Lapset ja vapaaottelu

[AndyS]

Nyrkkeilyjunnuja on ollut jo ennen sotia mutta aiheuttavatko he jotenkin laajamittaista tuhoa välitunneilla niin että siitä olisi aihetta Iltiksen uutisiin? Miksi vapaaottelujunnut aiheuttaisivat?

 

[Antsukka]

Kasvatuksessa täytyy kyllä sitten tehdä aivan kolossaalinen ero väkivaltaan harjoituksissa ja väkivaltaan harjoitusten ulkopuolella. Vanhemman tulee miettiä soveltuuko kamppailulaji mukulalle ollenkaan. Koulukiusaaja Miccokullervo MMA-taidoilla voi aiheuttaa todellista vahinkoa niin halutessaan. Tämä kommentti nyt koskee kamppailulajeja yleensäkin. Judoaikoina muistan valmentajan sanoneen monesti että seurasta lentää välittömästi ulos, jos käyttää sieltä opittuja taitoja muuhun kuin itsepuolustukseen.

 

[AndyS]

Tää varmaan viittas tuohon mun mainintaan että ilmapiiri vapaaottelua kohtaan olis suopeampi jos amatööripuoli tois itseään enempi julki.

Millä tavalla tämä julkituominen pitäisi tapahtua ja kenen toimesta?

 

[Max131]

No varmaan seurojen ja muiden toimijoiden. Onhan vaparilla vähän semmoinen imago, että siellä kaljut tatuoidut miehet kiroilee ja lyö toisiaan turpaan holtittomasti. Ei siitä ainakaan mitään haittaa olisi, jos viestitään, että siellä on ihan säännöt, kyse on urheilusta ja moni tilanne näyttää vielä paljon pahemmalta, mitä se oikeasti on.

Avoin keskustelu asioista niiden oikeilla nimillä on aina hyvästä.

 

[aidan]

Kasvatuksessa täytyy kyllä sitten tehdä aivan kolossaalinen ero väkivaltaan harjoituksissa ja väkivaltaan harjoitusten ulkopuolella.

Vaikka näemmä tykkäät vankalla judopohjalla julistaa kovasti asioista, joista et mitään tajua, niin ymmärrä nyt edes se, että kamppailu-urheilu ei ole väkivaltaa. Lyöminenkään ei ole automaattisesti väkivaltaa. Muutenkin tässä ketjussa on porukkaa joilla ei ole päähänlyönnistä kamppailu-urheilussa mitään käryä. Vastoin yleistä ennakkoluuloa esim. nyrkkeilyharjoitukset eivät ole sitä, että siellä seistään vuorotellen silmät kiinni ja muut hakkaavat päähän niin kauan, että taju lähtee. Nyrkkeilyssä ja muissakin päähänlyöntiä sisältävissä lajeissa harjoitellaan päähänlyönniltä puolustautumista vähintään yhtä paljon kuin itse päähänlyöntiä.

En kiellä etteikö päähänlyönti voisi olla vaarallista, mutta sen vaarallisuutta kamppailu-urheilussa liioitellaan varsinkin tässä ketjussa todella rajusti. Osa kovimmista asiantuntijoista tuntuu ajattelevan, että jokaisella esim. nyrkkeilyssä kilpailleella on vähintään vakava aivovamma tai heidät olisi varmuuden vuoksi parasta sulkea päähänlyönnille altistumisen takia johonkin laitokseen ettei kenellekään vain käy mitään.

Nykyään tuntuu olevan tapana ohjata lapset mieluummin sohvalle television eteen, kuin urheilemaan, koska urheilussa voi vaikka sattua jotain. Sohvalla lapsesta helposti kasvaa arka, kuriton vässykkä joka ei osaa tehdä kuperkeikkaa tai oikein mitään muutakaan, mutta eipä pallero ainakaan satuta päätänsä.

 

[AndyS]

Juuri näin. Se että vapaaotteluharjoituksissa tai -kilpailuissa treeniparia lyödään, potkaistaan tai kuristetaan ei ole väkivaltaa niin kauan kuin se tapahtuu sääntöjen puitteissa. Se on silloin molempien hyväksymää toimintaa ja siihen on toisen lupa.

Käytännössä sama asia kuin se että lääkäri tekee leikkauksen potilaan luvalla ei ole väkivaltaa vaikka vastaava puukottaminen nakkikiskan jonossa on.

 

[kumi.ankka]

Millä tavalla tämä julkituominen pitäisi tapahtua ja kenen toimesta?

Niinkuin Max131 alla mainitsikin, niin seuroilla siinä olisi avainrooli. Yksi vaihtoehto olisi esimerkiksi seuran omien kisojen alla ottaa yhteyttä paikalliseen pieneen sanomalehteen ja kysellä voisivatko tulla tekemään jutun, ja kertoa samalla lajista. Turha ehkä mitään Hesaria kysellä, mutta kai joka paikkakunnalla joku oma paikallislehti on. Näinhän ne muissakin lajeissa toimii, varmaan jotku seurat vapaaottelussakin. Eiköhän niitä keinoja löydy jos vähän käyttää mielikuvitusta.

 

[JudoHemmo_85]

Minua lähinnä pelottaa, että tämä vie harrastajia judolta ja painilta.

Kyllä, olen itsekäs oman pesän varjelija.

 

[AndyS]

Niinkuin Max131 alla mainitsikin, niin seuroilla siinä olisi avainrooli. Yksi vaihtoehto olisi esimerkiksi seuran omien kisojen alla ottaa yhteyttä paikalliseen pieneen sanomalehteen ja kysellä voisivatko tulla tekemään jutun, ja kertoa samalla lajista. Turha ehkä mitään Hesaria kysellä, mutta kai joka paikkakunnalla joku oma paikallislehti on. Näinhän ne muissakin lajeissa toimii, varmaan jotku seurat vapaaottelussakin. Eiköhän niitä keinoja löydy jos vähän käyttää mielikuvitusta.

Oletko tehnyt tuota koskaan?

Kirjoitin alkuvuodesta aiheesta artikkelinkin FightSportiin. Pienen paikkakunnan paikallislehden voi toki saadakin kirjoittamaan jutun amatöörikisoista, joskaan mitenkään erityisen varmaa se ei ole. Ongelmaksi tulee se että se on vain se yksi juttu ja todennäköisesti lajiin vihamielisesti suhtautuvat ihmiset eivät edes lue sitä. Sellaisen jatkuvan näkyvyyden saaminen paikallismediassa että laji tulisi edes jollain tavoin tutuksi taviksille on käytännössä mahdotonta. Etenkin siksi että pienillä seuroilla on vähän tapahtumia, joista olisi kirjoitettavaa. Jos tekee itse juttuja niin silloin niitä voi saada läpi myös kisoista joissa omat ottelijat käyvät muilla paikkakunnilla, mutta niihin on vähän vaikea saada syvempää sisältöä kuin tulokset ja jotain "meni oikein mukavasti, kiitti treenikavereille" -tason juttua.

 

[Samspake]

Tais olla jotain juttua että skidit ei osaa/kykene/voi lyödä niin kovaa että vahingottaisi toisen aivoja sen kummemin. Plus skidin herkkyyskaudella opitut tekniikat on varmasti paljon terävempiä kuin vanhempana opitut, joten lapsesta asti vaan jumppaamaan. Tietty kasvatuksen kautta, pitäs saada lapsi sisäistämään, et mitä jumpissa opitaan ni ne kans sit jää sinne salille.

 

[tomps123]

Heitetääs oma lusikka myös soppaan.

Täällä nyt on vähän aiheen ohi menevää vääntöä. Ei ole kyse siitä, onko vapari vaarallista/väkivaltaa/mitä lie, vaan on kyse siitä, että miten lapset soveltuvat tähän kuvioon. Lapsen mieli ei välttämättä osaa erottaa "ei-väkivaltaista" kontaktia (lue: sääntöjen puitteissa tapahtuva paini tms.) siitä väkivaltaisesta vaihtoehdosta (lue: koulun välitunnilla petteriä turpaan).

Moni täällä puhuu vain vaparin puolesta, toiset taas lasten puolesta. Toisinsanoen toisella puoliskolla ei ole kokemuksia lapsista ja niiden kasvatuksesta ja vastapuolella ei ole kokemusta vaparista. Suurin kukkahattutouhu johtunee epätietoisuudesta. Tuntematon pelottaa. Vaparista ei ole välttis nähty kuin joku nopea mtv sport-uutisten väläys missä aikuiset verissäpäin kuristavat kaverin tajuttomaksi. Jos tältä pohjalta tekee päätöksen, ettei anna jani-petterin harrastaa vaparia, niin onko hän paha ihminen? Tai "vitun urpo"? Onko se 100%:n vastuu vanhemmalla ottaa selkoa joka vitun ikisestä lajista jota se janipetteri haluaa elämänsä aikana kokeilla kaksi päivää? Vai voisiko ne seurat ja harrastajat ehkä tulla myös vähän vastaan?

Kun lapset ovat kyseessä, niin myös sillä filosofialla ja mystiikalla on vähän pirun iso rooli. Nykypäivän kännyköissä olevien youtube- ja somepalveluiden myötä ei voida olettaa, etteikö pikku janipetterit olisi nähneet tätä samaista veristen miesten tajuttomaksi kuristamista jostain kanavasta. Tällöin he tietävät, mitä se touhu on "sitten isompana". Ja milloin maailmanhistoriassa lapsi ei ole halunnut tehdä asioita "niinkuin aikuiset tekee"? Lapsen mieli voi niin pienestä vinksahtaa täysin katolleen jonkin moraalisen dilemman suhteen, että sen kanssa on (minun mielestäni) oltava vähän pirun tarkkana.

Täällä on myös puhuttu seuravastuusta lyöntien ja päänsuojausten suhteen. Voisi kuvitella, että tämä täälläkin väännetty asia on tiedossa aika hyvin seuroissa ja vanhempien ennakkoluuloista kuullaan harva se päivä. Tästä syystä uskon, että se kasvatuksellinen seikka on treeneissä ja kaikessa lasten seuratouhuissa aika hyvin läsnä.

Itse en usko, että hyvin valvottuna ja erityisesti lapsille suunnattuna vapari olisi mitenkään haitallinen harrastus aloittaa jo pienestä pitäen. Koulukiusaaja on aina koulukiusaaja. Oli niitä jo omassa nuoruudessa että kuristettiin kaverin naama siniseksi eikä silloin ollut kyse mistään triangelista tai muusta erikoistekniikasta.

Toivon itse tästä keskustelusta järkevää ja nimenomaan keskustelua. Näkökulmia on meillä kaikilla, tollaset "lolololol vapariottelijat tappaa" ja "turpa kii kukkahattutädit vittu ette tiedä mistään mitään, mma 4 life" -huutelut kannattaa suorilta jättää tekemättä. Ne eivät mitään tälle keskustelulla anna. Myöskin ärsyttää tuo toisten "mutu-juttujen" alas ampuminen vaikkei itse nojata mihinkään tutkimuksiin tai faktatietoon (viittaan tällä 1- sivulla olleeseen kommenttiin jossa kehoitettiin unohtamaan mutuilut, mutta oma pointti nivottiin silti omakohtaiseen kokemukseen. Omakohtainen kokemus netissä on imo mutuilua parhaimmillaan). Mutuilua täällä varmasti on kaikki keskustelu, ellei erikseen viitata tutkimuksiin/artikkeleihin, jolloin toivottavasti myös lähteet esitetään muiden tarkasteltaviksi.

 

[JudoHemmo_85]

^ Erittäin hyvä kommentti.

 

[ujo]

Näkisin, että kaikki kulminoituu tuohon filosofiseen puoleen, kavatukseen, lapsen pitäisi ymmärtää, ettei sellainen ihminen ole hyvä ihminen, joka käyttää kamppailu-urheilun tuomaa "valtaa" ja "voimaa" muihin, heikompiin. Lapsi voi mennä sekaisin kun huomaa että muut saattavat vähän pelätä, ja ihailla hänen "voimiaan."

Toinen iso asia on, että milloin aloittaa iskuja sisältävät harjoitukset ja lukot/kuristukset.. Se vaatisi juurikin tuon ylemmän pointtini, mikä riippuu ihan miten vanhemmat ja seura/koutsit sen asian ottaa huomioon tai oikeastaan HALTUUN! Kun toi on "check" niin sit voi edetä asiassa eteenpäin ja varmaan kannattaa miettiä missä iässä niitä iskuja ja lukkoja otetaan mukaan, ja missä "sfääreissä" esim pistareiden lyöminen / pädien hakkaaminen pienempänä, ja myöhemmin viisasta/kevyttä sparria, jossa minimoidaan mahdolliset vammat.

Lyhkäsesti, kaikki lähtee siitä, että lasta kasvatetaan, ja treeneissä pyritään minimoimaan terveydelliset riskit.

HUOM tää oli mun mutuilua sit vaan, en edes harrasta kamppailulajeja, taikka ole isä, eli mitäpä minä tietäisin.

edit. taisi kaikki Gracietkin tehdä lukkoja ja kuristuksia jo ennen 10v...

 

[Spidey]

Heitetääs oma lusikka myös soppaan.

Täällä nyt on vähän aiheen ohi menevää vääntöä. Ei ole kyse siitä, onko vapari vaarallista/väkivaltaa/mitä lie, vaan on kyse siitä, että miten lapset soveltuvat tähän kuvioon. Lapsen mieli ei välttämättä osaa erottaa "ei-väkivaltaista" kontaktia (lue: sääntöjen puitteissa tapahtuva paini tms.) siitä väkivaltaisesta vaihtoehdosta (lue: koulun välitunnilla petteriä turpaan).

Moni täällä puhuu vain vaparin puolesta, toiset taas lasten puolesta. Toisinsanoen toisella puoliskolla ei ole kokemuksia lapsista ja niiden kasvatuksesta ja vastapuolella ei ole kokemusta vaparista. Suurin kukkahattutouhu johtunee epätietoisuudesta. Tuntematon pelottaa. Vaparista ei ole välttis nähty kuin joku nopea mtv sport-uutisten väläys missä aikuiset verissäpäin kuristavat kaverin tajuttomaksi. Jos tältä pohjalta tekee päätöksen, ettei anna jani-petterin harrastaa vaparia, niin onko hän paha ihminen? Tai "vitun urpo"? Onko se 100%:n vastuu vanhemmalla ottaa selkoa joka vitun ikisestä lajista jota se janipetteri haluaa elämänsä aikana kokeilla kaksi päivää? Vai voisiko ne seurat ja harrastajat ehkä tulla myös vähän vastaan?

Kun lapset ovat kyseessä, niin myös sillä filosofialla ja mystiikalla on vähän pirun iso rooli. Nykypäivän kännyköissä olevien youtube- ja somepalveluiden myötä ei voida olettaa, etteikö pikku janipetterit olisi nähneet tätä samaista veristen miesten tajuttomaksi kuristamista jostain kanavasta. Tällöin he tietävät, mitä se touhu on "sitten isompana". Ja milloin maailmanhistoriassa lapsi ei ole halunnut tehdä asioita "niinkuin aikuiset tekee"? Lapsen mieli voi niin pienestä vinksahtaa täysin katolleen jonkin moraalisen dilemman suhteen, että sen kanssa on (minun mielestäni) oltava vähän pirun tarkkana.

Täällä on myös puhuttu seuravastuusta lyöntien ja päänsuojausten suhteen. Voisi kuvitella, että tämä täälläkin väännetty asia on tiedossa aika hyvin seuroissa ja vanhempien ennakkoluuloista kuullaan harva se päivä. Tästä syystä uskon, että se kasvatuksellinen seikka on treeneissä ja kaikessa lasten seuratouhuissa aika hyvin läsnä.

Itse en usko, että hyvin valvottuna ja erityisesti lapsille suunnattuna vapari olisi mitenkään haitallinen harrastus aloittaa jo pienestä pitäen. Koulukiusaaja on aina koulukiusaaja. Oli niitä jo omassa nuoruudessa että kuristettiin kaverin naama siniseksi eikä silloin ollut kyse mistään triangelista tai muusta erikoistekniikasta.

Toivon itse tästä keskustelusta järkevää ja nimenomaan keskustelua. Näkökulmia on meillä kaikilla, tollaset "lolololol vapariottelijat tappaa" ja "turpa kii kukkahattutädit vittu ette tiedä mistään mitään, mma 4 life" -huutelut kannattaa suorilta jättää tekemättä. Ne eivät mitään tälle keskustelulla anna. Myöskin ärsyttää tuo toisten "mutu-juttujen" alas ampuminen vaikkei itse nojata mihinkään tutkimuksiin tai faktatietoon (viittaan tällä 1- sivulla olleeseen kommenttiin jossa kehoitettiin unohtamaan mutuilut, mutta oma pointti nivottiin silti omakohtaiseen kokemukseen. Omakohtainen kokemus netissä on imo mutuilua parhaimmillaan). Mutuilua täällä varmasti on kaikki keskustelu, ellei erikseen viitata tutkimuksiin/artikkeleihin, jolloin toivottavasti myös lähteet esitetään muiden tarkasteltaviksi.

Mistä sinä tiedät mitä kokemusta kenelläkin näistä asioista on? Oon vuosien varrella reenannu thainyrkkeilyä, käynyt vaparin peruskurssin ja nyt useempi vuosi lukkopainia/bjj:tä tullu enemmän tai vähemmän reenailtua. Lisäks mulla on pari lasta ja ainaki yrittäny jollaki tasolla osallistua kasvatukseen (samassa taloudessa asuu koko perhe).

Itse henkilökohtaisesti omalta kohdaltani olen todennut, että vaparin reenaaminen on liian aikaa vievää ja pitkässä juoksussa en halua nuita osumia päähänkään ottaa liikaa. Enkä kyllä halua, että penskatkaan niitä ottavat.

Se nyt vaan on fakta, että lapset perseilee ja tekee tyhmiä temppuja. Missä vaiheessa tuo loppuu niin en tiedä. Mutta ei mun mielestä ole järkevää antaa ainakaan alle 10-v kersalle työkaluja millä saadaan kaverilta taju pois sekunneissa. Mun mielestä vaikka perus painia tai bjj:tä ilman lopetuksia on hyvä reenailla heti vaikka 5-vuotiaasta. Tässä nyt painaa vaakakupissa ehkä liikaakin se, että mitä fiiliksiä on kovempien sparrien jälkeen itellä ollu kun puhutaan pystytreeneistä. Ja onhan noita eläviä esimerkkejä sekä tutkimuksia jotka kertoo karua kieltään mm. nyrkkeilijöiden kokemista vaurioista lajinsa parissa. Missä vaiheessa lapsi on sitten riittävän kypsä ottamaan riskin mitä päähän lyönnit mukanaan tuovat? Erittäin hankala sanoa, että kyllä äkkiseltään tuntuu, että pitkällä ylä-asteella pitäisi mennä.

Enkä minä nyt pidä tätä minun mielipidettäni sen parempana kuin kenenkään muunkaan, mutta sitä näiden omien kersojen kohdalla nyt sovelletaan. Jokainen taplaa tyylillään.

 

[Cooper]

Itse muksuna (5 vuotiaasta eteenpäin) treenasin painia, kaveri judoa ja moni frendi sitten karatea. En mä näe ongelmaa että näiden lajien tekniikoita yhdessä opetettaisiin lasten ehdoilla, meillä ainakin oli niin selkeää kaikille (ohjaajien ja vanhempien toimesta) että jos koulussa ruvetaan urpoilemaan niin se harrastaminen loppuu siihen ja lähtee vielä Nintendon virtajohtokin.

Kyllä ne oli just ne tyypit jotka koulussa aiheutti ongelmia joilla ei harrastuksia ollut. Monelle tekisi hyvää minkä tahansa kamppailulajin harrastustaminen ja valmentajan auktoriteetti.

 

[AndyS]

Mutta ei mun mielestä ole järkevää antaa ainakaan alle 10-v kersalle työkaluja millä saadaan kaverilta taju pois sekunneissa.

Missä seurassa opetetaan verisuonikuristuksia alle 10-vuotiaille?

 

[pakkiis]

Omat kaks senttiä;

Kaikki harrastaminen on enemmän tai vähemmän vaarallista, mutta eniten mua huolestuttaa tässäkin tapauksessa lasten vanhemmat. Osaava koutchi kyllä ohjaa ja pystyy klaaraamaan hommat niin, että harrastaminen olisi mahdollisimman turvallista tekniikoiden hiomista ja opettelua, mutta vanhempien hommat on asia erikseen.

Kamppailulajit kumminkin rinnastetaan usein (muiden kuin harrastajien) mielessä johonkin maskuliinisuuteen sekä testosteronia uhkuvaan vertailuun, ettei vaan pääsis käymään sellaista skenaariota missä isäpappa pakottaa lapsensa treenaamaan lujaa ja kovaa vaikka vammoja/ kipuja olisikin tai kersan mielestä harrastus ei yksinkertaisesti olisi enää mielekästä. Aivan kuin elettäisiin omaa menetettyä nuoruutta skidin kautta, Jotta voi sitten kaljapäissä perjantai iltana selittää lähikapakassa "miten kova jätkä meiän esa-pekka on ku löi valot pimeeks naapuri luokan villeltä".

Ja kyllä, aikuisetkin miehet voivat olla näin lapsellisia. Muistan yli 15 vuoden takaa ku junnuna pelailin fudista miten valmentaja faija anto litsareita omalle pojalleen kun oli mokannu topparin paikalla ja tiputtiin turnauksesta, ei kovin rohkaisevaa saati rakentavaa palautetta moinen.
Joskus myös todistanut tapahtumaa treeni salilla jossa painimassa ollut arviolta 6 v skidi loukkasi kätensä kaaduttuaan sen päälle ja alkoi itkemään. Isän reaktio ei ollut suinkaan huolehtivainen vaan huusi mukulalleen "älä pillitä kuin tyttö vaan paini", Olin jo menossa sanomaan ukolle, että valoja päälle saatanan urpo toista sattuu, mutta kyseisen seuran valmentaja oli nopeampi.

 

[ujo]

Kyllä ne oli just ne tyypit jotka koulussa aiheutti ongelmia joilla ei harrastuksia ollut. Monelle tekisi hyvää minkä tahansa kamppailulajin harrastustaminen ja valmentajan auktoriteetti.

Tuossa kait on se erinomaisin positiivi vielä tässä kamppailulajien harrastamisessa jo nuorella iällä (kun ajatellaan tän ketjun kysymystä), siellä oppii oikeita elämänarvoja ja etenkin itsekuria, ja ei ole mikään epävarma egoilija, jolla sitä tarvetta on näyttää toisille, että "en pelkää" vaikka oikeasti on epävarma itsestään.

Se että noissa painilajeissa saa itseään testata toisia vastaan, niin antaa sitä hyvää itsevarmuutta myös salin ulkopuolella, ja silloin kun tuntee itsensä, ei ole sitä näyttämisen tarvetta, ja oma ego kestää kaikenlaista. Ne ihmiset joilla ei ole sitä itsevarmuutta, ovat yleensä niitä egoilijoita, joiden ego ei kestä.

Kaikista rennoimpia ja kilteimpiä ovat olleet ne ihmiset jotka ovat pidemmän aikaa kamppailulajeja harrastaneet pienempänä, tämän huomasin myös omana peruskouluaikana. Eivät myös koskaan edes joutuneet vaikeuksiin jos jotkut uhitteli, kun mielessään tiesivät ettei mitään vaaraa ole, koska osaa puolustautua, samalla taisivat myös mielessään nauraa näille epävarmoille ihmisille, ja jättivätkin heidät omaan arvoonsa. Eivätkä kokeneet sitä epävarmuuden tunnetta, että on pakko näyttää etten pelkää ja et mun varpaille ei astuta jne. Täten tilanteetkaan eivät eskaloituneet koskaan. Nykyäänkin nämä tyypit jo aikuisella iällä ovat todella mahtavia ja mallikelpoisia ihmisiä.

Tästä ovat jauhaneet myös lukuisat ihmiset. On tainnut JRE:ssäkin olla monta kertaa esillä kun on kamppailijoita ollut vieraana.

 

[AndyS]

Kaikki harrastaminen on enemmän tai vähemmän vaarallista, mutta eniten mua huolestuttaa tässäkin tapauksessa lasten vanhemmat. Osaava koutchi kyllä ohjaa ja pystyy klaaraamaan hommat niin, että harrastaminen olisi mahdollisimman turvallista tekniikoiden hiomista ja opettelua, mutta vanhempien hommat on asia erikseen.
...

Minusta tämä ei nyt kyllä liity vapaaotteluun yhtään millään tavoin. Ihan samaa ilmiötä voi olla ja onkin jääkiekossa, jalkapallossa, yleisurheilussa ja ties missä. Koska typeriä vanhempia ei oikein voi kieltää niin asialle ei ole juurikaan tehtävissä mitään muuta kuin että valmentajat yrittävät valistaa vanhempia ko. käytöksen haitoista. Vaikutus on sitten mitä on. Ainoa toimiva ratkaisu homman estämiseksi olisi kieltää lasten urheiluharrastukset kokonaan.

 

[Spidey]

Missä seurassa opetetaan verisuonikuristuksia alle 10-vuotiaille?

Sanoinko, että jossain seurassa opetetaan verisuonikuristuksia alle 10-vuotiaille? Empä tainnut sanoa. Totesin, että tuollainen ei ainakaan olisi järkevää. Niin kuin ei ole päähän lyöminenkään.