Levyraati (arvostele ensin edellinen kappale, sitten uusi arvosteluun)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Kanttan
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Oisit sää Jari voinut edes kuunnella, jonka jälkeen arvioida HoFin linkittämän kappaleen. :rolleyes: Ei ole mitään möykkää, saatanallista, eikä mättöä, vaan aika vastaavaa kuin jotkut HIMin hittikappaleet. Siksipä se mun makuun onkin Avatariumin tuotannosta turhan poppia, kaipaisin hitaampaa ja suureellisempaa. Noh, kumminkin on hyvät soundit ja sentään huolella sävellettyä, soitettua ja sovitettua rokkia, joten 3/5.

One way ticket on 70-lukulaisesta diskosta varsin hyvä esimerkki ja tuttu kappale, tulihan sitä pikkupoikana monesti kuultua, tosin suomalaisena versiona yleensä. Annanpa sillekin 3/5.

Ja kun siitä pirun riivaamasta mättöpaukkeesta oli puhe, niin pistetään nyt sit uhalla semmoisesta oikein loistava esimerkki, ihan uhalla. :D Eikä ole bläkkistä, kun mää en siitä tykkää enkä tiedä juurikaan, vaan tommonen vanha ja pirun nopia kuolokappale, jonka Jari voi tiätysti jättää välistä suosiolla:
 
Ja kun siitä pirun riivaamasta mättöpaukkeesta oli puhe, niin pistetään nyt sit uhalla semmoisesta oikein loistava esimerkki, ihan uhalla. :D Eikä ole bläkkistä, kun mää en siitä tykkää enkä tiedä juurikaan, vaan tommonen vanha ja pirun nopia kuolokappale, jonka Jari voi tiätysti jättää välistä suosiolla:


Mulla meni vissiin mun pinkit läppärin kajarit rikki, kun alkoi kuulumaan vain jotain örinää :D

Thin lizzy oli hiukan ennen mun aikaa, enkä koskaan ole siitä saanut mitään.

Laitetaanpa tähän lauantai-illan alkuun vähän lällyn lällyä.
 
Mulla meni vissiin mun pinkit läppärin kajarit rikki, kun alkoi kuulumaan vain jotain örinää :D

Thin lizzy oli hiukan ennen mun aikaa, enkä koskaan ole siitä saanut mitään.

Laitetaanpa tähän lauantai-illan alkuun vähän lällyn lällyä.


Olipas siirappista, ei oo kyllä Magnum iskeny koskaan, vaikka ihan asiallinen bändi on kyseessä. Perus rokkia, 2,5/5.

Sitten Sound of Perseverancelta, Jartsan on turha arvioida kerta ne pinkit kajaritkin on jo valmiiksi rikki :D
Mielestäni myös yksi kaikkien aikojen levynkansia.

 
Nyt joutui epeli luultavasti kautta aikoken hämmästyttävimmän arviointitehtävänsä pariin. Todella vaikeaa hahmotella näitä "musiikkina". Ensimmäisessä ajattelin, että heräisi ruumisarkusta tai vastaavasta ahtaasta tilasta. Pimeää olisi. Sitten jos tuon kipaleen soitanta alkaisi, niin voisi arvella, että kusiset on paikat. Kakkonen oli metallipajan tylsähköjä kolinoita, jotka eivät vieneet oikein minkääntyyppisiin muihin ajatus- tai tunnemaailmoihin. Vikassa oli jälleen tiettyä pelon elementtiä, mutta se oli liian pliisu sekä monotoninen. Kun ei käy musiikiksi, eikä näitä erikseen tule koskaan uudestaan kuunneltua: 1/5.

Kokonaisuudesta punki mieleen vuosituhannen vaihteen kuuppaa kiristänyt ajanjakso, jolloin toisinaan makasin pimeässä huoneessa tiikerimatolla ja kuuntelin tuohon aikaan varsin raskaaksi luokiteltua poppia. Menkää maahan selällenne makaamaan, laittakaa kuulokkeet korville, volaa kaakon suuntaan. Ottakaa otsaa kiristäneestä tunnelmasta koppi:
Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus - Kuusikymmentäkaksi

 
Nimi oli tuttu, mut musaan en ollu perehtyny paitsi nyt ihan viimeaikoina. Ainaki alotin just oikeesta levystä, koska tää kuulosti heti ensi kuulemalta aivan mahtavalta. Yleensä tällanen laulu ei varmaan sopis tähän, vaan oottaisin jonkun sortin murinaa tai vastaavaa, enkä tällast perus hevi laulantaa. Mut onneks tää laulaja kuulostaa helevetin hyvältä täs musassa. Laulaja kuulostaa siltä, että julistaisi tuomionpäivän sanomaa. Pitkään aikaan en ollu löytäny mitään uutta(vaikka vanha bändi kyseessä) musaa, mikä ois aidosti kuulostanut freesiltä, mut tää onnistu siinä. Mahtavia riffejä, varsinki pääriffi millä biisi lähtee tujusti käyntiin. Black sabbath steroideissa.

No todellakin tulee mieleen Black Sabbath. Musiikkipuoli 4/5, mutta vokaaleissa jokin tökkii, joten kokonaisarvosanaksi täytyy antaa vaan 2,5/5.

Nyt taas vähän majesteettisempaa musiikkia tarjolle sellaiselta artistilta, jonka luulin jo lopettaneen.
 
Oliskohan se ollut juuri tämä levy, johon junnuna koitin tutustua. En kyllä muistanut, että tässä oli näin paskat soundit. Tää herätti aikanaan kiinnostusta juuri soiton ja teknisyyden vuoksi, mutta nykyään ei jaksa innostua ihan samalla tavalla pelkästä kikkailusta. Tullut sen verran krantuksi, että kaipaa sisältöäkin soiton lisäksi. Ne Obliviscaris oma valintani, jos tälle osastolle mennään. 2 / 5.

Scott Weilandista tuli hiljattain tuorein rock 'n roll -elämän uhri, joten tästä tunnelmapalaa hänen kunniakseen.

 
Olen Vaginaattorin kanssa samaa mieltä, nämä örinät on kuultu tuhat kertaa, eikä ne musiikiksi muutu.
Niissä ei vain kertakaikkiaan ole mitään juonta. Ei mitään säveltä, kunhan rämistelevät.
Laulu, tai siis örinä, ei mitään ideaa, olisiko siellä muka jotain sanojakin :eek:

Ei, ei vain toimi. Null points.

Onneksi maailmassa on tehty hyvääkin musaa, tässä erimerkki suomenmaasta.


Knoppikysymys. Mistä bändi on saanut nimensä? :)
 
Enpä olisi ikinä luulut näkeväni tätä päivää, että Vaginaattorilta saan 3-, tämä oli varmaan mun joululahja.
Tietenkin tämmöinen keski-ikäinen äijä tykkää keski-ikäisestä rokista :)

Vaikka tuo vagin uusin on huono, on se hyvä vagin normaaliin settiin.
Siitä saa jopa selvää. Siksi annan sille 1.5/5.

Sitten metallin kaikkien aikojen paras veisu, ja suomesta.
 
Vähemmän väkisin mukaan ängettyjä syntikoita sun muita muka ''eeppisiä'' elementtejä, ja mielenkiintosempi laulaja ni vois melkeen antaa 3+/5. Tykkäsin rumpusoundeista, vaikka ylituotetut onkin ja vanhemman kuuloset virvoittaisi vanhaa sieluani enemmän. Syntikat toimii kohtuudella, mut nää tulee mun ruudusta läpi, ja peittää kaiken muun alleen monessa kohtaa. Varsin tyypillistä tosin tällasessa musassa, jonka takia en tällasta kuuntelekkaan. TÄSTÄKÄÄN en keksi mitään konkreettista pahaa sanottavaa, paitsi se sama mitä aina jankutan eli musiikin yleinen tylsyys. Mun joululahja voi olla vaikka se, että kuuntelen joka biisin loppuun asti oli se kuinka tuskallista kuunneltavaa tahansa, ja perustelemaan kantani jopa laajemmin mitä yleensä. Ps. en huomannut edes, että mainitsit bändin olevan suomesta, enkä kuunnellut youtubessa biisiä vaan suoraan tällä sivulla. Tästä huolimatta huomasin välittömästi laulajan aksentista, että jep kotimaan poikia. Must on kyl kehittynyt vuosien varrella aika pahan luokan kriitikko, koska huomaan tällaset monille merkityksettömät yksityiskohdat.

Purplen paras biisi. Törkeeeeeen kova, vaikken mikää ultimate fani muuten ole. 3:30 en ois uskonu et tää basso soolo voi kuulostaa jopa paremmalta, mitä studio versiossa.


Kova liveveto oli kyllä, harmi että Richie ei ollut soittamassa. Ja bassosoolo todellakin meni paremmin kuin levyllä! Loistavia muusikoita, vaikka en juuri tämäntyyppistä kuuntelekkaaan. 4/5 legendoille.

Ceremony of Oppositesilta:

 
Tämä oli hyvä. Tarttuva jopa. 4/5

Oon tainnu laittaa tämän aiemminkin, mutta tässä päissään musiikkia kuunnellessa ei haittaa!

The Crown - Bow to None

 
Enpä ollut pitkään aikaan kuunnellut Crownia enkä muistanut miten murakkaa tavaraa oli. Jo alun bassosoundista tietää että on hyvä siivu. 4/5



Mukavan brutaali pariminuuttinen, ei huono mut ei kyllä juuri eroa massasta, annan kuitenkin 3/5.

Atheistin tokalta levyltä, suattanan taitavia soittajia nämä kaverit pakko myöntää:

 
En käsitä miksi tän lajin musassa ei voi äänittää rumpuja kunnon soundeilla. Tässäkin ne kuulosti jälleen kerran ihan hirveiltä. Varsinkin tommonen tunkkainen ja ohut virvelisoundi. Vokaalit perus mör mör mör mör -linjaa, jota en kyllä todennäköisesti opi ymmärtämään koskaan. Jos tästä jotain hyvää koittaa sanoa, niin joku kohtuullinen kitarariffi siellä oli jossain puolessa välissä, mutta muuten tota samaa sorttia, joka menee yleensä vaihtoon ennen biisin loppua. 1 / 5.

Vähän melodisemmalla linjalla jatkuu. Videossa on vähän yritystäkin livesoiton ja tuulikoneen lisäksi.

 
Primus - Groundhog's Day
Orkesteri on täysin ainutlaatuinen, mutta se ei nyt auta, kun mjuuzak on niin omituista kaiken melodisuuden ulkopuolista häröilyä. Kappaleen paras anti oli lopun 20 sekkaa, jolloin alkoi hyvä jytinä. Ei voi verrata suoraan mihinkään, joten vaikka musa on epämieluisaa: 2,5/5

Suomalaista kuollutta ja kuopattua jytämusiikkia. Karmeat saundit:

Silverine - Deep
http://www.mikseri.net/artists/silverine/deep/434489/
 
Alun pörinäkitara vähän säikäytti, mutta tää olikin ihan hyvä. Siitäkin huolimatta, että soundit oli vähän demolaatua. Pientä Alice In Chains -vaikutetta oli kuultavissa, ja kitaristi oli aivan varmasti kuunnellut Dimebaginsa, koska sen verran autenttisella soundilla sooloiltiin. Laulaja sopi menoon ja soitto mureaa, niin ei tästä pahaa sanottavaa jäänyt. Ilmeisesti ei sitten lähtenyt kaverien homma vaan käyntiin. 4 / 5.

Saksalainen porukka tekee hardrockia Purple, Whitesnake, Malmsteen jne. hengessä.

 
Rush - Anthem
Samaa sarjaa Primuksen kanssa: painiskelee kiistatta omassa, yksinäisessä sarjassaan. Geddyn ääni raastaa selkäpiitä törkeyttä hipoen. Muusikoiden musaa. 3+/5

Ghost - Cirice
Onkos tämä jo ollut täällä? Sietämätöntä musaa, mutta jostain syystä pidän siitä. Laulu tuo aina mieleen M.A.S.H-sarjan tunnusmusiikin vokalistin. Sitten vielä jack russeliksi maalattu äijä ja päähän kahvimyssy - maailma alkaa olla valmis vastaanottamaan kohtalonsa. Ja silti jostain tietämättömästä syystä tykkään. Forgive me! :)

 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom