Lentopelko/ilmakuopat

Liittynyt
14.10.2002
Viestejä
491
Pitkä, yli 10h tunnin lento kohta edessä ja lentopelko vaivaa.
Olen lentänyt kyllä monta kertaa, mutta pelko ei katoa mihinkään.

Onko maailmanmatkaajilla kokemusta esim. rauhoittavista, että jeesaako ne yhtään? Vai pitääkö kinua tohtorilta niin vahvat unilääkkeet, että on vintti pimeänä koko lennon ajan??? Ei tietysti ole kivaa mennä USA:han pönttö sekaisin, käännyttävät vielä kotio sieltä :curs:
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
She Devil sanoi:
Pitkä, yli 10h tunnin lento kohta edessä ja lentopelko vaivaa.
Olen lentänyt kyllä monta kertaa, mutta pelko ei katoa mihinkään.

Onko maailmanmatkaajilla kokemusta esim. rauhoittavista, että jeesaako ne yhtään? Vai pitääkö kinua tohtorilta niin vahvat unilääkkeet, että on vintti pimeänä koko lennon ajan??? Ei tietysti ole kivaa mennä USA:han pönttö sekaisin, käännyttävät vielä kotio sieltä :curs:

Viime vuonna kuoli 428 ihmistä matkustajaliikenteen turmissa, kun lentäjiä oli 1,8miljaaaardia..

lienee jotain ~0,000023%

Eli kyllä se ihan turvallista on. Finnairin sivuilla on mukavasti faktaa lentämisestä.

Itsekin aikanaan kärsin lievästä lentoahdistuksesta. Lukemalla (ja hyppäämällä taitolentokoneen kyytiin :evil: ) siitä selvisi. ;)
 
She Devil sanoi:
Onko maailmanmatkaajilla kokemusta esim. rauhoittavista, että jeesaako ne yhtään?

No kyllä viimeksi kokeilin napata vähän ennen lähtöä pari rauhoittavaa. Kai ne jotain auttoivat, mutta tiedätkö mitä? Koneeseen vaan! Pahinta mitä voi tapahtua, on että kone putoaa, kaikki huutavat paniikissa putoamisen ajan, repivät tukkaa päästään ja menettävät järkensä. Koneen iskeytyessä mereen, se alkaa upota hitaasti ja olet halvaantunut, joudut katsomaan rakastasi silmiin kun hän epätoivoisesti vetää viimeisen hengenvetonsa ja uppoaa armottoman meren syleilyyn, kohta on sinun vuorosi, tuska tuntuu räjäyttävän pääsi. Siinä vaiheessa paraskin lääkitys menettää merkityksensä :D
 
Niinhän se on, että jos jotain tapahtuu niin sille ei voi mitään siellä 10km korkeudessa.

Lennot on sekä fyysisesti, että psyykkisesti mulle raskaita, koska istun paskanjäykkänä siinä tuolissa, kuuntelen ääniä ja tarkkailen kaikkea mahdollista koko ajan. Tuskanhiki valuu otsalla ja rystyset valkoisena puristan käsinojia. Sitten kun laskeudutaan, huokaan vasta kun kone on pysähtynyt kentällä, ja sen jälkeen iskee armoton migreeni kun jännitys laukeaa.
Kiva alku lomalle :(

Parempi vissiin laittaa korvatulpat ja laput silmille, ettei kuule eikä näe mitään.
Nukahtamislääkkeillä kuulemma nukkuu n. 5h, mutta paljo auttaa pitkällä lennolla. Eikä kait rauhoittavien kanssa voi muita nappeja napata.
 
Käsittääkseni unilääkkeitä ei kovin suositella pitkille lennoille ja tuskin myöskään rauhoittavia. Hyvä kirja, musiikkia ja lennon (pitkän lennon) aikana näytetyt leffat saavat olon rentoutumaan. Hyvät sukat + mahdollisesti lentosukat vielä jalkaan niin on mukava olla.

Itse olen ehkä vähän jäävi puhumaan rentoudesta kun on tarpeeksi monta vaihtoa tai muuten vaan väsy matkustaessa niin nukahdan jo ennen kun kone on ilmassa ja parhaassa tapausessa herään vasta ilmassa :D

ps. kannattaa jalotella tuolla pitkälle lennolla ihan kunnolla ettei sitten perillä ole kun kakkoselosen pätkä.
 
She Devil sanoi:
Tuskanhiki valuu otsalla ja rystyset valkoisena puristan käsinojia. Sitten kun laskeudutaan, huokaan vasta kun kone on pysähtynyt kentällä, ja sen jälkeen iskee armoton migreeni kun jännitys laukeaa.
Kiva alku lomalle :(

Outs, oma lentopelkoni on pientä jännitystä ja käsien hikoamista, ja siihen jo nappeja nappailen :nolo: Näin maalais"järjellä" ajateltuna pahempiin oireisiin vahvempi lääkitys, jollain asiantuntijalla saattaa kyllä olla parempia neuvoja :D
 
Paras olisi sellainen lentopelkokurssi mitä finski pitää. Ne vaan maksaa joku 500 €, joten ei yhden lennon takia kannata ehkä käydä. Tosin niihin sisältyy muistaakseni yksi 'kurssi' lento businessluokassa köpikseen tms.

Kannattaa ainakin ostaa/lainata pari lentopelkoa käsittelevää kirjaa ja ottaa se mukaan lennolle.
Niissä on hyvin asiaa ja selostettu mm. lennon eri vaiheet ja mistä eri äänet kuuluu jne.
Mua ainakin rauhoittaa nyt enemmän kun tiedän mitä lennolla oikein tapahtuu.

Sain joskus rauhottavia lennolle mutta ei niistä oikein mitään apua ollut. Rauhallinen kyllä olin, mutta pelkäsin silti. Tuntui että ne pahensivat jotenkin sitä pelon tunnetta. Tai tuli sellainen avuttomampi olo, lääkkeet ei muutenkaan ole mun juttu.

Mulla auttaa rentoutumiseen musiikki ja sopivassa määrin alkoholi. Toisilla taas alkoholi voi kuulemma pahentaa pelkotiloja.
Musiikiksi otan omaa lempimusiikkia ja oman soittimen/kuulokkeet. Tällä asialla on suuri merkitys ainakin mulle.
Ikkunapaikan otan aina, koskan haluan nähdä mitä ulkona tapahtuu ja se rauhoittaa hieman.
Päivälennot on mulle aina hepompia koska näen ulos, ja yölennot niitä pahimpia.
 
Ripe sanoi:
:lol2: totta, istumapaikka on hyvä olla.

:lol2: Piti kirjoittaa että ikkunapaikka :D

Oli niin nopea reply etten kerinnyt edes editoimaan.
 
Olen lukenut kirjan "Eroon lentopelosta", jossa selostettiin juuri nuo lennon eri vaiheet yms. Kyllä se sillä hetkellä helpotti, mutta sitten kun astuu koneeseen niin kaikki unohtuu...
Kun lensin ensimmäisen kerran niin en pelännyt yhtään, pelko on pahentunut mitä enemmän olen lentänyt. Se on se tietämättömyyden tila kun ei voi etukäteen tietää onko edessä turbulenssia ja ilmakuoppia kun kapteeni ei niistä kuuluta. Tosin lennot on olleet hyvin tasaisia, pientä tärinää ja pari ilmakuoppaa.
Pelkään eniten kauheaa turbulenssia, jossa kone sahaa ylös alas ja tärisee perkeleesti. Toivottavasti ei satu kohdalle.

Luin lentopelko-kirjasta jostain Kiinan lennosta jolla oli ollut niin kova turbulenssi, että ne jotka ei ollut vöissä kiinni oli lennelleet kattoon. Kaikki selvisivät kyllä hengissä ja kone pysyi taivaalla. Ei siltikään vakuuta meikäläistä.
 
Sen konee n putoomiseen on yhtä hyvät tsäänsit ku voittaa lotossa 7 oikein.Onneks olkoon vaan jos onnistut tappamaan ittes lentokone turmassa!Ota vaikka ennen lentoo joku rauhottava tabu ja pari drinkkiä koneessa ja naura tolle lapselliselle fobialle.
 
osku sanoi:
Sen konee n putoomiseen on yhtä hyvät tsäänsit ku voittaa lotossa 7 oikein.Onneks olkoon vaan jos onnistut tappamaan ittes lentokone turmassa!Ota vaikka ennen lentoo joku rauhottava tabu ja pari drinkkiä koneessa ja naura tolle lapselliselle fobialle.

Olipas äärimmäisen typerä postaus. Todennäköisyys on häviävän pieni, mutta se ei varmasti tuskanhikeä pukkaavaa matkustajaa helpota. Fobioille kun harvoin voi vaan nauraa, varmasti on vakava paikka ongelmasta kärsivälle.
 
Eikös se mennyt jotenkin niin, että todennäköisempää on voittaa lotossa, kuin syntyä Suomeen. Osku kuule, ei saa pelotella ihmisiä turhaan. :)
 
Wendy sanoi:
Olipas äärimmäisen typerä postaus. Todennäköisyys on häviävän pieni, mutta se ei varmasti tuskanhikeä pukkaavaa matkustajaa helpota. Fobioille kun harvoin voi vaan nauraa, varmasti on vakava paikka ongelmasta kärsivälle.

Minun mielestä Oskun teksti oli hyvä.

Vain itse voi hallita fobioitaan.
Tai aluksi siis itse kehittää niitä, joten
jättää se kehitys vaiheen ohi niin niitä ei tule.

Itselläni on ns. korkeanpaikan kammo, mutta kyllä sitä tuli
nuorempana esim. hypättyä Uimalan kympistä, ym...
On hubaa tehdä jotain vaikka pelottaakin.

Tämä body harrastus, dietteineen, ym. harjoittaa kehon- ja mielenhallintaa, joten samalla metodilla tekee sitten muutkin asiat elämässään.
 
tomppa82 sanoi:
Minun mielestä Oskun teksti oli hyvä.

Vain itse voi hallita fobioitaan.
Tai aluksi siis itse kehittää niitä, joten
jättää se kehitys vaiheen ohi niin niitä ei tule.

Itselläni on ns. korkeanpaikan kammo, mutta kyllä sitä tuli
nuorempana esim. hypättyä Uimalan kympistä, ym...
On hubaa tehdä jotain vaikka pelottaakin.

Tämä body harrastus, dietteineen, ym. harjoittaa kehon- ja mielenhallintaa, joten samalla metodilla tekee sitten muutkin asiat elämässään.

Joo, noinhan se just meneekin :rolleyes:
 
Yksi lentokammoinen ilmoittautuu. Mulla on kanssa hirveän voimakkaat pelot. Pelkään nousuja ja laskuja, mutta en itse lentoa.

Tiedän, että nousut ja laskut on ne, missä on todennäköisintä tapahtua jotain ikävää. Onneksi yksi tuttu opiskelee lentäjäksi, joten siltä olen kysellyt. Mua on auttanut myös lukea lentokoneista ja niiden toiminnasta.

En astu epämääräisten lentoyhtiöiden koneisiin. Epämääräisellä tarkoitan sellaisia, joilla on lento-onnettomuushistoriaa enemmän kuin tuntuu sattuman kaupalta ja sitten sellaisia, joilla voi olla huonokuntoiset koneet (köyhien maiden yhtiöt). Yleensä tutkailen etukäteen konemalleja ja tilastoja.

Olen aika hysteerinen noiden kanssa, mutta jos lehto tuntuu etukäteen turvalliselta vaihtoehdolta, ei siellä sisällä pelota sitten niin paljon.

Mua lohdutti aikoinana tieto siitä kuinka kauan pitää lentokoneessa istua putkeen, että olisi edes pieni todennäköisyys joutua lento-onnettomuuteen. Se aika oli nimittäin useampi sata vuotta.
 
tomppa82 sanoi:
Minun mielestä Oskun teksti oli hyvä.

Vain itse voi hallita fobioitaan.
Tai aluksi siis itse kehittää niitä, joten
jättää se kehitys vaiheen ohi niin niitä ei tule.

Itselläni on ns. korkeanpaikan kammo, mutta kyllä sitä tuli
nuorempana esim. hypättyä Uimalan kympistä, ym...
On hubaa tehdä jotain vaikka pelottaakin.

Tämä body harrastus, dietteineen, ym. harjoittaa kehon- ja mielenhallintaa, joten samalla metodilla tekee sitten muutkin asiat elämässään.

On mullakin ns. korkeanpaikankammo niin kuin on suurimmalla osalla ihmisistä. Se on sitä, että korkealla vähän huippaa ja pelottaa. Se on kuitenkin ihan eri asia kuin todellinen pelko jotain asiaa kohtaan.

Pelkään isoja koiria niin paljon, että jos sellainen juoksentelee lähimailla niin minä teen u-käännöksen ja kiirehdin ihan mihin tahansa, mutta mahdollisimman kauas koirasta. Kierrän vaikka monta kertaa pidemmän kiertoreitin, kunhan ei tarvitse kävellä koiran läheltä.

Tässä ei järjen käytöllä eikä naurulla ole mitään vaikutusta. Olen lukenut koirien käyttäytymisestä, mutta mikään ei auta. Kun iso koira tulee vastaan, jähmetyn kauhusta ja alan paniikissa etsiä pakoreittiä.
 
Tohon lentopelkoon vois koittaa ottaa vähän sellasta asennetta että "entä jos tää kone tippuu?Vittu tippukoot vaan".Pelkäsin ite jonkin verran korkeita paikkoja mutta nyt oon joutunut töissä kiipeilemään lähes koko ajan ja tolla asenteella saavutin tilan jossa kammon tilalla on nykyään terve järki korkeittenpaikkojen suhteen.
 
Minä istuin apukuskin paikalla simulaattorissa Finskillä puolitoista tuntia aikoinaan lentopelon takia.
Kyllähän se auttoi seuraavaan oikeaan lentoon, mutta pelko/fobia palasi kuitenkin takaisin.

Teimme simulla kaikkea "kivaa". Sain opetella nousua ja laskua.
Kerran nousussa sammui yksi MD:n moottoreista ja silti se nousi ylös. Tosin koneen pitäminen kiitoradalla tuotti vaikeuksia. :D
Jossain vaiheessa yksi moottoreista syttyi palamaan... :rolleyes:

Olihan se kokemus, mutta edelleenkään en nouse koneeseen ilman kokovartalopuudutusta.
 
osku sanoi:
Pelkäsin ite jonkin verran korkeita paikkoja mutta nyt oon joutunut töissä kiipeilemään lähes koko ajan ja tolla asenteella saavutin tilan jossa kammon tilalla on nykyään terve järki korkeittenpaikkojen suhteen.

No eiköhän se nyt ole täysin tervettä "pelätä korkeita paikkoja jonkun verran", pelon tunne pitää valppaana ja estää tekemästä typeryyksiä. Täysin eri tason pelosta aletaan puhua, kun olet valmis lähes tappamaan, ettet joutuisi johonkin korkeaan paikkaan, tai jos joudut, lamaannut täysin etkä pysty edes liikkumaan. Silloin asialle täytyy ehkä tehdä jotain, eikä silloin välttämättä auta mikään "vittu pudotaan sitten"-asenne.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom