Kunnon koppi leukaan ja siitä palautuminen
- Keskustelun aloittaja DressedToKill
- Aloitettu
- Liittynyt
- 17.12.2010
- Viestejä
- 3 113
Yleensä aivotärähdyksen jälkeen suositellaan lähinnä viileässä hämärässä huoneessa huilaamista, ei mitään fyysisesti rasittavaa treenaamista eikä varsinkaan lisää iskuja.
Tässä lainauksia:
"Nuoren potilaan aivotärähdyksen ja lievän aivovamman hoidossa on oltava erittäin huolellinen, ja hoito on keskitettävä ammattilaisille. Aivotärähdyksen jälkeen urheilijan on levättävä fyysisesti ja psyykkisesti, kouluunkaan ei saa mennä. Kukaan ei saa enää pelata lievänkään vamman tapahtumapäivänä.
Suurin osa potilaista tulee oireettomiksi viikossa, mutta kognitiivisten toimintojen palautuminen ennalleen voi kestää paljon pidempään, ja silloin neuropsykologin arvio on aiheellinen. Aivotärähdyksen oireiden hävittyä kuntoutus pelikelpoiseksi toteutetaan asteittain lievällä aerobisella liikunnalla aloittaen, ja siitä edetään päivittäin, ellei oireita tule. Aivotärähdyksen jälkeen voi kehittyä aivotärähdyksen jälkioireyhtymä, jossa väsymys, unihäiriöt, päänsärky, huimaus, luonteen muutokset tai alisuoriutuminen saattavat pitkittyä."
http://www.duodecimlehti.fi/web/gue...article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero
"Lieviin oireisiin voi kuulua päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta, muistin epävarmuutta ja väsymystä. Särkyyn voi tarvittaessa ottaa reseptivapaita särkylääkkeitä (esim. parasetamolia). Tapaturman lähipäivinä kannattaa välttää fyysistä rasitusta ja alkoholinkäyttöä..
...Asteittainen paluu liikuntaan
1.Lepo
2.Kevyt aerobinen harjoitus
3.Kevyt lajinomainen harjoitus
4.Ei-kontaktiharjoitus
5.Normaali harjoitus lääkärintarkastuksen jälkeen
6.Kova harjoitus tai peli/kilpailu
Jos kevyen lajinomaisen harjoituksen aikana tai tämän jälkeen ilmaantuu oireita, kuten esimerkiksi päänsärkyä tai huimausta, palataan asteikossa edelliselle portaalle..."
http://www.tervekoululainen.fi/elementit/tapaturmat/liikuntavammojenhoito/paavammanhoito
Mitä AndyS sanoi pitää tasan tarkkaan paikkaansa, ne lajit joissa lyödään ja potkitaan täysillä päähän eivät todellakaan ole mitään terveysliikuntaa, eivätkä sovi kaikille, niinkuin 1 nyrkkeilyvalmentajani sanoi, täyskontaktilajeja ei kannata harrastaa jos on keskinkertaisuus, tulee vaan liikaa osumia. Kaikista vaarallisinta iskuissa on se tömäys missä aivot heilahtavat kalloa vasten, siksi pidän nyrkkeilyä vaarallisimpana lajina. Nyrkkeilijät myös ottelevat selvästi eniten ja tiheämmin, vähän päälle parikympisellä amatöörillä voi olla 200 matsia alla, ja siihen sparrit päälle. Siinä on monta pommia täysillä päähän. Vapari vaikkapa amatöörinyrkkeilyyn verrattuna ns. siviileistä näyttää pahalta ja raa-alta, koska ohuilla hanskoilla tulee helpommin ns. pintavaurioita naamaan, mutta ei ne aivot heilu sen enempää osumista eikä oikeastaan senkään vertaa, pari kolme niittiä ja tuomari puhaltaa pelin seis. Toki nämä ovat yleistyksiä.
Liikaa kovia iskuja päähän täyskontaktilajien harrastajille tulee monista syistä. Jotkut kanssatreenaajat kuvittelevat että treenit ovat kilpailuja ja mäiskivät tarpeettoman kovaa, samoin tuntemattomat leireillä ovat arvaamattomia, ensin saattavat ottaa järkevästi ja yhtäkkiä lyödä täysillä päähän nimim. kokemusta on. Täysaloittelija taas saattaa pistää silmät kiinni ja vetää yliolan heijarin varoittamatta. Toiset ovat lyhyitä ja saavat aina nyrkkiä pidemmiltään, sen kanssa on vaan elettävä jos on lyhyt. Samoin pienemmät kaverit joutuvat aina treeniuransa aikana kovemmille kuin isot ja vahvat, se vaan on niin että kun 70 kiloisena sparraat 85 kiloisen kanssa niin kumpaan sattuu enemmän.
Itse kun sparrasin niin aloittelijavaiheen jälkeen välttelin tuntemattomia loukkaantumisvaaran ja sen takia ettei kiinnostanut tuhlata omaa aikaa sen selvittämiseen mitä tuolta tyypiltä voi odottaa, sekä pystyottelusparrissa että vaparissa.
Mulla oli oikeastaan vain kaksi vakiosparrikaveria(90% ajasta), toinen omankokoinen ja pituinen(70-75 kiloa) ja toinen 10kg isompi ja 15cm pidempi. Molemmat kaverit oli hyviä, parempia kuin minä, toinen piti suomen ekan vaparikurssin ja toisen kanssa sille osallistuttiin pystylajitaustalla. Vahinkoja ei tullut koskaan vaikka monesti otettiin kovaa, koska järki pidettiin päässä. Säännöt oli yleensä ne, että päähän lyödään täysillä vain silloin kun kaverilla on suojaus ylhäällä, ja siitä suojauksesta pidettiin huolta aina(jos selvästi näki että lyönti/potku menee perille kunnolla niin jarrutettiin ennen osumaa), jalkoihin ja vartaloon vedettiin melko surutta ja monesti olinkin todella mustelmilla. Lisättäköön tähän vielä se, että itse sparrasin aina 10oz Kwon/Top ten-kisahanskoilla, yleensä myös Top ten kypärässä, ei hanskan tarvitse olla iso(toki pehmusteen on oltava kunnossa, eikä lytyssä/siirtynyt) kun muuten pidetään järki päässä.
Tuskin sparraaminen on munkaan aivoille hyvää tehnyt, mutta matsaamaan ei opi videoista.
Tässä lainauksia:
"Nuoren potilaan aivotärähdyksen ja lievän aivovamman hoidossa on oltava erittäin huolellinen, ja hoito on keskitettävä ammattilaisille. Aivotärähdyksen jälkeen urheilijan on levättävä fyysisesti ja psyykkisesti, kouluunkaan ei saa mennä. Kukaan ei saa enää pelata lievänkään vamman tapahtumapäivänä.
Suurin osa potilaista tulee oireettomiksi viikossa, mutta kognitiivisten toimintojen palautuminen ennalleen voi kestää paljon pidempään, ja silloin neuropsykologin arvio on aiheellinen. Aivotärähdyksen oireiden hävittyä kuntoutus pelikelpoiseksi toteutetaan asteittain lievällä aerobisella liikunnalla aloittaen, ja siitä edetään päivittäin, ellei oireita tule. Aivotärähdyksen jälkeen voi kehittyä aivotärähdyksen jälkioireyhtymä, jossa väsymys, unihäiriöt, päänsärky, huimaus, luonteen muutokset tai alisuoriutuminen saattavat pitkittyä."
http://www.duodecimlehti.fi/web/gue...article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero
"Lieviin oireisiin voi kuulua päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta, muistin epävarmuutta ja väsymystä. Särkyyn voi tarvittaessa ottaa reseptivapaita särkylääkkeitä (esim. parasetamolia). Tapaturman lähipäivinä kannattaa välttää fyysistä rasitusta ja alkoholinkäyttöä..
...Asteittainen paluu liikuntaan
1.Lepo
2.Kevyt aerobinen harjoitus
3.Kevyt lajinomainen harjoitus
4.Ei-kontaktiharjoitus
5.Normaali harjoitus lääkärintarkastuksen jälkeen
6.Kova harjoitus tai peli/kilpailu
Jos kevyen lajinomaisen harjoituksen aikana tai tämän jälkeen ilmaantuu oireita, kuten esimerkiksi päänsärkyä tai huimausta, palataan asteikossa edelliselle portaalle..."
http://www.tervekoululainen.fi/elementit/tapaturmat/liikuntavammojenhoito/paavammanhoito
Mitä AndyS sanoi pitää tasan tarkkaan paikkaansa, ne lajit joissa lyödään ja potkitaan täysillä päähän eivät todellakaan ole mitään terveysliikuntaa, eivätkä sovi kaikille, niinkuin 1 nyrkkeilyvalmentajani sanoi, täyskontaktilajeja ei kannata harrastaa jos on keskinkertaisuus, tulee vaan liikaa osumia. Kaikista vaarallisinta iskuissa on se tömäys missä aivot heilahtavat kalloa vasten, siksi pidän nyrkkeilyä vaarallisimpana lajina. Nyrkkeilijät myös ottelevat selvästi eniten ja tiheämmin, vähän päälle parikympisellä amatöörillä voi olla 200 matsia alla, ja siihen sparrit päälle. Siinä on monta pommia täysillä päähän. Vapari vaikkapa amatöörinyrkkeilyyn verrattuna ns. siviileistä näyttää pahalta ja raa-alta, koska ohuilla hanskoilla tulee helpommin ns. pintavaurioita naamaan, mutta ei ne aivot heilu sen enempää osumista eikä oikeastaan senkään vertaa, pari kolme niittiä ja tuomari puhaltaa pelin seis. Toki nämä ovat yleistyksiä.
Liikaa kovia iskuja päähän täyskontaktilajien harrastajille tulee monista syistä. Jotkut kanssatreenaajat kuvittelevat että treenit ovat kilpailuja ja mäiskivät tarpeettoman kovaa, samoin tuntemattomat leireillä ovat arvaamattomia, ensin saattavat ottaa järkevästi ja yhtäkkiä lyödä täysillä päähän nimim. kokemusta on. Täysaloittelija taas saattaa pistää silmät kiinni ja vetää yliolan heijarin varoittamatta. Toiset ovat lyhyitä ja saavat aina nyrkkiä pidemmiltään, sen kanssa on vaan elettävä jos on lyhyt. Samoin pienemmät kaverit joutuvat aina treeniuransa aikana kovemmille kuin isot ja vahvat, se vaan on niin että kun 70 kiloisena sparraat 85 kiloisen kanssa niin kumpaan sattuu enemmän.
Itse kun sparrasin niin aloittelijavaiheen jälkeen välttelin tuntemattomia loukkaantumisvaaran ja sen takia ettei kiinnostanut tuhlata omaa aikaa sen selvittämiseen mitä tuolta tyypiltä voi odottaa, sekä pystyottelusparrissa että vaparissa.
Mulla oli oikeastaan vain kaksi vakiosparrikaveria(90% ajasta), toinen omankokoinen ja pituinen(70-75 kiloa) ja toinen 10kg isompi ja 15cm pidempi. Molemmat kaverit oli hyviä, parempia kuin minä, toinen piti suomen ekan vaparikurssin ja toisen kanssa sille osallistuttiin pystylajitaustalla. Vahinkoja ei tullut koskaan vaikka monesti otettiin kovaa, koska järki pidettiin päässä. Säännöt oli yleensä ne, että päähän lyödään täysillä vain silloin kun kaverilla on suojaus ylhäällä, ja siitä suojauksesta pidettiin huolta aina(jos selvästi näki että lyönti/potku menee perille kunnolla niin jarrutettiin ennen osumaa), jalkoihin ja vartaloon vedettiin melko surutta ja monesti olinkin todella mustelmilla. Lisättäköön tähän vielä se, että itse sparrasin aina 10oz Kwon/Top ten-kisahanskoilla, yleensä myös Top ten kypärässä, ei hanskan tarvitse olla iso(toki pehmusteen on oltava kunnossa, eikä lytyssä/siirtynyt) kun muuten pidetään järki päässä.
Tuskin sparraaminen on munkaan aivoille hyvää tehnyt, mutta matsaamaan ei opi videoista.
- Liittynyt
- 29.3.2007
- Viestejä
- 225
Ettei käy kuin Gary Goodridgelle:
http://www.mmafighting.com/2012/3/13/2867460/the-fighter-who-stayed-too-long
http://www.mmafighting.com/2012/3/13/2867460/the-fighter-who-stayed-too-long
- Liittynyt
- 10.2.2003
- Viestejä
- 3 211
Se on kyllä jännä juttu, että nämä todelliset mestarit on yllättävän teräviä kavereita. Katsot vaikka jokain Pacmania tai Maywhetheriä, niin eihän nämä nyt mitään ydinfyysikkoja ole, mutta kuintekin ihan terävän oloisia kavereita. Maywhether varsinkin panostanut suojauksen ja väistämisen kehittämiseen. Nyrkkeilyssä, potkunyrkkeilyssä tai thaikussa menestyminen vaatii juuri sitä oikean tasoisen sparrivastuksen löytämistä. Jos sparritreenit on aina huomattavasti parempien kanssa täysillä päätä hartioilta pudottamista, niin ei siitä kehity, järki vain pikku hiljaa häviää. Tiestysti kovaakin sparria pitää ottaa, mutta harvemmin ja sitäkin hyvien suojien kanssa. Muutenkin suojaamisen ja väistämisen tekniikkaan pitäisi aloitteloiden panostaa eniten, ei sitä pelkällä sparrilla opi.
- Liittynyt
- 17.6.2011
- Viestejä
- 174
Niin, aivovammojen ongelmallisuushan on juuri siinä, että niitä on vaikea huomata, ja ennen kaikkea on vaikea sanoa mihin ihmisen toimintoon se saattaa vaikuttaa. Ne myös saattaa usein ilmetä vasta myöhemmin, jolloin vahingon tarkkaa syntytapahtumaa on vaikea eritellä. Pacman ja MAywether on myös edelleen aktiiveja, eli eipä sitä vielä tiedä mitä mahdollisia ongelmia ilmenee myöhemmin, vahinko on myös tolla määrällä tod näk jo tapahtunu.
Aivovamma ei välttämättä vaikuta noitten kaverien terävyyteen myöskään. Eli ei sen älykkyysosamäään tarvi aina laskea, vaikka sitä päätä murjoisikin. Se mihin vamma vaikuttaa, riippuu siitä mihin kohtaan aivossa on se vamma syntynyt. Aivojen eri osat vastaa eri toiminnoista, ja jos ne damaget tulee esimerkiksi tunteita sääteleviin osiin, ni voi olla et muuten sitä on ihan normaali kaveri, mut sen ei koskaan enää tee mieli pimpsaa. Mikäli pentiumista hajoo joku osa jossa tapahtuu näitä kognitiivisia prosesseja, niin silloin saattaa olla seurauksena et loppuelämä käytetään tarralenkkareita, kun sen rusetin kanssa tulee muuten ongelmia.
Enkä mä nyt mikään aivotutkija ole, mutta opiskeluiden ohella olen lukenut psykologiaa sen verran että aivojen toimintaa on hieman pähkäilty.
- Liittynyt
- 11.11.2012
- Viestejä
- 237
Ei jumalauta, en vieläkään ole sanonu etteikö
1. Kannattaisi suojata/väistää
2. Olisi suositeltavaa suojata/väistää
3. PITÄISI suojata/väistää
Mun mielestä tämmöiset perusasiat ettei turhia koppeja oteta on on aika luontainen asia, eikä pitäisi erikseen siitäkään mainita. Ja jos puhun lajiin panostamisesta vaikka ne viimeiset aivosolut menestyksen eteen, en kyllä tarkoita nyt että pitäisi niitä koppeja turhaa alkaa ottamaan. Kyllä sitä hieman sisälukutaitoa voi olla.
- Liittynyt
- 10.2.2003
- Viestejä
- 3 211
Halusin tuoda vain esille, että ei niitä aivosoluja ole välttämätön menettää, jos treenaa järkevästi. Sopivan tasoiset sparrivastukset, monipuolista treenaamista ja pikkuhiljaa etenee taitojen karttumisen myötä. Tuomarikin keskeyttää nyrkkeilyottelun, jos se on liian yksipuolinen. Turhia koppeja ei todellakaan kannata ottaa.
- Liittynyt
- 10.2.2003
- Viestejä
- 3 211
Kaiken tyyppisiä aivovammoja löytyy, enkä itsekkään mikään asiantuntija niissä. Jotain nyt mitä tullut nähtyä, niin kovan selkäsaunan jälkeen on tullut pysyviä tasapaino ongelmia. Siinä tapauksessa ne eivät vaikuttaneet joka päiväisessä elämässä, mutta jossain hyvää tasapainoa vaativissa testeissa/urheilussa alkoi olla ongelmia. Aina sitä kannattaa miettiä ennen kun menee ottamaan selkäänsä tietoisesti, että onko se sen arvoista.
- Liittynyt
- 11.11.2012
- Viestejä
- 237
Ei niitä ole välttämätön menettää, mutta se riski on aina olemassa, ja jotka pyrkii huipulle tiedostaa sen. Kun tuolla edellisellä sivulla kaveri ihmetteli Andyn arvomaailmaa kun on valmis ottamaan kovia koppeja vastaan. Sitä myö vain meinasin. Sitä paitsi jos vähän isomman mittakaavan uran haluaa tehdä niin osumia ei tosiaan kannate turhaa alkaa imuroimaan.
JankyG
Gerberamies
- Liittynyt
- 14.12.2009
- Viestejä
- 631
Hetkinen nyt, oletettavasti minä olen tämä kaverisi. Itse juuri ylempänä syyllistit toisia puheidesi vääristämisestä ja itse harrastat juuri samaa reilulla kädellä. Otin aiemmin kantaa vain ja ainoastaan ketjun aloittajan tilanteeseen ja siihen, kun AndyS hänelle suositteli ennemmin lyhyttä taukoa aivo-oireiden jälkeen, jottei treenaaminen häiriinny.
Kirjoittelin vastausta tuossa jo aiempiinkin viesteihisi, mutten vaivautunut sitten niitä edes postaamaan kun tulin tulokseen, että turha tässä ympäristössä on paasata aivo-oireiden vakavuudesta. Lisäksi kohta olisi varmasti muillakin aihealueen lukijoilla herneet nenässä, jos enemmän avautuisin näkemyksistäni siitä, että kannattaa huomioida muutakin kuin se nykyhetken kamppailu-urheilu-uran suunta.
JankyG
Gerberamies
- Liittynyt
- 14.12.2009
- Viestejä
- 631
Ajattelit sitten vielä syynätä ja väkisin ymmärtää viestini väärin.
Enkö tuolla paksunnetulla osalla juuri kohdentanut kannanottojani nimenomaan asianomaiseen tilanteeseen? Jomman kumman tekstinymmärrys tässä nyt ontuu tekstini tulkinnassa.
- Liittynyt
- 11.11.2012
- Viestejä
- 237
Vastasin näin:
Johon sitten taas sinä:
En ole missään vaiheessa sanonut, että pitäisi lähteä heti tyrmäystappion jälkeen sparraamaan, olen kolmessa postissa sanonut ettei se nimeenomaan ole hyvä asia!
Ja otin kantaa tähän:
Joillekkin se voi olla. Oli se sitten avarakatseista tai ei.
VVikke
Banned
- Liittynyt
- 5.7.2006
- Viestejä
- 308
En tiedä kuinka pahasti olet ottanut koppia päähäsi, mutta ainakin luetun ymmärtämisessä tuntuu olevan jo ongelmia. Et ilmeisesti ymmärtänyt kun AndyS yritti sinulle selittää, että hatusta nykäisemäsi kolmen kuukauden sparritauko oli nimenomaan hatusta nykäisty. Sille ei ole olemassa yhtään mitään perustetta, joten on typerää pitää sitä jonkin sortin rajana jolla arvioit muiden arvoja.
JankyG
Gerberamies
- Liittynyt
- 14.12.2009
- Viestejä
- 631
Koppia tässä on päähän tullut näköjään itse kullekkin. Voisitko ystävällisesti lainata viesteistäni sen osan jossa olen hatusta nykäissyt kolmen kuukauden sparritauon, sellaisen kun jostain olet löytänyt? Tai laita samantien kaikki kohdat, jossa minä sanon mitään tarkkoja aikarajoja sille, koska sparrin voi taas aloittaa. Itse kun en muista sanoneeni enkä etsimälläkään löydä, niin kuka tässä hatusta nykii.
- Liittynyt
- 22.10.2012
- Viestejä
- 10
Koko threadin selanneena ja muutenkin runsaalla googlettamisella en vieläkään löytänyt omaan mietteeseeni vastausta, joten: Kuinkas kauan K.O:n jälkeen tarvitsee ilman punttia olla? Kaikkialla vaan nuo kaikille tutut maininnat lajireenistä ja kontaktitauosta... Elikkä siis tilanne oli se että toissapäivänä otin kopin, kävin lattiassa, muisti meni ihan täysin koko illalta (kyselin parin minuutin välein samat kysymykset vielä tunteja tapahtuman jälkeen ja vieläkään en muista illalta oikein mitään), kaverit vei päivystykseen ja koppa kuvattiin. Kuvat kondiksessa ja jo eilen olo oli oikein mainio! Tänään jo täysin normaali. Ei päänsärkkyä, pahoinvointia tai muutakaan. Ainoastaan "normaalia pahempi" amnesia siis siltä illalta. Tiedän että nyt ei hetkeen sparrailla, mutta puntille kutkuttaisi jo kovasti syöksyä. Mitäs on pakkiksen sankarit tästä asiasta mieltä?
AndyS
Mode
- Liittynyt
- 3.3.2004
- Viestejä
- 13 519
Dana White kommentoi aika epäonnistuneesti vapaaottelun aivovammoja.
www.is.fi
Vapaaottelu-ura teki 44-vuotiaasta ex-tähdestä aivovammaisen – UFC:n pomon kylmä kommentti ällistyttää
UFC-promootion pomo Dana White sanoo, että aivovammat kuuluvat vapaaotteluun.
www.is.fi
- Liittynyt
- 18.11.2004
- Viestejä
- 1 744
Niin, tässä maailmassa on vain totuttu asioiden kaunisteluun ja suoranaiseen valehteluun. Ihan oikein puhua asioista oikeilla termeillä ja rehellisesti. Jefu puolellahan asiaa yritettiin kieltää vuosikymmeniä.
"The Athleticin kolumnisti Ben Fisher muistutti, että White on aiemmin väittänyt UFC:n olevan ”miljoona kertaa turvallisempi kuin NFL tai NHL”.
Oliko tämä nykyinen lausunto jotenkin ristiriidassa vanhan kanssa?
" – On sokeeraavaa ajatella, että lajin hinta on tämä"
Mitähän kullannuppu ajatteli, että ammatikseen päähän lyötävänä olemisesta seuraa?
"The Athleticin kolumnisti Ben Fisher muistutti, että White on aiemmin väittänyt UFC:n olevan ”miljoona kertaa turvallisempi kuin NFL tai NHL”.
Oliko tämä nykyinen lausunto jotenkin ristiriidassa vanhan kanssa?
" – On sokeeraavaa ajatella, että lajin hinta on tämä"
Mitähän kullannuppu ajatteli, että ammatikseen päähän lyötävänä olemisesta seuraa?
