Leuanveto

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja PP123
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Toki, JTO:n ohjelmalla varmaan tulos nousee, mut enpä taida jaksaa lähtee tekemään, koska on vaan niin tylsää noin paljon
tehtynä (3 matkaa päivässä tangolle). Toisaalta, ei sitä ikinä tiedä! (y)
Mutta siksihän tän threadin perustinkin. Yllättävää. jos lihakset tarttis lepopäiviä, kyseessähän on siis _1 sarja päivässä_ maksimiin. Eikä se maksimi niin pakkotoistomainen voi ollakkaan leuanvedoissa. Se on lähinnä tyyliin "kun ei jaksa enempää, ei jaksa", ettei siinä ole kaveria auttamassa ja viemässä pakkotoistolla kaikkia paukkuja.

Eli vaikka tuloksesi laskee, niin ohjemasi on erehtymätön. Kannattaa varmaan sitten jatkaa samaan puuhun pään takomista. Miksi edes kysyit, kun tiedät jo?
 
Eli vaikka tuloksesi laskee, niin ohjemasi on erehtymätön. Kannattaa varmaan sitten jatkaa samaan puuhun pään takomista. Miksi edes kysyit, kun tiedät jo?
Kysyin, koska halusin keskustelua. Keskustelu on kivaa. Tää on keskustelufoorumi

Tavallaan...jos mulla on tietty pieni aika rajattuna treenaukseen, niin siinä ei välttämättä' toimi kaikki annetut ohjelma ehdotukset.
Jos kuvitellaan että olisin tilanteessa jossa en kertakaikkiaan halua sitoa energiaa ja aikaa enempää leuanvetomaksimin kasvattamiseen kuin joko kertapäivässä sarja, tai sitten lepoa se päivä.
Onko silloin niin, että on varaa tehdä löysiä sarjoja, tai että on varaa pitää lepopäiviä, jos koko päivän fysikaalisesti rasittava treeni muodostuu 1,6km pyöräilystä ja yhdestä sarjasta leukoja joka kestää noin yhden minuutin. Jos siis ajatellaan asiaa sen kannalta, että muunlaiset ohjelmat ei käy. Eli on käytössä vain se yksi sarja leukoja päivässä, vaikka ja tavoite on maksimituloksen parantaminen leuanvedoissa..
Tämän threadin perusteella asia taitaa olla niin.
 
Kysyin, koska halusin keskustelua. Keskustelu on kivaa. Tää on keskustelufoorumi

Tavallaan...jos mulla on tietty pieni aika rajattuna treenaukseen, niin siinä ei välttämättä' toimi kaikki annetut ohjelma ehdotukset.
Jos kuvitellaan että olisin tilanteessa jossa en kertakaikkiaan halua sitoa energiaa ja aikaa enempää leuanvetomaksimin kasvattamiseen kuin joko kertapäivässä sarja, tai sitten lepoa se päivä.
Onko silloin niin, että on varaa tehdä löysiä sarjoja, tai että on varaa pitää lepopäiviä, jos koko päivän fysikaalisesti rasittava treeni muodostuu 1,6km pyöräilystä ja yhdestä sarjasta leukoja joka kestää noin yhden minuutin. Jos siis ajatellaan asiaa sen kannalta, että muunlaiset ohjelmat ei käy. Eli on käytössä vain se yksi sarja leukoja päivässä, vaikka ja tavoite on maksimituloksen parantaminen leuanvedoissa..
Tämän threadin perusteella asia taitaa olla niin.
Miten voi olla niin kiire ihmisellä, ettei riitä yli minuuttia päivässä pikku treeniin?
 
Miten voi olla niin kiire ihmisellä, ettei riitä yli minuuttia päivässä pikku treeniin?
Sanoppas se :D Deadlinet töissä, asuntokauppojen valmistelu...sit tietenkin naisten turha vonkaaminen kaikissa netin deittiäppseissä, ja sit kaikki muu siihen päälle mitä nyt ihminen haluaa tehddä, syöminen ja suihku? elokuvat?

Entä jos käännetään ajatus toisinpäin, eikö olisi hyvä, jos kaiken treenin voisi tehdä minuutissa päivässä? :D Siinäpä on uus tieteilyn aihe pakkisbodareille.
 
Kysyin, koska halusin keskustelua. Keskustelu on kivaa. Tää on keskustelufoorumi

Tavallaan...jos mulla on tietty pieni aika rajattuna treenaukseen, niin siinä ei välttämättä' toimi kaikki annetut ohjelma ehdotukset.
Jos kuvitellaan että olisin tilanteessa jossa en kertakaikkiaan halua sitoa energiaa ja aikaa enempää leuanvetomaksimin kasvattamiseen kuin joko kertapäivässä sarja, tai sitten lepoa se päivä.
Onko silloin niin, että on varaa tehdä löysiä sarjoja, tai että on varaa pitää lepopäiviä, jos koko päivän fysikaalisesti rasittava treeni muodostuu 1,6km pyöräilystä ja yhdestä sarjasta leukoja joka kestää noin yhden minuutin. Jos siis ajatellaan asiaa sen kannalta, että muunlaiset ohjelmat ei käy. Eli on käytössä vain se yksi sarja leukoja päivässä, vaikka ja tavoite on maksimituloksen parantaminen leuanvedoissa..
Tämän threadin perusteella asia taitaa olla niin.
Tässä ollaan asian ytimessä. Keskustellaan keskustelufoorumilla. 👌🏼

Lisäksi ehkä vähemmän puheissa oleva kulma yksilölliseen treeniin, eli ajan käyttö ja muokattavuus. Mun kielestä tärkeitä pointteja mietittäväksi.
 
Niin siis tekis mieli perustaa oma threadi pakkiksen tieteilijöille, ja JTO vois vastaa, että "Mitä jos sinulla olisi 1 minuutti päivässä treenaamiseen, miten se kannattaisi käyttää, jotta saisi mahd hyvät voimatulokset".
Siinäpä olis haastava rajattu alue.
 
Miten voi olla niin kiire ihmisellä, ettei riitä yli minuuttia päivässä pikku treeniin?
Ehkä olisi hyvä ajatella sitä kokonaisaika.

Vaikka kompaankin OP:tä ajatuksessa että ei välttämättä vain ole aikaa. Se voi olla de facto niin tai tuntemus tästä.

Joka tapauksessa voi suositella kaikille joilla tuntuu olevan ajan puute, seuraamaan kännykän käytön määrää. Monella lähentelee työviikon tuntimääriä. 🙋🏼‍♂️
 
Ehkä olisi hyvä ajatella sitä kokonaisaika.

Vaikka kompaankin OP:tä ajatuksessa että ei välttämättä vain ole aikaa. Se voi olla de facto niin tai tuntemus tästä.

Joka tapauksessa voi suositella kaikille joilla tuntuu olevan ajan puute, seuraamaan kännykän käytön määrää. Monella lähentelee työviikon tuntimääriä. 🙋🏼‍♂️
Kännykäst voi saada pillua 👹 rekkitangolla ei. Kumpaan sinä siis käytät aikasi?
 
Tavallaan kriittinen osa itsestäni ihmettelee, että mitenhän suomalaiset pärjäsivät niin hyvin talvisodassa. Jos ihminen rauhan aikana rajattomien resurssien ja itsesäätelyn vallitessa tarvitsee YHDEN leuanvetosarjan välille palautumisaikaa 48 tuntia...
Niin mitenköhän pojat itärajalla jaksoi painaa mitä se nyt olikaan...jotain 100 päivää. tuskin nukkuivat ja söivät hirveen hyvin, ja joutuivat kyl fyysisesti ponnistelee, Ei siinä kerinny optimoimaan palautuksia! :D
Ei ihan toimivin verrata sotaa ja treeneissä kehittymistä 😃 Jokainen pakkislainen selviäisi hengissä puolikkaalla lenkkimakkaralla ja kaljapullolla päivässä vaikka vuosia. Mutta kuinka monen fysiikka ja leuanveto enkka kehittyisi ? Yksittäinen lihas voi kyllä palautua hyvinkin tiuhasta treenistä, mutta kokonaishermosto ei. Eli selkäsi ja hauiksesi ei välttämättä ylikuormitu, mutta hermosto kuormittuu josta seuraa tulosten tippuminen. Kuten sinulle kävikin.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
nojoo... nojoo... kyllä on ihminen herkkä instrumentti. Mites sit nää maailmanluokan huippu voimailijat jotka treenaa työkseen? Nekinkö ei voi tehdä kun kerran viikossa maksimisarjan leuanvetoa?
Pilluhan on(olisi jos saisi) tärkeetä palautumisen kannalta, ja tosiaan, mitäpä muuta sisältöä elämässä olisikaan, kuin pillu
 
Huomenta. 1 lepopäivä takana.
Kävin tangolla äsken....
18 leukaa tuli :)

Siinä kahdentoista leuan jälkeen alkaa kamppailuosio, sitä ennen menee ihan ajatuksissaan rennosti, sit alkaa tuntuu ja jännittää että meneekö. Mutta nyt meni kyllä, muutaman viimeinen silleen että jaloilla jotenkin heijasin, polvia koukkuun tms...

Oteleveydestä en tiedä mikä olis paras. Luontaisimmalta tuntuu sellanen kapeahko vastaote. että hartioiden levyinne ote, tai jopa kapeampikin.

Nyt jos ajattelee korona aikoja, ja sit' että puheenne lepopäivistä pitää paikkansa,
kannattaisko tehdä sellainen ohjelma, jossa tekee näitä minitreenejä joka toinen päivä, jos ei ole intoa siihen 3x päivässä systeemiin.
Eli jos lisäisi punnerrusmaksimin hakemisen treeniohjelmaan jokatoinen päivä, vai onko tässä ongelma, että jos tekee aina sen maksimimäärän, vaikkakin eri liikkeessä, perättäisinä päivinä, niin se hermosto kuormittuu eikä palaudu, jos ei hermosto ole kytkettävissä yksittäiseen lihasryhmään...Tää varmaan nousee ongelmaksi.

Eli toisinsanoen jos treenaisi jokapäivä, vaikka sitten jokatoinenpv punnerrus ja jokatoin pv leuat, niin tulosten nousua ei taas tapahtuisi hermoston kuormittumisen takia, jolloin taas pitäis systeemissä tehdä se, että ei tee maksimin hakemista kun kerran viikossa.

Pienenä nyanssina itse suoritusta ajatellen lisättäköön, että en pidä taukoa sen 800m pyöräilyn ja leuanvedon välissä. Varmaan jos haluaisi hifistellä voisi parikolme minuuttia siinä rauhoitella hermostoa ja sykettä, ja sit ruveta vetää leukoja. olen kyllä ajatellu, että tollanen vähän mäkinen 800m matka jonka ajelen puolivillaista vauhtia ei nyt vaikuta varmaan hirveästi itse asiaan.

Protskut naamaan ja suihkuun, bitcoineja tutkimaan :) ->
 
Se "tiukka sarja joka päivä" on se juttu tässä. Sulle(kin) se on selkeesti liikaa. Ei kukaan huippukaan joka treenissä enkkaa tavoittele, joka päivä varsinkaan. Tätä nyt on turha tässä jankuttaa, koska et oo niin kiinnostunut kehittymisestä. Minuutin treenin pähkäily ideaaliksi tuskin herättää kenenkään intohimoja. Bodareita täällä on, mutta eipä ollenkaan kaikki. En minäkään.
 
Kyllähän nää asiat mulle täysin selviä on. Olen 38 täyttävä ja aina armeijan jälkeen treenannut jotain, ja ennen sitäkin. Kiva vaan kyseenalaistaa asioita.
Hieman on tutkinnan alla nyt toi lepopäivä asia tässä vielä, pientä tilastollista tutkintaa. Niin pienestä on kyse, siis 1 maksimi sarja leukoja päivässä, että epäilen kyllä tän viikkoisen notkahduksen ja tulosten jumiutumisen johtuneen TYÖSTÄ, siis palkkatyötä, arjen stressirasitteista, jotka on ihan normaaleja. Laji kun laji, aina jossain vaiheessa tulee fyysinen notkahdus keskellä viikkoa tästä samasta syystä.
LEPOPÄIVÄN PITÄMINEN todellakin kyllä on juuri tästä syystä varmaan ihan paikallaan, vaikka noin naurettavan pienestä suorituksesta on kyse, mutta kun se hermosto ei palaudu siitä työ+maksimisuoritus rasituksesta, jos olis pelkkä treeni, niin kyllä 24h varmaan riittäis aika pitkälle, ellei peräti joka päivä. Mutta asia on vielä vähän tutkinnassa, saas nähdä miten huomenna, irtoaako 19 leukaa aamusta...ja jos ei irtoa...niin viikonloppu ravinnossa saattaa myös olla syy, kun on tullut tänään elettyä mikrosafkaeineksillä...Paljon vaikuttaa kans että syökö ruskeeta riisiä ja seitä salaatilla, vai vetääkö saarioisten lättyy ja karkkii naamariin :P
Mutta jos huomenna ei irtoa 19 leukaa...okei...sit voi olla että alan uskomaan myös sitä, ettei maksimisuoritusta voi koittaa jokapäivä, että siinä tekee hallaa enemmän kun hyötyä.

Noissa ryhmäharrastuksissa on jännä. Esim kamppailulajit. Siellä vedetään mun mielestä ihan piippuun jokanen treenaaja joka treeneissä, näitä asioita ei huomiodia hirveesti. joskus toki siellä on niitä kevyempiä päiviä, vähän sali ja lajikohjtaista.
Kun vääntelin brassijujutsua siellä sillä salilla oli aina maanantaisin kevyemmät treenit, tekniikkaa painotettiin, vaan vähän sparria.
Mutta sitten taas thainyrkkeily on lajina sieltä rasittavimmasta päästä, jotenkin se pystyottelu jossa käytetään jalkoja potkimiseen vetää kyllä piippuun joka ikinen kerta, ihan piinaa fyysisen rasituksen ja hermostostressin kannalta koko laji, vaikka hauskaa onkin.

Jokunen vuos sit hakkasin kans päätä seinään, ja olin kyllä ylikunnossa, treenasin 5x vko, vetelin punttiksella vinopenkkiä ja maastavetoa, painoin normaalisti duunia, ja sit kävin thainyrkkeilemässä, joka arkipäivä treeniä.

Täytyy sanoa, että patti kasvoi kyllä kivasti, mutta ylikunto oireet painoi päälle ja palautuminen lakkasi. Sen huomasi siinä kun thainyrkkeilytreeneissä tuli hengen ahdistus kohtauksia, kusi haisi ammoniakilta, ja öisin ei pystyny enää nukkuu ja koko kroppa oli kiree ku viulunkieli jatkuvasti.

Työssäkäyvän ihmisen on aika vaikeeta kasvattaa näinäpäivinä kuntoa ja tai lihasmassaa tietyn pisteen yli. Työelämähän suosii sellaista "käy kevyesti koiran kanssa ulkona luonnossa päivittäin" tyyppistä treeniä höystettynä sellaisella "kerran viikossa pelaa squashia kovaa" treeniä.
Mutta todellinen huippu suorituskyky kyllä ei tahdo työelämän ohessa löytyä. Ei ainakaan monipuolinen, kovilla uhrauksilla olis saatavissa ehkä yhdessä lajissa hyvä, nousujohdanteinen todellinen kehitys.
Sanotaan nyt vaikka kehonrakennuksessa. Mutta jos tekee vähänkin "oikeaa työtä" muistuttavaa työtä jossa palkka ylittää 13 euroa tunnille, työn vaatimukset vaan vaatii hektistä, syvällistä jatkuvaa tauotonta keskittymistä ja päämäärätietoisuutta, jolloin se kuuluisa hermosto menee joka viikko pillunpäreiksi, oikean vastuun sisältävän työn kanssa ei voi treenata harmoniassa työelämän kanssa.

Varsinkin jos tykkäis joka ilta liikkuu, tai kehittyy vaikkapa hyväksi thainyrkkeilijäksi kenellä on vähän pattiakin, ja sais coopperista pinkastua 3000 ja lisäks penkistä 100kg keskikokosena jätkänä, ei se oikeen irtoo enää, tai jos irtoo, se vaatii niin paljon verta hikeä ja kyyneliä, etten tiedä onko sen arvoista. Kun ajatellaan vielä, että ihminen tarvitsee myös mukavuutta. Jos joka päivä 8h ajan keskittyy jatkuvasti työhön työpäivän ajan, saattaa kroppa ja psyyke vetää "liinat kiinni", kun pitäis työpäivän jälkeen alkaa treenaamaan, ihan myrkynjuonnilta tuntuu siinä kohtaa se, stressiä on valmiiksi vaan niin paljon, että mitään liikunann iloa ei ole jäljellä. on saatava levätä, tai sielu alkaa vaatimaan itsemurhaa jatkuvan rasituksen takia.

Puhunko ihan paskaa?
 
Mites sit nää maailmanluokan huippu voimailijat jotka treenaa työkseen? Nekinkö ei voi tehdä kun kerran viikossa maksimisarjan leuanvetoa?
Huippujen treeni on tarkasti ohjelmoitu. Treenaavat paljon, mutta eivät kokoajan failureen kuten sinä 🙂 Ero tulee siinä. Painonnostajatkin tekevät melkein päivittäin työntöä ja tempausta. Mutta mitenkä usein yrittävät enkkoja? Ehkä kerran pari vuoteen. Kyllä se treeni on sitä perustyötä. Sama voimanostossa. Ei ne yritä penkki enkkoja tai toistomaximia joka treenissä. Kuntohuippu haetaan vain kisoihin. Kuten voimamieslajeissa. Ukko on rikki ja tiltissä hyvin pian jos revitään kokoajan tappiin. Maximivoimatasoa ei voi pitää kuukausia huipussa. Hermosto väsyy. @jto puhuu asiaa.
 
WOD eli workout of the day:
Otin nyt sit huomioon paljon puhuttua "Ei tappiin asti", ja kävin vetämässä 16 leukaa. Enemmän olisi tullut, mutta jätin tohon tarkoituksella. Olo oli myös nuutunut ennen suoritusta, tuli käveltyä tänään aika paljon muun ohjelman ohessa.

Kuinkas paljon tollanen sanotaanko 60min kävely "vie paukkuja" treenistä, mitä luulette, vai vaikuttaako moinen kevyt liikunta ollenkaan verottavasti?

Joskus nuorempana muistan tehneeni niin, että kävin pelaamassa tunnin sählyä, ja suoraan sen jälkeen menin tekemään punttia salille...Oli kyllä huomattavan nihkeää treeni.
 
Varmaan psykologinen juttu. Ammattikamppailijat usein käynnistää päivän tuollaisella "verryttelylenkillä". Tuskin tekisivät jos hirveästi veisi tehoja.

Olen kyllä huomannut saman. Junnuna pystyi juoksemaan aamulla, pelaamaan korista päivällä ja kamppailemasn illalla. Nyt ei jaksa. Ei kiinnosta.
 
Yhden sarjan leuka"treenistä" tunnin köpöttely ei mitään vie, ellet käsilläs kävele. Mutta periaatteena aina ominaisuudet treenataan tehosta kohti kestoa eikä päinvastoin.
 
Kyllähän nää asiat mulle täysin selviä on. Olen 38 täyttävä ja aina armeijan jälkeen treenannut jotain, ja ennen sitäkin. Kiva vaan kyseenalaistaa asioita.
Hieman on tutkinnan alla nyt toi lepopäivä asia tässä vielä, pientä tilastollista tutkintaa. Niin pienestä on kyse, siis 1 maksimi sarja leukoja päivässä, että epäilen kyllä tän viikkoisen notkahduksen ja tulosten jumiutumisen johtuneen TYÖSTÄ, siis palkkatyötä, arjen stressirasitteista, jotka on ihan normaaleja. Laji kun laji, aina jossain vaiheessa tulee fyysinen notkahdus keskellä viikkoa tästä samasta syystä.
LEPOPÄIVÄN PITÄMINEN todellakin kyllä on juuri tästä syystä varmaan ihan paikallaan, vaikka noin naurettavan pienestä suorituksesta on kyse, mutta kun se hermosto ei palaudu siitä työ+maksimisuoritus rasituksesta, jos olis pelkkä treeni, niin kyllä 24h varmaan riittäis aika pitkälle, ellei peräti joka päivä. Mutta asia on vielä vähän tutkinnassa, saas nähdä miten huomenna, irtoaako 19 leukaa aamusta...ja jos ei irtoa...niin viikonloppu ravinnossa saattaa myös olla syy, kun on tullut tänään elettyä mikrosafkaeineksillä...Paljon vaikuttaa kans että syökö ruskeeta riisiä ja seitä salaatilla, vai vetääkö saarioisten lättyy ja karkkii naamariin :P
Mutta jos huomenna ei irtoa 19 leukaa...okei...sit voi olla että alan uskomaan myös sitä, ettei maksimisuoritusta voi koittaa jokapäivä, että siinä tekee hallaa enemmän kun hyötyä.

Noissa ryhmäharrastuksissa on jännä. Esim kamppailulajit. Siellä vedetään mun mielestä ihan piippuun jokanen treenaaja joka treeneissä, näitä asioita ei huomiodia hirveesti. joskus toki siellä on niitä kevyempiä päiviä, vähän sali ja lajikohjtaista.
Kun vääntelin brassijujutsua siellä sillä salilla oli aina maanantaisin kevyemmät treenit, tekniikkaa painotettiin, vaan vähän sparria.
Mutta sitten taas thainyrkkeily on lajina sieltä rasittavimmasta päästä, jotenkin se pystyottelu jossa käytetään jalkoja potkimiseen vetää kyllä piippuun joka ikinen kerta, ihan piinaa fyysisen rasituksen ja hermostostressin kannalta koko laji, vaikka hauskaa onkin.

Jokunen vuos sit hakkasin kans päätä seinään, ja olin kyllä ylikunnossa, treenasin 5x vko, vetelin punttiksella vinopenkkiä ja maastavetoa, painoin normaalisti duunia, ja sit kävin thainyrkkeilemässä, joka arkipäivä treeniä.

Täytyy sanoa, että patti kasvoi kyllä kivasti, mutta ylikunto oireet painoi päälle ja palautuminen lakkasi. Sen huomasi siinä kun thainyrkkeilytreeneissä tuli hengen ahdistus kohtauksia, kusi haisi ammoniakilta, ja öisin ei pystyny enää nukkuu ja koko kroppa oli kiree ku viulunkieli jatkuvasti.

Työssäkäyvän ihmisen on aika vaikeeta kasvattaa näinäpäivinä kuntoa ja tai lihasmassaa tietyn pisteen yli. Työelämähän suosii sellaista "käy kevyesti koiran kanssa ulkona luonnossa päivittäin" tyyppistä treeniä höystettynä sellaisella "kerran viikossa pelaa squashia kovaa" treeniä.
Mutta todellinen huippu suorituskyky kyllä ei tahdo työelämän ohessa löytyä. Ei ainakaan monipuolinen, kovilla uhrauksilla olis saatavissa ehkä yhdessä lajissa hyvä, nousujohdanteinen todellinen kehitys.
Sanotaan nyt vaikka kehonrakennuksessa. Mutta jos tekee vähänkin "oikeaa työtä" muistuttavaa työtä jossa palkka ylittää 13 euroa tunnille, työn vaatimukset vaan vaatii hektistä, syvällistä jatkuvaa tauotonta keskittymistä ja päämäärätietoisuutta, jolloin se kuuluisa hermosto menee joka viikko pillunpäreiksi, oikean vastuun sisältävän työn kanssa ei voi treenata harmoniassa työelämän kanssa.

Varsinkin jos tykkäis joka ilta liikkuu, tai kehittyy vaikkapa hyväksi thainyrkkeilijäksi kenellä on vähän pattiakin, ja sais coopperista pinkastua 3000 ja lisäks penkistä 100kg keskikokosena jätkänä, ei se oikeen irtoo enää, tai jos irtoo, se vaatii niin paljon verta hikeä ja kyyneliä, etten tiedä onko sen arvoista. Kun ajatellaan vielä, että ihminen tarvitsee myös mukavuutta. Jos joka päivä 8h ajan keskittyy jatkuvasti työhön työpäivän ajan, saattaa kroppa ja psyyke vetää "liinat kiinni", kun pitäis työpäivän jälkeen alkaa treenaamaan, ihan myrkynjuonnilta tuntuu siinä kohtaa se, stressiä on valmiiksi vaan niin paljon, että mitään liikunann iloa ei ole jäljellä. on saatava levätä, tai sielu alkaa vaatimaan itsemurhaa jatkuvan rasituksen takia.

Puhunko ihan paskaa?
Ei ole tarkoitus vittuilla, mutta jotenkin kuulostaa siltä että haluat todistaa itsellesi, kuinka on ihan ok ettei halua/ehdi tekemään kuin 1 min leukatreenin päivässä. Toki työntekeminen väsyttää kehoa ja psyykettä, mutta ei se nyt hermostoa täysin juntturaan pitäisi vetää treenin kannalta.

Kuitenkin sulla on aikaa kirjotella täällä noita pitkiä tarinoita. Jotta mun kommentista olis myös jotain apua, annan oman yksinkertaisen ehdotukseni jossa treeniaika saattaa jopa kolminkertaistua: 1 min -> 3 min.

Tee treenipäivinä 2 sarjaa yhden sijaan, mutta jätä molempiin varat ja älä tee joka ikinen päivä.
esim.
2x8
2x10
2x12
2x14
Kevyt 1x10

5 kg reppu selässä:
2x8
2x10
2x12 jne...
kevyt 1x10 ilman reppua
lepopäivä
Toistotesti

Ohjelma ei ole täydellinen, mutta takuulla parempi kuin rajoittimeen jatkuva hakkaaminen. Ja helppo toteuttaa antamissasi raameissa.

Toinen vaihtoehto olisi tangon hankkiminen kotiin, jolloin aikaa jäisi enemmän leuanvetoon. Toki se pyöräilykin on ihan järkevää.
 
Kyllähän nää asiat mulle täysin selviä on. Olen 38 täyttävä ja aina armeijan jälkeen treenannut jotain, ja ennen sitäkin. Kiva vaan kyseenalaistaa asioita.
Hieman on tutkinnan alla nyt toi lepopäivä asia tässä vielä, pientä tilastollista tutkintaa. Niin pienestä on kyse, siis 1 maksimi sarja leukoja päivässä, että epäilen kyllä tän viikkoisen notkahduksen ja tulosten jumiutumisen johtuneen TYÖSTÄ, siis palkkatyötä, arjen stressirasitteista, jotka on ihan normaaleja. Laji kun laji, aina jossain vaiheessa tulee fyysinen notkahdus keskellä viikkoa tästä samasta syystä.
LEPOPÄIVÄN PITÄMINEN todellakin kyllä on juuri tästä syystä varmaan ihan paikallaan, vaikka noin naurettavan pienestä suorituksesta on kyse, mutta kun se hermosto ei palaudu siitä työ+maksimisuoritus rasituksesta, jos olis pelkkä treeni, niin kyllä 24h varmaan riittäis aika pitkälle, ellei peräti joka päivä. Mutta asia on vielä vähän tutkinnassa, saas nähdä miten huomenna, irtoaako 19 leukaa aamusta...ja jos ei irtoa...niin viikonloppu ravinnossa saattaa myös olla syy, kun on tullut tänään elettyä mikrosafkaeineksillä...Paljon vaikuttaa kans että syökö ruskeeta riisiä ja seitä salaatilla, vai vetääkö saarioisten lättyy ja karkkii naamariin :P
Mutta jos huomenna ei irtoa 19 leukaa...okei...sit voi olla että alan uskomaan myös sitä, ettei maksimisuoritusta voi koittaa jokapäivä, että siinä tekee hallaa enemmän kun hyötyä.

Noissa ryhmäharrastuksissa on jännä. Esim kamppailulajit. Siellä vedetään mun mielestä ihan piippuun jokanen treenaaja joka treeneissä, näitä asioita ei huomiodia hirveesti. joskus toki siellä on niitä kevyempiä päiviä, vähän sali ja lajikohjtaista.
Kun vääntelin brassijujutsua siellä sillä salilla oli aina maanantaisin kevyemmät treenit, tekniikkaa painotettiin, vaan vähän sparria.
Mutta sitten taas thainyrkkeily on lajina sieltä rasittavimmasta päästä, jotenkin se pystyottelu jossa käytetään jalkoja potkimiseen vetää kyllä piippuun joka ikinen kerta, ihan piinaa fyysisen rasituksen ja hermostostressin kannalta koko laji, vaikka hauskaa onkin.

Jokunen vuos sit hakkasin kans päätä seinään, ja olin kyllä ylikunnossa, treenasin 5x vko, vetelin punttiksella vinopenkkiä ja maastavetoa, painoin normaalisti duunia, ja sit kävin thainyrkkeilemässä, joka arkipäivä treeniä.

Täytyy sanoa, että patti kasvoi kyllä kivasti, mutta ylikunto oireet painoi päälle ja palautuminen lakkasi. Sen huomasi siinä kun thainyrkkeilytreeneissä tuli hengen ahdistus kohtauksia, kusi haisi ammoniakilta, ja öisin ei pystyny enää nukkuu ja koko kroppa oli kiree ku viulunkieli jatkuvasti.

Työssäkäyvän ihmisen on aika vaikeeta kasvattaa näinäpäivinä kuntoa ja tai lihasmassaa tietyn pisteen yli. Työelämähän suosii sellaista "käy kevyesti koiran kanssa ulkona luonnossa päivittäin" tyyppistä treeniä höystettynä sellaisella "kerran viikossa pelaa squashia kovaa" treeniä.
Mutta todellinen huippu suorituskyky kyllä ei tahdo työelämän ohessa löytyä. Ei ainakaan monipuolinen, kovilla uhrauksilla olis saatavissa ehkä yhdessä lajissa hyvä, nousujohdanteinen todellinen kehitys.
Sanotaan nyt vaikka kehonrakennuksessa. Mutta jos tekee vähänkin "oikeaa työtä" muistuttavaa työtä jossa palkka ylittää 13 euroa tunnille, työn vaatimukset vaan vaatii hektistä, syvällistä jatkuvaa tauotonta keskittymistä ja päämäärätietoisuutta, jolloin se kuuluisa hermosto menee joka viikko pillunpäreiksi, oikean vastuun sisältävän työn kanssa ei voi treenata harmoniassa työelämän kanssa.

Varsinkin jos tykkäis joka ilta liikkuu, tai kehittyy vaikkapa hyväksi thainyrkkeilijäksi kenellä on vähän pattiakin, ja sais coopperista pinkastua 3000 ja lisäks penkistä 100kg keskikokosena jätkänä, ei se oikeen irtoo enää, tai jos irtoo, se vaatii niin paljon verta hikeä ja kyyneliä, etten tiedä onko sen arvoista. Kun ajatellaan vielä, että ihminen tarvitsee myös mukavuutta. Jos joka päivä 8h ajan keskittyy jatkuvasti työhön työpäivän ajan, saattaa kroppa ja psyyke vetää "liinat kiinni", kun pitäis työpäivän jälkeen alkaa treenaamaan, ihan myrkynjuonnilta tuntuu siinä kohtaa se, stressiä on valmiiksi vaan niin paljon, että mitään liikunann iloa ei ole jäljellä. on saatava levätä, tai sielu alkaa vaatimaan itsemurhaa jatkuvan rasituksen takia.

Puhunko ihan paskaa?
Kamppailulajissa hyväksi kehittyminen + 3000m cooper + 100kg penkki ei kyllä vaadi kahden viimeksi mainitun kohdalla minkäänlaista erityistä lahjakkuutta tai ammattimaista panostamista edes treenaamiseen. Kamppailulajissa hyväksi kehittyminen vaatinee molempia. Mutta 3000m cooper pitäisi keskikokoiselta suht keskiverrolta mieheltäkin onnistua säännöllisellä pitkäjänteisellä höntsätason kestävyysharjoittelulla ja 100kg penkki voimailusuorituksena on todennäköisesti lahjakkuustekijöiden puolesta mahdollinen yli 95 prosentille terveistä miehistä. Suurimmalle osalle täysin itsestäänselvyys, mikäli vuosia treenaa edes jotenkin salilla. Tuollaisen tavoitteen saavuttamista harvemmin se kestävyysharjoittelukaan estää, hidastaa kyllä varmasti.

Lienee yksilöstä kiinni, mutta itse kyllä palaudun treenaamisen ohessa keskittymistä ja aivotyöskentelyä vaativasta työstä hyvinkin, mutta fyysisesti kuluttavan työn kanssa ei tule yhtikäs mitään.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Back
Ylös Bottom