- Liittynyt
- 29.10.2006
- Viestejä
- 94
Hola!
Purjelautailu on niitä urheilulajeja, joista kaikilla yli 40-vuotiailla on mielipide, ja suurin osa alle 20-vuotiaista haluaisi kokeilla. Keski-ikäisten traumaattiset kokemukset lajin parissa ovat parinkymmenen vuoden takaa mökkijärviltä, nuoremmat taas ovat nähneet taivaskanavilta purjelautojen hurjaa akrobatiaa talon kokoisten aaltojen seassa.
Jokaiselle jotakin
Purjelautailu on monipuolinen urheilulaji, jota voi harrastaa monella tasolla. Toiselle purjelauta on rantalelu, toiselle taas kallis hi-tech kilpavene. Kilpailijoille se on vauhdikasta ja fyysisesti vaativaa purjehdusta, toisille taas lumilautailuun tai skeittaukseen verrattavaa teknistä kikkailua. Purjelautailu voi olla rankkaa urheilua tai leikkiä rantavedessä ja kaikkea siltä väliltä. Se on lähes akrobatiaa kovassa tuulessa ja isoissa aalloissa tai rauhallista lipumista kesäisellä mökkijärvellä. Jokaiselle jotakin.
Totuus purjelautailusta on jossain juhannusmuistojen ja extreme-videoiden välillä. Nykyaikaisilla välineillä oppii lajin perusteet muutamassa tunnissa. Vauhdista ja hypyistä pääsee nauttimaan jo parin viikon harjoittelun jälkeen, eikä uusilla laudoilla ole mitään tekemistä saunan taakse varastoitujen lähes 50-kiloisten dinosaurusten kanssa.
Nykyaikainen purjelauta on kevyt ja vakaa. Se nousee liukuun jo suhteellisen kevyessä tuulessa, ja purje on kevyt käsitellä myös tuulen yltyessä. Koko laudan ja rikin paketti painaa yhteensä n.20 kg, ja kulkee helposti auton katolla rannalta toiselle. Märkäpuvut ovat nykyisin lämpimiä ja mukavia; yhdellä irrotettavilla hihoilla varustetulla puvulla selviää toukokuusta lokakuuhun.
Extreme-elämyksiä etsivää täytyy varoittaa kotoisista olosuhteista. Itämerellä ei, ikävä kyllä, esiinny säännöllisesti puhaltavia pasaatituulia eikä valtamerien maininkeja, joten suurin osa lautailutunneista kertyy suhteellisen arkisissa olosuhteissa. Kovat tuulet ja isot aallot ovat meillä harvinaista herkkua, eikä purjelautailutunteja voi merkitä etukäteen mihinkään kalenteriiin. Purjelautailija on aina kirjaimellisesti säiden armoilla
Rannikkoseutujemme 5-8 m/s puhaltava kesäinen merituuli on ihanteellinen aloittelevalle purjelautailijalle. Tuulta on riittävästi ja lauta liikkuu liukkaasti, mutta aallot jäävät pieniksi. Suurehkolla, leveällä laudalla ja isolla purjeella voi harrastaa kymmenien kilometrien cruisailuretkiä parinkymmenen solmun vauhdilla ilman moottorin pörinää. Lämpimässä rantavedessä on hauska harjoitella hyppyjä, nopeita käännöksiä ja laudan hallintaa.
Tuulen noustessa kasvavat myös aallot. Laudat ja purjeet pienenevät, ja kokeneempien lautailijoiden juhlapöytä on katettu. Kymmenen sekuntimetrin tuulessa pyörittävät taitajat voltteja, ja laudat saavuttavat parhaimmillaan 30 solmun eli n. 60 km/h:n tuntinopeuksia. On selvää, että meressä uidaan välillä pitkäänkin, mutta se kuuluu lajin luonteeseen.
Myrskytuulen puhaltaessa erottuvat jyvät papanoista. Kokemus ja taito ovat ehdoton edellytys yli 15 m/s keleissä; jo pelkkä itsesuojeluvaisto pitää aloittelijat yleensä rannalla. Isot aallot ja raju tuuli pumppaavat adrenaliinia suoniin, ja näitä päiviä muistellaan vuosia. Hardcore -harrastajan löytää kovilla keleillä rannalta vaikka joulukuussa, jos vain meri on avoin.
Maailman rannoilla
Talvella purjelautailija suuntaa lämpimään. Suosituimpia talvisurffauskohteita ovat Kanarian saaret ja Egypti mutta haavekohteita ovat tietenkin Karibia, Hawaii, Australia tai Etelä -Afrikka. Myös Brasiliasta löytyy hiekkarantoja riittämiin. Osa kuljettaa omat välineensä mutta vuokraamojen tarjonta riittää nykyisin useimmille.
Kesällä Euroopan tuuliset rannat täyttyvät sadoista tuhansista keskieurooppalaisista purjelautailijoista. Tanskan ja Saksan rannikko, Bretagne, Lounais-Espanja, Kreikan saaret ja Länsi-Turkin rannikkoseudut ovat vuodesta toiseen suosittuja lautailukohteita. Toisaalta Keski-Euroopan kesätungoksen kerran kokenut osaa arvostaa myös kotimaan rauhallisia rantoja ja valoisia kesäiltoja.
Mitä se maksaa?
Purjelautavälineet eivät ole ilmaisia, mutta rahaa ei toisaalta kulu hissilippuihin tai polttoaineisiin. Uusi lauta ja riki lähtee kaupasta 1500 -2000 eurolla, lisäksi harrastaja tarvitsee ehdottomasti märkäpuvun ja trapetsiliivin. Käytettyjä välineitä löytyy edullisesti esimerkiksi Suomen Purjelautaliiton nettipalvelusta, mutta hankinnassa kannattaa aloittelijan käyttää kokeneempaa harrastajaa apuna.
Aloittavan purjelautailijan välineet:
Lauta: tilavuus 150-250 l, leveys 75-90 cm, Mahdollisesti köli.
Purje: 6-8 m2, jatkossa toinen 4-5 m2 kovemmille tuulille.
Masto: Epoksi-hiilikuituseos. Säädettävä mastonjalka.
Puomi: Alumiini, pituus säädettävä.
Märkäpuku: 2-4 mm neopreenista valmistettu kokopuku lyhyillä hihoilla. Irroitettavat pitkät hihat.
Trapetsiliivi, kevyet uima/surffaustossut vieraille rannoille.
Lisätietoja lajista osoitteesta Suomen Purjelautaliitto ry :: www.purjelautaliitto.fi ja http://surf.fi. Pääkaupunkiseudulla lajia pääsee harrastamaan kerhojen parissa. Muun muassa Surfing Ry järjestää tulevana kesänä alkeiskursseja. Lisätietoja osoitteessa -> Surfing ry (Surfing ry - Mellsten, Espoo).
Teksti ja kuvat © Markus Huhtinen.
Purjelautailu on niitä urheilulajeja, joista kaikilla yli 40-vuotiailla on mielipide, ja suurin osa alle 20-vuotiaista haluaisi kokeilla. Keski-ikäisten traumaattiset kokemukset lajin parissa ovat parinkymmenen vuoden takaa mökkijärviltä, nuoremmat taas ovat nähneet taivaskanavilta purjelautojen hurjaa akrobatiaa talon kokoisten aaltojen seassa.
Jokaiselle jotakin
Purjelautailu on monipuolinen urheilulaji, jota voi harrastaa monella tasolla. Toiselle purjelauta on rantalelu, toiselle taas kallis hi-tech kilpavene. Kilpailijoille se on vauhdikasta ja fyysisesti vaativaa purjehdusta, toisille taas lumilautailuun tai skeittaukseen verrattavaa teknistä kikkailua. Purjelautailu voi olla rankkaa urheilua tai leikkiä rantavedessä ja kaikkea siltä väliltä. Se on lähes akrobatiaa kovassa tuulessa ja isoissa aalloissa tai rauhallista lipumista kesäisellä mökkijärvellä. Jokaiselle jotakin.
Totuus purjelautailusta on jossain juhannusmuistojen ja extreme-videoiden välillä. Nykyaikaisilla välineillä oppii lajin perusteet muutamassa tunnissa. Vauhdista ja hypyistä pääsee nauttimaan jo parin viikon harjoittelun jälkeen, eikä uusilla laudoilla ole mitään tekemistä saunan taakse varastoitujen lähes 50-kiloisten dinosaurusten kanssa.
Nykyaikainen purjelauta on kevyt ja vakaa. Se nousee liukuun jo suhteellisen kevyessä tuulessa, ja purje on kevyt käsitellä myös tuulen yltyessä. Koko laudan ja rikin paketti painaa yhteensä n.20 kg, ja kulkee helposti auton katolla rannalta toiselle. Märkäpuvut ovat nykyisin lämpimiä ja mukavia; yhdellä irrotettavilla hihoilla varustetulla puvulla selviää toukokuusta lokakuuhun.
Extreme-elämyksiä etsivää täytyy varoittaa kotoisista olosuhteista. Itämerellä ei, ikävä kyllä, esiinny säännöllisesti puhaltavia pasaatituulia eikä valtamerien maininkeja, joten suurin osa lautailutunneista kertyy suhteellisen arkisissa olosuhteissa. Kovat tuulet ja isot aallot ovat meillä harvinaista herkkua, eikä purjelautailutunteja voi merkitä etukäteen mihinkään kalenteriiin. Purjelautailija on aina kirjaimellisesti säiden armoilla
Rannikkoseutujemme 5-8 m/s puhaltava kesäinen merituuli on ihanteellinen aloittelevalle purjelautailijalle. Tuulta on riittävästi ja lauta liikkuu liukkaasti, mutta aallot jäävät pieniksi. Suurehkolla, leveällä laudalla ja isolla purjeella voi harrastaa kymmenien kilometrien cruisailuretkiä parinkymmenen solmun vauhdilla ilman moottorin pörinää. Lämpimässä rantavedessä on hauska harjoitella hyppyjä, nopeita käännöksiä ja laudan hallintaa.
Tuulen noustessa kasvavat myös aallot. Laudat ja purjeet pienenevät, ja kokeneempien lautailijoiden juhlapöytä on katettu. Kymmenen sekuntimetrin tuulessa pyörittävät taitajat voltteja, ja laudat saavuttavat parhaimmillaan 30 solmun eli n. 60 km/h:n tuntinopeuksia. On selvää, että meressä uidaan välillä pitkäänkin, mutta se kuuluu lajin luonteeseen.
Myrskytuulen puhaltaessa erottuvat jyvät papanoista. Kokemus ja taito ovat ehdoton edellytys yli 15 m/s keleissä; jo pelkkä itsesuojeluvaisto pitää aloittelijat yleensä rannalla. Isot aallot ja raju tuuli pumppaavat adrenaliinia suoniin, ja näitä päiviä muistellaan vuosia. Hardcore -harrastajan löytää kovilla keleillä rannalta vaikka joulukuussa, jos vain meri on avoin.
Maailman rannoilla
Talvella purjelautailija suuntaa lämpimään. Suosituimpia talvisurffauskohteita ovat Kanarian saaret ja Egypti mutta haavekohteita ovat tietenkin Karibia, Hawaii, Australia tai Etelä -Afrikka. Myös Brasiliasta löytyy hiekkarantoja riittämiin. Osa kuljettaa omat välineensä mutta vuokraamojen tarjonta riittää nykyisin useimmille.
Kesällä Euroopan tuuliset rannat täyttyvät sadoista tuhansista keskieurooppalaisista purjelautailijoista. Tanskan ja Saksan rannikko, Bretagne, Lounais-Espanja, Kreikan saaret ja Länsi-Turkin rannikkoseudut ovat vuodesta toiseen suosittuja lautailukohteita. Toisaalta Keski-Euroopan kesätungoksen kerran kokenut osaa arvostaa myös kotimaan rauhallisia rantoja ja valoisia kesäiltoja.
Mitä se maksaa?
Purjelautavälineet eivät ole ilmaisia, mutta rahaa ei toisaalta kulu hissilippuihin tai polttoaineisiin. Uusi lauta ja riki lähtee kaupasta 1500 -2000 eurolla, lisäksi harrastaja tarvitsee ehdottomasti märkäpuvun ja trapetsiliivin. Käytettyjä välineitä löytyy edullisesti esimerkiksi Suomen Purjelautaliiton nettipalvelusta, mutta hankinnassa kannattaa aloittelijan käyttää kokeneempaa harrastajaa apuna.
Aloittavan purjelautailijan välineet:
Lauta: tilavuus 150-250 l, leveys 75-90 cm, Mahdollisesti köli.
Purje: 6-8 m2, jatkossa toinen 4-5 m2 kovemmille tuulille.
Masto: Epoksi-hiilikuituseos. Säädettävä mastonjalka.
Puomi: Alumiini, pituus säädettävä.
Märkäpuku: 2-4 mm neopreenista valmistettu kokopuku lyhyillä hihoilla. Irroitettavat pitkät hihat.
Trapetsiliivi, kevyet uima/surffaustossut vieraille rannoille.
Lisätietoja lajista osoitteesta Suomen Purjelautaliitto ry :: www.purjelautaliitto.fi ja http://surf.fi. Pääkaupunkiseudulla lajia pääsee harrastamaan kerhojen parissa. Muun muassa Surfing Ry järjestää tulevana kesänä alkeiskursseja. Lisätietoja osoitteessa -> Surfing ry (Surfing ry - Mellsten, Espoo).
Teksti ja kuvat © Markus Huhtinen.
