Mistä sinä tiedät mitä kokemusta kenelläkin näistä asioista on? Oon vuosien varrella reenannu thainyrkkeilyä, käynyt vaparin peruskurssin ja nyt useempi vuosi lukkopainia/bjj:tä tullu enemmän tai vähemmän reenailtua. Lisäks mulla on pari lasta ja ainaki yrittäny jollaki tasolla osallistua kasvatukseen (samassa taloudessa asuu koko perhe).
Itse henkilökohtaisesti omalta kohdaltani olen todennut, että vaparin reenaaminen on liian aikaa vievää ja pitkässä juoksussa en halua nuita osumia päähänkään ottaa liikaa. Enkä kyllä halua, että penskatkaan niitä ottavat.
Se nyt vaan on fakta, että lapset perseilee ja tekee tyhmiä temppuja. Missä vaiheessa tuo loppuu niin en tiedä. Mutta ei mun mielestä ole järkevää antaa ainakaan alle 10-v kersalle työkaluja millä saadaan kaverilta taju pois sekunneissa. Mun mielestä vaikka perus painia tai bjj:tä ilman lopetuksia on hyvä reenailla heti vaikka 5-vuotiaasta. Tässä nyt painaa vaakakupissa ehkä liikaakin se, että mitä fiiliksiä on kovempien sparrien jälkeen itellä ollu kun puhutaan pystytreeneistä. Ja onhan noita eläviä esimerkkejä sekä tutkimuksia jotka kertoo karua kieltään mm. nyrkkeilijöiden kokemista vaurioista lajinsa parissa. Missä vaiheessa lapsi on sitten riittävän kypsä ottamaan riskin mitä päähän lyönnit mukanaan tuovat? Erittäin hankala sanoa, että kyllä äkkiseltään tuntuu, että pitkällä ylä-asteella pitäisi mennä.
Enkä minä nyt pidä tätä minun mielipidettäni sen parempana kuin kenenkään muunkaan, mutta sitä näiden omien kersojen kohdalla nyt sovelletaan. Jokainen taplaa tyylillään.
En mä mistään tiedäkään, ja painota tähän vielä uudelleen jos sitä joku ei ole jo ymmärtänyt, että kaikki puheeni on täyttä mutuilua ja perustuvat lähinnä peruskurssitason kosketuksiin kamppailulajeihin ja kahden, kohta kolmen, lapsen kasvattamiseen. En ole hyökkäämässä ketään vastaan, mutta uskon että spidey tulkitsit ainakin osan postistani jonkinlaisena henkilökohtaisena hyökkäyksenä mutta sitä se ei missään nimessä ollut.
Sanoinko, että jossain seurassa opetetaan verisuonikuristuksia alle 10-vuotiaille? Empä tainnut sanoa. Totesin, että tuollainen ei ainakaan olisi järkevää. Niin kuin ei ole päähän lyöminenkään.
Ymmärsin itse myös postistasi, että olit kovin huolissasi kuristustekniikoiden ja lyöntien opettelusta/vastaanottamisesta lapsien harrastamisen osalta. Tummennettuun osaan nyt sen verran, että eiköhän tuo ole kaikille ketjuun osallistujille itsestäänselvää.
Tässä ketjussa on jo sanottu, että se lajiharjoittelu lapsilla koostuu koordinaatioharjoitteista, kuntopiireistä ja muista lapsille soveltuvista harjoitteista. Tuskin sitä tilannetta päästetään missään vaiheessa kuristus- tai lyöntiasteelle. Yhtälailla muistan oman lapsuuden kokemukseni karatesta. Leffapotkujen ja lyöntien perässähän sinne lähipiirin lasten kanssa mentiin ja 2v myöhemmin alkoi jo vähän kismittään kun ei niitä ninjahyppykiertopotkuja vieläkään oltu opetettu. Joutui katsomaan american ninjas -leffoja ja opetteleen itse talon lasten kanssa ;)
Mun mielestä, kuten aikaisemmin jo mainitsin, niin olisi hyvä jos seurat koittaisi saada näkyvyyttä lajille ja totta kai myös vanhempien tulee ainakin jonkin verran koittaa ottaa selvää ko. lajista mikäli esa-pekka sitä haluaa harrastaa. Eli molemmat osapuolet koittaisi laajentaa tietämystä lajista. Vanhemmilla on myös se vastuu, että jos tulee ilmi esim. koulussa väkivaltatekoja muita lapsia kohtaan, niin yhteys seuraan ja seuran kanssa yhteinen päätös harrastuksen jatkosta. IMO ei nyt ehkä ihan heti pitäisi koko harrastusta kieltää, mutta vaikka jotain parin kk bannia treeneihin ja vanhempien puolelta lisäpenalttia, että lapsi varmasti ymmärtäisi tehneensä väärin. Ja syykin tulisi tietää, että mistä se penaltti tuli.
Varmaan loppupeleissä pakkiksen ulkopuolella tää keskustelu perustuu lähinnä sille pelolle, että miksi opettaa tappavia tekniikoita pienille lapsille. Vaikka riski niiden käyttöön muita lapsia kohtaan on minimaalinen, niin silti on aina joku uuvatti joka haluaa olla se poikkeus joka säännön vahvistaa.