Lihasmassan hankinta ja ristiriitaiset fiilikset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja angelo
  • Aloitettu Aloitettu
Paksut reidet olla pitää! :D Lihaksikkaat, toki, ei fläsää. Mikään ei oo kauheemman näköistä (anteeksi jo etukäteen) kun reiskat, joiden välissä on sellanen rako. Tiedättekö? Hyi.
 
Ja jos joku tosiaan kaipailee isojen reisien perään, mulla ois hyvä vinkki :D Treenatkaa paljon loikkahommia! Itelle on jääny nuoruusiän kolmiloikka/pituushyppy-taustalla paksut reiskat (vaikka ei se kaikki valitettavasti lihasta ole..). Aika erikoisesti pohkeet on sit puolestaan pienet. Noh, meneepähän saappaat jalkaan. Vaikka toisaalta ärsyttää et reidet ja pohkeet on ihan eri paria.

Mutta sit enempi aiheeseen liittyen: Minäkään en ymmärrä sellasta sikabulkkaamista,en todellakaan. Ei kai siinä, jos joku oikeesti nauttii siitä ja omasta olostaan sellaisessa kuosissa, mutta ei se mun päähän uppoa. Tietty ei se kilpaurheilu järkevää juuri koskaan ole.. Mutta itse en katselekaan asiaa siitä perspektiivistä. Ja kuten Heatn:kin mainitsi, monipuolisuus kunniaan treenien suhteen!
 
Mulla on kyllä hyvät jalat, mutta haluaisin auttamattomasti lihaksikkaat reidet. Sellaiset edestä kaartuvat. Mäkiä tässä spurttaillaankin, mutta ei nuo rasitusvammaiset koivet mahdottomasti edes kestä treeniä. Toinen juttu on kunnon haba ja se sixpack. Kaverit kyselee että miks haluat sellaset jalat, kun ne haluais mun jalat, heh. Jos haluaa niin sitten vaan haluaa...

Syksyllä koitin syödä kunnolla ylikaloreita, että tulis kehitystä. Tuli raskas olo, ja kaiken lisäksi ei kyllä tulokset parantunu yhtään. Nyt on paljon energisempi ja jaksavampi olo, kun syö sen, mitä tarvitsee. Salipäivinä vähän enemmän. Hiilareitakin olen uskaltanut lisätä. Näin kesällä juoksu ja muukin ulkoliikunta houkuttelee enemmän kuin esim. sisäjumpat. Juoksu kyllä poistaa tehokkaasti tuota vatsanpäällyskerrosta, ainakin meikäläisellä. Kesällä aattelinkin käydä vain pari kertaa salilla, että saa vähän vaihtelua.
 
Kyykkyä, kyykkyä ja kyykkyä. Niin ja pohjalle on hyvä hankkia luistelijan ura. ;) Ne on toimineet ainakin täällä! Reidet, peba ja selkä onkin ne ainoot mihin oon ollut tyytyväinen jo pidempään.
 
Rupesin miettimään näitä eri kommentteja lukiessani, että kaikilla ei välttämättä ole mitään sikabulkkia takana. Itse olin lapsena reilusti ylipainoinen, ja nyt aikuisiällä olen edelleenkin vasta normaalipainon ihan ylärajoilla. Koko ajan kroppa kuitenkin menee parempaan suuntaan ja isompi osa tätä painoa on lihasta. Koskaan en ole tietoisesti bulkannut, mutta jos nyt kertaheitolla haluaisin sen "urheilijalle sopivan" hoikan varren, niin sitten pitäisi laittaa massankasvatus katkolle kolmeksi kuukaudeksi ja vetää jokin kisadieetin tapainen. Sitä tuli nyt keväällä kokeiltua, tuloksena etten pystynyt sihen koska tämän salitouhun lisäksi minulla on muukin elämä, johon kuuluu mm. kahden eri tutkinnon suoritus ja työpaikka.

Pointtina lähinnä se, että mielestäni on kuitenkin tervettä itsekuria että "sietää" omaa kroppaa sellaisena kuin se on ja tekee pitkän tähtäimen suunitelmia, kuin että rupeaa lihakset riuduttavalle dieetille esteettisistä syistä. Tästä epäonnistuneesta dieetistä seurasi enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä yli kuukauden reilujen miinuskalorien jälkeen itsekuri yksinkertaisesti petti kaiken tenttikiireen alla. Olisi pitänyt vaan laihdutella hitaasti ja varmasti.
 
Mulla myös iski jonkinsortin paniikki kun tajusin, että 36 joustamattomat paidat ei mee enää päälle. Kiristää hartioista, jää liian kittanaksi mahan päältä. Riippuen paidasta kokoni on 38 tai jopa 40 - aiemmin oli päähän iskostunut ajatus että nelosella alkavat koot on vain lihaville mammoille..! :wtf:

Itselleni on tässä vajaassa puolessa vuodessa tullut n.3-4kg elopainoa lisää. Toki huomaan valokuvista, että yläkroppa on kehittynyt myös lihaksistolta verrattuna vuoden takaiseen, ja reidetkin jonkin verran (juoksulenkit, mave ja satunnaisesti kyykkäys ovat tähän asti ajaneet jalkatreenin virkaa..) Mutta onhan osa noista kiloista ihan suoraan läskiä, sillä jenkkakahvoja mulla ei ole ennen ollut mutta nyt on :arvi::curs:

Ihmeellisesti myös masu on alkanut turvota aamuisin, syön ihan samalla tavalla kuin aina ennenkin, mut masu kiukuttelee, on kipeä ja turvoksissa. Ihan pallona. Mietinkin jo että jos jättäisi viljatuotteet pois aamiaiselta, mutta mitä sitä sitten syö? Syön aamupalan nimittäin duunissa, joten en voi alkaa esim munakasta paistamaan.. vaan pitäisi olla siis sellaista kätevää (tähän asti olen syönyt jugurtin ja sämpylän).

No juu mut nyt mentiin taas ohi aiheesta. Lenkkeilyä olen lisännyt ja salilla teen enemmän myös aerobista (olen niin ihastunut crosstraineriin, että sillä tulee vedettyä 20min per salikäynti :rock:) Mutta ei tässä silti mihinkään timmiin rantakuntoon päästä tänä(kään) kesänä. :rolleyes:
 
:offtopic:

Ihmeellisesti myös masu on alkanut turvota aamuisin, syön ihan samalla tavalla kuin aina ennenkin, mut masu kiukuttelee, on kipeä ja turvoksissa. Ihan pallona. Mietinkin jo että jos jättäisi viljatuotteet pois aamiaiselta, mutta mitä sitä sitten syö? Syön aamupalan nimittäin duunissa, joten en voi alkaa esim munakasta paistamaan.. vaan pitäisi olla siis sellaista kätevää (tähän asti olen syönyt jugurtin ja sämpylän).

Ootko kokeillut, aiheuttaako kaurapuuro vastaavaa turvotusta? Mulla se on kuivan ruisleivän lisäksi ainoa viljaa sisältävä ruoka, mikä ei aiheuta turvotusta. Kaurapuuroahan saa töihinkin mukaan helpoissa annospusseissa - sen kyytipojaksi voit ottaa vaan purkin raejuustoa ja vaikka hedelmän :) Jos kaura ei sovi, niin rahkapurkki ja banaani on aika toimiva setti. Kuituja aamupalalle saa esim. pellavansiemenrouheesta (rahkan sekaan), jos jättää viljatuotteet pois :)
 
Kyykkyä, kyykkyä ja kyykkyä. Niin ja pohjalle on hyvä hankkia luistelijan ura. ;) Ne on toimineet ainakin täällä! Reidet, peba ja selkä onkin ne ainoot mihin oon ollut tyytyväinen jo pidempään.

Selässä on mulla liikaakin (liekö lihasta vaiko pläskiä= kumpaakin). Pitää kyykkiä vielä lisää, että saa ne reidet. Mulla takana yleisurheilua(sprinttimatkat) sekä ratsastusta ja uintia vähän aikaa.

Edit. Minä en ole puhtaasti tyytyväinen kuin ehkä sääriin.
 
Naunin eka kirjoitus natsaa lähes täysin oman tilanteeni kanssa. Mäkään en ikinä oo kunnolla onnistunu painoani pudottomaan, viimeisin yritys oli 5kk dieetti jonka aikana lähti ehkä sellainen 1-3kg. Eikä se näillä laardeilla näy vielä missään. Kokeiltu on tiukka ketoosi, vähemmän tiukka alakarppi, pätkäpaasto, karppi kalorirajoituksen kanssa. On syöty 7 kertaa päivässä, nyt kerran päivässä. Kokeiltu on kaikilla mahdollisilla päivittäisellä kalorimäärillä 1200-3000kcal välillä (joko karppauksen kanssa tai ilman) ja aina on parhaimmillaan aluksi laihduttu kilo, sitten pysytty samassa tai peräti lihottu aika reippaasti (tämä rasvaisella ketolla ja pätkäpaastolla).

Bulkkiakin on kokeiltu ihan vaan sen takia että olin kyllästynyt jatkuvaan kituuttamiseen, tuloksena 8kg painoa, tuosta ehkäpä just ja just 1kg lihasta (kokeilin bulkkia aika vasta myös pätkäpaastotyyliin). Ja kun se kaikki kasaantuu palloksi tuohon keskikroppaan niin sepä ei ole kaunista. Paino on noussu näillä dieetti ja bulkkiepisodeilla riukuvuosista 3-8kg harppauksilla. Harppausten välissä paino asettuu mukavasti tiettyyn kilomäärään eikä siitä päästä enää kirveelläkään alaspäin. Lihaskasvu taas tuntuu olevan täysin riippumaton ruoan määrästä, joskus tosi alhasilla kaloreilla tulee edistystä mikäli tärkein, eli treeni, muuttuu radikaalisti. Tosin olen vain satunnaisesti katsonut vaakaa, tärkeämpi keino tarkkailla kehonmuutosta on peili. Kokonaisuudessaan luulen että kasvuiän päättymisen jälkeisestä painokehityksestä 15% on lihasta, loput fläsää.

Tuntuu kuin muhun ei oikeesti pätis mitkään kaloriteorian ja proteiinisynteesin mahdollistumisen lait:wtf: Mikä on tietenkin mahdotonta, sen lääketieteilijänä ymmärrän varsin hyvin. Jotain tekemistä on tosin geeneillä. Äitini rotanpaskan kokoiset annokset siitä asti kun muistan (silti normipainoinen), isäni
ylimääräpaino huolimatta kansallisen tason kisatreenistä ja silti niukasta ravinnosta, sekä lihaksikas ja hyvin rasvaton sisareni joka pysyy tuossa kunnossa syöden 80g suklaata ja leivän päivässä (jos syö enempi, lihoo vaan eipä juuri lihakset siitä kasva)..tuskin sattumaa.

Tässä valossa on aika hankala yrittää selittää itselle miks helvetissä mä harrastan tällasta lajia, kun yhden lihaskilon saavuttamiseen joudun tekemään töitä ihan sairaasti sekä laihduttamisen että treenin saralla :jahas: Ainoa oikea tapa mulle harrastaa tätä lajia on arvatenkin tapella seuraavat 2-3 vuotta että sais about 15kg pläskiä pois (tällä 1100kcal päivässä joka ainoa tapa jolla läski lähtee edes vähän, kun lihaskatokaan ei ole jostain syystä kummoinen) ja sen jälkeen pysyä visusti kulutuksen mukaisissa kaloreissa (tosin mikähän se lienee, ei ota selvää) eikä enää kertaakaan elämässä lipsua siitä. Tuolla tyylilä lihasta tulee ehkä 1kg vuodessa, mutta siinä tapauksessa olenkin saavuttanut unelmakehoni jo 25 vuoden kuluttua :dance:
 
acromion. minulla tilanne täysin päinvastainen...omaan sellaisen hyyberaineenvaihdunnan, huonosti ruokaa sulattavat ruoansulatuselimet ja läjän ruoka-allergioita että..ja uskon geeneillä olevan myös siihen vaikutusta. Tätini ja isoisäni ovat kumpikin sellaisia kuikeloita (herkkävatsaisia myös) vaikka ruokaa menee ihan oikeasti kunnon satseja päivässä. Luulisi että tämänkokoinen nainen kyllä saisi massaa normaalisti näillä syömisillä mutta ei. Ei niin ei. Tasan eivät käy onnen lahjat.
 
acromion. minulla tilanne täysin päinvastainen...omaan sellaisen hyyberaineenvaihdunnan, huonosti ruokaa sulattavat ruoansulatuselimet ja läjän ruoka-allergioita että..ja uskon geeneillä olevan myös siihen vaikutusta. Tätini ja isoisäni ovat kumpikin sellaisia kuikeloita (herkkävatsaisia myös) vaikka ruokaa menee ihan oikeasti kunnon satseja päivässä. Luulisi että tämänkokoinen nainen kyllä saisi massaa normaalisti näillä syömisillä mutta ei. Ei niin ei. Tasan eivät käy onnen lahjat.

Liity kerhoon. Kuin minun suustani (tosin meillä kuikeloita ovat miun lisäksi isä ja isän veli).
 
Jei,tervetuloa. :) Jos jotakin hyvää haluaa tästä kohtalostamme etsiä on että ruoka maistuu aina, ja mikä parasta se maistuu aina hyvälle ja sitä tulee pakostakin syötyä runsaasti kun vatsantoiminta sitä vaatii.
 
En oikein tiedä (tai kehtaa näin julkisesti eritellä) mitä tapahtui, mutta reenitapa muuttui [...] Aiemmin kyykkäsin 90kg ja nykyään teen pitkää sarjaa jollain 40kg:lla, penkistä nousi 55kg ja nyt sarjat 30kg:lla on sitä parhautta...

Sanoit, että et välttämättä tahdo eritellä treeniäsi, mutta olisi kiva kuulla mitä nuo "pitkät sarjat" käytännössä tarkoittavat. Eli minkälaisiin toistomääriin vaihdoit?
 
Sanoit, että et välttämättä tahdo eritellä treeniäsi, mutta olisi kiva kuulla mitä nuo "pitkät sarjat" käytännössä tarkoittavat. Eli minkälaisiin toistomääriin vaihdoit?

Tarkoitin etten halunnut eritellä syitä siihen miksi muutin reenausmetodiani :) Pitkät sarjat tarkoittaa 15-30 toistoa. Se joka sanoo, että on höpöhöpöä tehdä 30 toistoa askelkyykkyä samalle jalalle 40kg:lla ei vain itse sitä jaksa :D Kyykytkin teen nykyään lähes pelkästään ass to grass-tyyppisesti, eli persus maata viistäen. Tuntuu ihan kivalta.

Hauista ja vastaavia reenailen lähinnä 8-10 toiston sarjoilla, koska en toistaiseksi ole huomannut tarvitsevani semmoista hauiskestävyyttä missään mihin ei tuolla toistomäärällä pääsisi.

Reenimuutoksen myötä peruskestävyys on kasvanut huomattavasti, samoin palautumisaika on lyhentynyt reilusti. Välillä vähän surettaa lihasten kutistuminen, mutta toisaalta nykyinen jäntevämpi olemus miellyttää enempi silmää ja on käytännöllisempi.
 
Reenimuutoksen myötä peruskestävyys on kasvanut huomattavasti, samoin palautumisaika on lyhentynyt reilusti. Välillä vähän surettaa lihasten kutistuminen, mutta toisaalta nykyinen jäntevämpi olemus miellyttää enempi silmää ja on käytännöllisempi.

that's what i want too!:) minäkin oon nyt pienentänyt painoja (ja ne on paaljon pienemmät kun sulla:)) ja oikeastaan treenannu kuntopiirityyppisesti kaikki lihaskuntotreenit ja aerobista lisännyt myöskin..
parempi olo, parempi jaksaminen (niin treeneissä ku muutenkin) parempi mieli.:dance:
 
Ensinnäkin acromion, mikä sinun tavoite oikein on? En ehkä lukenut aivan ajatuksen kanssa tai sitten en vain ymmärtänyt, mutta mikä on loppujen lopuksi noitten kaikkien kokeilujen tarkoitus? Toiseksi, erittäin hyvä ja mielenkiintoinen ketju....pitkästä aikaa. Ei vaan jaksa enää lukea toisten ruokalistoja yms.

Täällä kun on nyt kerrottu noista omista tavoitteista niin voisin minäkin vähän kertoa omistani....(miettii ja miettii :rolleyes:) Ehkäpä se on loppujen lopuksi se, että yritän vain taistella ikääntymisen ja tämän nykyajan helpon elämän muutoksia vastaan :D Kuulostan joltain kuusikymppiseltä, mutta ikää siis on vain 29v. Jos en liikkuisi säännöllisesti niin yksinkertaisesti kiloja vaan kertyisi ja tulos olisi vähintäänkin lievä ylipaino ja löysä sekä ryhditön keho. Sitä en halua. En tarvitse erityisen näkyviä lihaksia enkä sen kummemmin voimaakaan. Keho ja lihaksisto voisi olla sen näköinen, että siitä huomaa, et liikuntaa tulee harrastettua, mutta jokaisen vatsalihaksen ei tarvitse erottua. Voimaa saa olla sen verran, että pärjään melko raskaassa työssäni ja arkielämässä eikä lihaskatoa pääse syntymään. Sen enempää en tarvitse.

Olen lyhyt ihminen, joten sen vuoksi olisin mielummin enemmänkin siro kuin voimakas ja lihaksikas, koska lyhyessä varressa paksut (lihaksikkaat) reidet, leveä selkä tai leveät hartiat eivät vain näytä kovinkaan hyvältä. Mutta koska olen tälläinen perinteinen suomalainen persjalkainen ja ns "jämäkkä" rakenteinen naisihminen en tule koskaan olemaan minkään ballerinan näköinen. Eli nämä kaksi tekijää ohjaa minun tavoitteita; Ei liikaa ns massaa (lihasta eikä läskiä), koska se ei näytä eikä etenkään tunnu hyvältä, mutta turha on taasen tavoitella liian hoikkaa kehoa, koska se vaatisi liiallista ja ehkäpä epäterveellistäkin panostamista. AIKA, ENERGIA, MOTIVAATIO eikä HALUKAAN enää riitä jotta pääsisin siihen mikä olisi minun ihanne. Eikä myöskään oma FYSIIKKANI. Joten sen tähden yritän tavoitella sitä mikä tavoiteltavissa on. Kehoaan voi muokata paljonkin, jos sen eteen on valmis tekemään paljon töitä, mutta siitä huolimatta se oman kehon rakenne on mitä on. Lyhyt jalkaisena en saa sitten millään jonkun kolmiloikkaa harrastavan jalkoja :itku: Ja se on vain hyväksyttävä.

Ihan näin mielenkiinnosta haluaisin kysyä, että minkä takia te jotka tavoittelette paljon lihaksia senkin uhalla et oma keho tuntuu ja näyttää enemmänkin "läskiltä" niin haluatte sitä? Mitä hyötyä siitä on? Mihin sitä tarvitsette? Onhan se varmasti kiva kun salilla tekee oman ennätyksen ja etenkin kun joku räpistelee pikkupikku painoilla siinä vieressä, mutta jos tulee epämukava olo heti kun lähtee salilta ulos niin onko se sen arvoista? Tai sitten diettaa kesäksi hyvään kuntoon (jos saa ittensä dietattua) ja voi esitellä "tuloksia" sen muutaman kuukauden ajan?
 
.
Ihan näin mielenkiinnosta haluaisin kysyä, että minkä takia te jotka tavoittelette paljon lihaksia senkin uhalla et oma keho tuntuu ja näyttää enemmänkin "läskiltä" niin haluatte sitä? Mitä hyötyä siitä on? Mihin sitä tarvitsette? Onhan se varmasti kiva kun salilla tekee oman ennätyksen ja etenkin kun joku räpistelee pikkupikku painoilla siinä vieressä, mutta jos tulee epämukava olo heti kun lähtee salilta ulos niin onko se sen arvoista? Tai sitten diettaa kesäksi hyvään kuntoon (jos saa ittensä dietattua) ja voi esitellä "tuloksia" sen muutaman kuukauden ajan?

Mä en nyt tiedä oliko tää kysymys kohdistettu mulle, mähän olen läskikammoinen siinä mielessä että haluan lihasta, mutta en sitä läskiä, kiiitoos. ;)
Mietin, tai olen itse asiassa koko kevään ajan miettinyt, miksi ihmeessä jaksan AINA raahautua sinne puntille, vaikka näillä liikuntamäärillä vois hyvin jättää puntin pois eikä ainakaan pariin kuukauteen näkyis missään. En tiedä. Oma hyvä olo on kaiketi se pääasia. Tosin, kuten sanottu jo aiemmin, olen kroppaani pääpiirteittäin tyytyväinen ainakin siinä määrin että viihdyn siinä ja uskon sen näkyvän myös ulospäin.
Mä en juuri seuraa millä painoilla muut tekee, toki jos joku vääntää isoilla painoilla se yleensä sattuu silmään. On tosiaan kiva kerta kerran jälkeen voittaa itsensä ja vääntää isommilla painoilla. Siisti kyykätä kun tangon päissä on 40 kiloa/puoli ja tanko taittuu! Kiva käydä ruokakaupassa ja raahata kolme kassia ruokaa, enemmän kun mun mies jaksaa kantaa, ilman että se tuntuu missään. Kiva olla kondiksessa ja tuntea olevansa elämänsä kunnossa, samalla toivoen, että sitä voisi vielä joskus olla vieläkin kovemmassa kunnossa..:)
En mä tiedä onko tässä silti mitään järkeä, mut minkäs teet!
 
Ihan näin mielenkiinnosta haluaisin kysyä, että minkä takia te jotka tavoittelette paljon lihaksia senkin uhalla et oma keho tuntuu ja näyttää enemmänkin "läskiltä" niin haluatte sitä? Mitä hyötyä siitä on? Mihin sitä tarvitsette?

Tän kysymyksen vois mun mielestä osoittaa enemmänkin bulkkaaville naisille. Ei mulla ainakaan ole läski olo (ja olenkin siitä aika kaukana :D), mutta oon valmis silti kestämään sellasen "pienen pehmeyden" (rp 20-22%) sen ajan, kun todella tavoittelen lihasmassan tuplaamista. Vaikka se välillä häiritseekin, ettei ole niin hyvässä kunnossa kuin haluaisi (mulle tää tarkoittaa sitä, että rp on n.18%). Toki mä haluan pitää itseni kunnossa sinäkin aikana kun rakennan massaa. Jollekkin toiselle (bulkkaajalle) se ei taas ole niin olennaista, missä kunnossa on, kunhan sitä lihasta tulee. Itse en omalla kohdallani näe siinä linjassa mitään mielekkyyttä, mutta jollekkin se voi sopia. Me kaikki ollaan niin erilaisia.

Onhan se varmasti kiva kun salilla tekee oman ennätyksen ja etenkin kun joku räpistelee pikkupikku painoilla siinä vieressä, mutta jos tulee epämukava olo heti kun lähtee salilta ulos niin onko se sen arvoista?

No mäkin ihmettelen, jos joku tekee sellaista mistä tulee epämukava olo. Itselläni on salitreenin jälkeen aina ihan voittajafiilis ja olo on kyllä mitä mahtavin :haart: Vaikka toki lihaksia tutisuttaa ja tuntee niillä tehneensä, mutta sehän on vaan hyvä asia!
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom