Kysy fitness-kisoista (kisakysymykset&kisaajien tsemppailut tänne, ei kisaforumille!)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja PriYa
  • Aloitettu Aloitettu
3 kpl Basic Nutrition EAA -25%
Lapsia ei ole, ainakaan vielä ;).
Ja painoa harjoittelukaudella 60-62kg, kisassa 51kg. Pituutta ruhtinaalliset 165,5cm, eli todellinen keskiarvo, ei pitkä ei lyhyt, hmph..
 
Ei täälläkään lapsia...ainakaan vielä ;) Pituutta löytyy noin 169cm. Viimeksi kisapaino (Turun karsinnoissa) oli 54kg. Tällä hetkellä, noin 6vkoa myöhemmin, 55kg paikkeilla. Yleensä offilla 59kg paikkeilla on pyörinyt. Olen vähän huono tuossa "massan keräyksessä" lihasta pitäis tietty saada lisää, mutta rasvaa ei sais tulla yhtään:D
 
Olis kiva kuulla, että kuinka kauan kisadietti yleensä kestää? Lisäksi haluaisin kuulla kokemuksia siitä, millainen olo dieetillä on? Kun haaveilen kisaamisesta, niin miettii sitä, miten ihmeessä ylipäätään pystyisin laihduttamaan itseni kisapainoon, saati miltä se sitten tuntuisi eli heikottaisko dieetillä koko ajan ihan hirveesti. Sitten vielä yksi asia askarruttaa: onko mitään järkeä haaveilla kisaamisesta, jos ei ole luonnostaan hoikkaa mallia, vaan lanteikas ja rintava? Tuntuu, että laihalla on paremmat mahdollisuudet, koska pitää vain hankkia lihasta. Reilumman kokosella on lihasten hankkimisen jälkeen vielä tosi kova rasvanpolttourakka, jonka toteutuksesta mulla ei ainakaan oo hajua. Tosi kiva, jos joku voisi kommentoida!
 
Mua kiinnostaa, paljonko geenit ja ruumiinrakenne vaikuttaa lavakuntoon. Mulla on luonnostaan kapea lantio- ja hartialinja, lantio alkaa oikeastaan vasta yläreisien sivuilta. Ylävartalo melko rasvaton, palikoiden alkukin näkyy vatsassa, mutta siitä alaspäin ei oo kovin kaunista katsottavaa. Vaatteet päällä yleisvaikutelma on ihan hyvä ja kiintee, mutta ilman vaatteita :urjo: . Joskus aikaisemmin oon yrittänyt laihduttaa, mut rasva ja sellut on pysyneet sitkeästi paikoillaan ahterissa ja kintuissa.

Lisäksi mulla aika paha skolioosi, ja lantio selvästi eri tasossa..No, kisaan mua kannusti eräs hyvin menestynyt kisaaja ja PT, mutta hänpä ei ookkaan nähnyt mua ilman vaatteita...

Oonko siis tuhoon tuomittu vai saako kisadieetillä/korkokengillä ja korokelapulla ihmeitä aikaan? Ei tee mieli mennä nolaamaan itseään upeavartaloisten mimmien joukkoon..

EDIT: Nyt kun luin tuota kirjoitustani, kuulosti kyl ehkä vähän pahemmalle kuin mitä se oikeasi on ;)
 
Arvet kisoissa???

Miten esim BF kisoissa tai muissakin suhtaudutaan jos kisaajalla on arpia ihossa. Itellä esim. solisluu leikattu ja siinä menee solisluun suuntaisesti melkein koko solisluun pituinen arpi... :(
 
Olis kiva kuulla, että kuinka kauan kisadietti yleensä kestää? Lisäksi haluaisin kuulla kokemuksia siitä, millainen olo dieetillä on? Kun haaveilen kisaamisesta, niin miettii sitä, miten ihmeessä ylipäätään pystyisin laihduttamaan itseni kisapainoon, saati miltä se sitten tuntuisi eli heikottaisko dieetillä koko ajan ihan hirveesti.

Mä voin kertoa omasta puolestani sen, että mun kisadieetti kesti yhteensä 19 vkoa. Etukäteen ajateltuna tuntui tosi pitkältä ajalta, mutta näin jälkikäteen, se meni todella nopeasti. Kaikkien dieetit ja olotilat on tietty yksilöllisiä, mutta mulla kaikki sujui mielettömän kivuttomasti. Pelkäsin, että mitään ei jaksa tehdä ja olo on koko ajan heikko ja huono, mutta noita päiviä ei montaa ollut tuon 19 viikon aikana.

Paino tippui tasaisesti koko ajan ilman takapakkeja ja sain itse onneksi suunnitella dieettini valmentajan ohjeiden puitteissa, eli mulle ei missään vaiheessa annettu valmista ruokalistaa, että "nyt syöt noita". Se ei varmasti ois toiminut mun kohdalla. Osasin ottaa koko dieetin suht rennosti, joka osittain johtui varmaan juuri siitä, että paino tippui niin hyvin.

Turun karsinnan ja Lahden kisan välinen 3 vkoa jäi mieleen vaikeimpana aikana. Silloin olo oli tosi väsynyt, mutta silti piti treenata ja vielä yrittää nipistää painoa pois ja mennä tosi alhaisilla kaloreilla. Lisäksi mieleen on jäänyt pari päivää, jolloin ois tehny hakata mieliteoissaan päätä seinään, mutta nämä päivät liittyi yllättäen kuukautiskiertoon ;)

Eli kaikenkaikkiaan positiivinen kokemus. Todellinen tutkimusmatka omaan kehoon ja sen toimintaan, miten mikäkin vaikuttaa mihinkin. Olin ihan tohkeissani ennen Turun loppuviimeistelyjä, kun pääsi näkemään ne muutokset mitä pienillä hifistelyillä pystyi kropalleen tekemään. Ja sen tajusi myös, että vaikka dieetti tietyllä tavalla elämää rajoittaa, niin ei sitä niin ajattele. Syömisestä tulee tietty rutiini ja sen mukaan eletään. Ei siinä päivittäin ajattele, että "en voi taas syödä tuotakaan" vaan dieetistä tulee osa normaalia arkea, ei sen kummempaa :)

Ja tosiaan, ei se niin kamalaa voinut olla, koska kohta se alkaa uudelleen, omasta vapaasta tahdosta :D

PS. Ja voin sanoa, että minä jos kuka olen sellainen herkkupersekulinaristi, että jos mä pystyn olemaan tuon 19 vkoa dieetillä, niin kyllä muutkin pystytte :thumbs:
 
Kiitos, Akki vastauksesta! :) Mulla ei ole ongelmana mieliteot, vaan se, että en yksinkertasesti käsitä, miten saisi itsestäni niin pienen ja rasvattoman. Joskus lukioaikana laihdutin aika kovaa, ja silti en onnistunut kutistamaan itsestäni fitnesskilpailijan kokoista... No, onneks oon menossa treenileirille tammikuussa, niin katotaan, mitä Maija sanoo.
 
Joskus lukioaikana laihdutin aika kovaa, ja silti en onnistunut kutistamaan itsestäni fitnesskilpailijan kokoista... No, onneks oon menossa treenileirille tammikuussa, niin katotaan, mitä Maija sanoo.

Kyllä siihen vaan pystyy :) Ja uskaltaisin väittää että "tavallinen" laihduttaminen eroaa kuitekin niin paljon kisadieetistä. Kisadieetillä helpottaa se, että ruokailut on niin tarkkaan rytmitetty ja suunniteltu (mä en ainakaan edes joutunut juuri olemaan nälissäni) ja siinä oikealla tavalla sulatellaan nimenomaan niitä rasvoja. En olisi minäkään uskonut, että saan itsestäni sen 10 kg pois ja rasvat alle kymppiin (koska alakropassa sitä kertymää oli ihan reippaasti :D ) mutta sieltä ne vaan pikkuhiljaa suli. Onnea tulevalle kisaurallesi :thumbs:
 
Tsemppiä!

Mua kiinnostaa, paljonko geenit ja ruumiinrakenne vaikuttaa lavakuntoon. Mulla on luonnostaan kapea lantio- ja hartialinja, lantio alkaa oikeastaan vasta yläreisien sivuilta. Ylävartalo melko rasvaton, palikoiden alkukin näkyy vatsassa, mutta siitä alaspäin ei oo kovin kaunista katsottavaa. Vaatteet päällä yleisvaikutelma on ihan hyvä ja kiintee, mutta ilman vaatteita :urjo: . Joskus aikaisemmin oon yrittänyt laihduttaa, mut rasva ja sellut on pysyneet sitkeästi paikoillaan ahterissa ja kintuissa.

Lisäksi mulla aika paha skolioosi, ja lantio selvästi eri tasossa..No, kisaan mua kannusti eräs hyvin menestynyt kisaaja ja PT, mutta hänpä ei ookkaan nähnyt mua ilman vaatteita...

Oonko siis tuhoon tuomittu vai saako kisadieetillä/korkokengillä ja korokelapulla ihmeitä aikaan? Ei tee mieli mennä nolaamaan itseään upeavartaloisten mimmien joukkoon..

EDIT: Nyt kun luin tuota kirjoitustani, kuulosti kyl ehkä vähän pahemmalle kuin mitä se oikeasi on ;)

HEI!

Rakenne tietysti vaikuttaa, mutta ÄLÄ ANNA SEN OLLA KYNNYSKYSYMYS. Mielestäni mitään kisaa ei voiteta PELKÄLLÄ rakenteella. Hyvästä rakenteesta on varmasti etua, mutta sen lisäksi tarvitaan ainakin kovaa treeniä, tahdonvoimaa, onnistunut kisadietti, hyvä kisalook, oikeanmalliset bikinit, karismaattinen lavasäteily, kokemusta...

Geeniperimä vaikuttaa myös. Toinen saa lihasta helpommin kuin toinen, mutta sekään ei saa olla kynnyskysymys... Oikeanlainen ravinto, lepo ja kova treeni!!!

Viestini on se, että kun teet parhaasi, kysyt neuvoja ammattilaisilta ja annat aikaa kehon kehittymiselle, varmasti näytät hyvältä lavalla!!!:)
 
Kiitos rohkaisusta :) .
Ihan innoissani olin tosiaan aluksi kisa-ajatuksesta, mennä kisaamaan itseni takia: on ihanaa katsoa, mihin tämä tyttö pystyy. Kroppakin toki siinä samalla muuttuu paljon kivemmaksi. Mutta sitten tajusin, että sehän on kilpailu, ja joudun yleisön eteen vertailtavaksi muiden kanssa! :eek: Vaikka periaatteessa kilpailumenestyksellä mulle ei ookkaan väliä, en kuitenkaan haluaisi mennä nolaamaan itseäni lavalle...
 

M-Nutrition Sports Greens 1, 210 g, Lemon-Lime

Todella tykki viherjauhe

-33%
Elkää hätäilkö tytöt. Aikaa on, kisoja tulee ihan aina. Jos kropan saaminen kisakuntoon tuntuu mahdottomalta, niin miksi pitää kiirehtiä?! Asettakaa se tavoite vaikka 3-4 vuoden päähän. Tuona aikana ehditte saada sitä lihaa ja kireäksikin takuulla ehtii, kun dieetin aloittaa tarpeeksi ajoissa. Tuona aikana ehditte ottaa kaiken selvää kaikesta! Harjoitella asentoja ja lavakävelyä tajuttoman paljon, ottaa selvää puvuista ja siitä, millaiset puvut sopivat omaan rakenteeseen. Käykää katsomassa kisoja, osallistukaa liiton leireille ja puuhatkaa kaikkea muuta oheishässäkkää. Kisoihin ei ole mikään kiire.

Mitä arpiin tulee, niin kisaväri kyllä peittää.
 
Totta turiset. Mun tapauksessa mahd. tuleva valmentajani kuitenkin sanoi, että mun ei kannata siirtää kisoja liian pitkälle, vaan max.2v päähän. Ihanteellisin ajankohta olisi kuulema ollut 2008 keväällä tulokkaissa. Silloin vaan ei ilmeisesti olekkaan tulokassarjaa, niin kisailuhaaveet siirty syksyyn 2008. Toki tuossa ajassa kerkeää saamaan paljon aikaiseksi. Jotenkin tuli vaan pupu pöksyyn, kun tajus mihin sitä taas on päänsä tunkenut ;) .
 
Lähteekö toi ProTan silleen tasaisesti haalentuen pois, vai jääkö siitä epätasaisia läikkiä? Kauanko kestää että pääsee kisaväristä eroon?
 
Carina Isaksson täytti 19.10 40 vuotta. 22.10 hän voitti lyhyen sarjan pohjoismaiden mestaruuden. Lavalle ei siis ole kiire ja valmis ei ole koskaan. Ikä ei tule vastaan tässä lajissa.

BlueSun onnea projektiisi! Kaksi vuotta tuntuu pitkältä ajalta, mutta sitten kun katsot taaksepäin, se menikin niin äkkiä. Käytä tämä aika hyväksesi!:thumbs:
 
Kiitoksia, parhaani mukaan käytän! En jaksais millään oottaa että ois jo tammikuu ja pääsisin noudattamaan valmentajani ohjeita :thumbs: .
 
Lähteekö toi ProTan silleen tasaisesti haalentuen pois, vai jääkö siitä epätasaisia läikkiä? Kauanko kestää että pääsee kisaväristä eroon?

Voi kun lähtiskin tasaisesti :D

Lähtee kivasti hilseilemällä, viimeisenä polvista ja kantapäistä ainakin mulla. Vieläkin on Lahden kisoista muistona pari läikkää polvissa :) Ensimmäisenä alkaa lähteä kyynärtaipeista ja kainaloista, paikoista mistä hikoilee ja mitkä hankautuu helpoiten. Meni muutama päivä salilla pitkähihaisissa ku oli kädet sen näköiset niinku ois joku pahempikin pigmenttihäiriö :D
 
Ekaa kertaa tulikin mieleen, että ehkä se onkin rohkaisu, mitä tässä eniten tarvitaan.

Mulla on ihan juuri tästä ollut kyse kisapäätöstä tehdessä:rolleyes: . Oon jo muutaman vuoden ihan tosissani kisoista haaveillut, mut päätöstä en saanut aikaan. Nyt olen päättänyt osallistua mutten kylläkään itse osaa arvioida millon olis mun aika kavuta lavalle:( , motivaatiota kyllä löytyis. Itse ei oikein osaa omasta kropastaan sanoa onko se riittävän kehittynyt (tod.näk. ei) ja kavereita ei tämän harrastuksen parissa mulla ole. Siispä ensi vuoden leireille täytyy ehdottomasti päästä:hyper: jos vaikka sieltä sais kannustusta ja tsemppiä.. kyllähän mieheni on kannustava ja tsemppaa kovasti mut ei se kuitenkaan ole sama asia. Täytyy varmaan katella jotain valmentajaa, kunhan vain tietäis mistä siihen repis rahat (köyhä opiskelija, vielä:jahas: )
 
Ihan kuulostaa samalta tuo tilanne, Rebanna. Ootko tulossa Hesan leirille tammikuussa? Itse ajattelin, että siitä vois lähteä tavoitteellisempi treenaaminen, kun kuulee, onko mun fysiikassa ylipäätään ainesta ja pystynkö treenaamaan tarpeeksi täysillä olkapäitä, kun niissä on ollut ongelmaa. Mikäli vastaukset kysymyksiin on kyllä, aion hankkia valmentajan. Sit mietin myös sitä, et kun olin ajatellu hankkia lapsia täs joidenkin vuosien päästä, niin se sekottaa tota kuvioo aika pahasti, kun kisoihin valmistautuminen on mulla ainakin kahden vuoden homma, arvioisin. Kuitenkin kisaaminen on se, mistä tosi paljon haaveilen.
 
Mä ajattelin myös 2.5 vuotta sitten, että en tajua miten voin ikinä näyttää fitness-kisaajalta. Se tuntui ihan tajuttoman kaukaiselta ja mahdottomalta ajatukselta. Selasin just eilen läpi oman kuvaketjuni tuolta vippiosiolta (oon postannut sinne kuvia koko tältä matkalta) ja taas kerran nuo samat ajatukset palasi mieleen... että en ikinä olisi ihan oikeasti voinut uskoa, että musta on tuohon. Mutta niinpähän vaan perinteisestä Suomi-päärynästä trimmattiin tuossa parin vuoden aikana ihan mukiinmenevän näköinen body fitness -kilpailija. En vieläkään oikein tiedä miten. :D

Tai tiedän yhden jutun... että Anniella on ollut paljon tekemistä sen kanssa että ylipäätään ikinä tein sen kisapäätöksen, saati lopulta kisasin. En tiedä... ehkä Annie osaa parhaiten kertoa miten tästäki mahdottomasta tehtiin mahdollinen, kun oot nähnyt sen taapertamani tien koko matkalta. :lol2:

Minkä ihmeen takia keväällä 2008 muka ei olisi tulokassarjaa?! Ja muuten... ei sitä tulokassarjaa tarvita. Sekaan vaan sinne yleiseen, hienosti voi sielläkin pärjätä vaikka olis ekakertalainen. Esimerkiksi Tarja (SM-overall) ja akki (Turussa 4. ja ekana kisavuonna SM:iin) näyttivät kyllä, ettei ole pakko kisata tulokkaissa ekaa kertaa.

edit: Ei hitto, anteeksi... mä häpäisen nyt kyllä itteni taas tuhannennen kerran, mutta voisiko nämä kuvat auttaa ketään teistä likoista uskomaan että TEISTÄ JOKAISESTA on aivan varmasti muokkaamaan sitä kroppaanne kilpailijan kehoksi? Faidra vuonna 2002 ja 2004 :lol2: Pahoittelen jo etukäteen, nää ei ole kovin kaunista katsottavaa :eek:
 

Liitteet

  • possu1.webp
    possu1.webp
    2 KB · Katsottu: 1 508
  • possu2.webp
    possu2.webp
    2,7 KB · Katsottu: 1 531

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom