Kun kaikki kaatuu - tarina selkävammasta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Fabien
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Eikös noihin välilevyjuttuihin kuulu just tuo että kipu säteilee esim. jalkaan/jalkoihin tai esim. sinne lonkkaan.

Ja ne pahat välilevyviat käsittääkseni estää kävelemisen käytännössä kokonaan, että eiköhän tuo vielä sitä lievää voisi kuitnekin olla. :)
 
joo, voi ne olla vielä ihan lieviäkin, vaikka säteileekin. ei se aina sitä tarkota jos säteilee, että ne automaattisesti suuria on.

ja fabien, ei se muille kiukuttelu asiaa poista, tiedät sen varmaan itsekin. ;) hyvä juttu, että läheiset sen kestää/on kestäneet, mutta voin kertoa että se on melkoisen rankkaa niille. ja vielä kun syyttöminä kuuntelevat sitä, niin ei ole kivaa. tukea voi - ja pitää - pyytää läheisiltä, mutta kiukuttelu menee enempi lapsellisuuden puolelle. tietenkin jokaisella on joskus huonoja päiviä, mutta ei niitä joka päivä voi olla - vaikka selkään koskeekin. kokemusta on. tsempit sinne, ja tutkihan nyt se syy sitten kunnolla, niin saat rauhan sen asian suhteen. :)
 
Eikös noihin välilevyjuttuihin kuulu just tuo että kipu säteilee esim. jalkaan/jalkoihin tai esim. sinne lonkkaan.

Yleensä toiseen jalkaan ja lähinnä polven alapuolelle. Siis reilu enemmistö tapauksista.

Fabien: kyselit lääkityksestä, Burana+Panacod yhdistelmä on ihan hyvä setti. Tramal on teholtaan "tieteellisessä mielessä" samalla linjalla panacodin kanssa, tehoerot on yksilöllisiä, toiselle toimii toinen, toiselle toinen. Vaikka burana ei tunnu kipuun auttavan, niin se voi pitkässä juoksussa lievittää vaivaa/nopeuttaa paranemista (jos siis puhutaan esim välilevynpullistumasta, jonka ottaisin oman selkäkivun syyksi koska tahansa, pahempiakin vaihtoehtoja on).

Vaivasi ei mielestäsi ole lievä? Toki kipu on aina hyvin subjektiivinen käsite, mutta käytännössä jos kävelet lääkärin vastaanotolle, niin vaivasi ei ole erityisen vakava.
 
Vaivasi ei mielestäsi ole lievä? Toki kipu on aina hyvin subjektiivinen käsite, mutta käytännössä jos kävelet lääkärin vastaanotolle, niin vaivasi ei ole erityisen vakava.

Olet siinä oikeassa, että kävelemään pystyn, mutta tämä jatkuva epätietoisuus ja mystisyys asian ympärillä, sosialisine vaikutuksineen, sekä odotus oikeiden jumppaliikkeiden aloittamisessa ei ole sekään ihan paras mahdollinen olotila. Edes käytännössä.
 
Taica jo vähän viittasikin aiheeseen. Paras kun pyrit vaan nyt hyväksymään tämän hetkisen tilanteen, hoidatat sitä eteenpäin ja opettelet sopeutumaan sen mukaan. Kohta sulla on sosiaaliset suhteet lähipiirin solmussa. Vaikka he kuinka tukevat ja yrittävät ymmärtää/ymmärtävät tulee se kyllästymisraja heilläkin vastaan jossain vaiheessa. Kukaan kun ei loputtomiin jaksa kuunnella tiuskimista, varsinkaan jos ovat itse yrittäneet parhaansa mukaan autella.

Nimimerkillä: Onx mun exää näkyny?
 
Ja sivuvaikutukset ovat...? Jos kyseinen lääke kuullostaa liian rajulta, niin jelppaisiko esim. Burana suurempana mg-annoksena..vaikkapa Burana1000mg?

Minulla auttoi Panacod. 2 tablettia kerralla alas, ja vajaa 1h myöhemmin pystyi taas kävelemään ja piereskelemään. Tramalia sain suoneen leikkauksen jälkeen. Yrjöhän siitä tuli. En tiedä onko tabut parempia. Argoxia söin myös, mutta kipuun sillä oli nollavaikutus. Mutta tulehduksen takia niitä syödäänkin. Jos leikkaushaava tulehtuu niin vaurion kanssa vain taivas on rajana.
 
Jep, tuttua kauraa.
Itsellä selkä leikattiin tammikuussa -99, 9kk oli ollut välilevyn pullistuma tuolloin. Säteili vasempaan koipeen aina nilkkaan asti pahimillaan, muuten tuntui pakarassa ja takareidessä. Diagnosoitiin ties miksi, mm. revenneeksi piriformislihakseksi. Fysioterapiaa, hierontaa ja kaikki mahdolliset koetettiin. Magneettikuvissa selvisi vaivan todellinen laatu ja sitten mentiinkin heti leikkaukseen. Välilevyn pullistumahan on kudosvaurio, ei se pahemmin näy röntgenissä.
Kannattaa ottaa todella iisisti sen kanssa, ethän halua pysyviä hermovaurioita. Mulla oli joku mystinen tuuri, kun fysioterapeutin ohjeiden mukaan venyttelin sitä koipea ja koetin voimistella - ei saisi missään tapauksessa. Siellähän on kudosta, joka puristaa selkäytimen hermokimppua, joka aiheuttaa sen säteilykivun. Mene nyt sitten väkisin kiskomaan sitä hermokimppua eestaas siellä:eek:

Kaikista harmittavinta hommassa oli varmaankin se, että tapiolan diacorissa oli urheiluortopedi, joka ei älynnyt vaivan laatua, vaan otatti röntgenit ja totesi, ettei täällä mitään ole. 9kk jälkeen kävin sitten mehiläisessä vastaavanlaisen herran luona, joka pysyti 5min tutkimuksen jälkeen toteamaan, mistä on kysymys. Kyllä muuten harmitti.
Mulla muuten ainakin aiheutui tuosta melkoinen selkävaiva vielä leikkauksen jälkeenkin, kun oli 9kk ajan kävellyt selkä kyyryssä ja alaselän lihakset jatkuvassa jännityksessä - vasta n. 8kk leikkauksen jälkeen fysioterapiassa sai opittua pois sen selkälihasten jännittämisen.
Välillä menee selkä nynkäänkin siten, että tuntuu säteilykipua koivessa, mutta
ei siellä mitään pullistumia ole. Fysioterapeutin laatimalla ohjelmalla kun voimistelee ni häipyy taas.
Surkeaa on sekin, että kunnallisissa halutaan yleensä odottaa joku 6kk, että josko se paranisi itsestään, hah. Kannattaa pistää rahaa likoon ja mennä kunnon ammattilaiselle. Mun leikkaus maksoi muistaakseni siinä 14 000mk paikkeilla - mutta saatiin vakuutuksen piikkiin, onneksi.
Tsemppiä vaan.
 
Fabien: oon jostain lukenut etä jalan puutuminen on jo huolestuttavaa: itselläni oli jalka puuduksissa 3 kk pullistuman takia ja kun kävelin yksityiselle olin leikkauspöydällä kolmen viikon päästä... olisin ollut aiemminkin jos olisi omaan aikatauluun sopinut. Tosin erona edelliseen kirjoittajaan, minut leikattiin kuitenkin keskussairaalassa eikä mehiläisessä vaikka mehiläisen kautta leikkaukseen meninkin.

Jumppailuja yritin itsekin(mcKenzie), ei mitään apua, koko perse ja jalka oikealta puolelta niin sairaan kipeä puolitoista vuotta ja sitten tuli vielä tuo puutuminenkin.

Järkyttävintä oli, että edellisenä iltana telkkaria kattomaan tuli kaveri, joka oli pyörätuolissa ja jolle lekuri sanoi että kotiutetaan, ei leikata. JA minut, joka menin yksityisen kautta, kävelin omilla jaloillani, saatoin seisoa varpaillani ym. leikattiin...:rolleyes: Mutta kipee olin kuin mikä, koko elämän ilo oli hävinnyttä kamaa.. Leikkaus toi elämän takaisin.

KOnsteja on aina monia, mutta itseltäni kivut jäivät leikkauspöydälle. Kirjaimellisesti.
 
Pistänpä tähän muutaman oman tapauksen. Kaikki tekstit on sitten omia käsityksiä asiasta.

Ensimmäinen selän jumi tuli noin 7 vuotta sitten, nousin tuolista ylös. Sen jälkeen ei päässyt enään sängystäkään ylös.
Tällöin tuo jumitus kesti pari-kolme päivää.
Tämän jälkeen on ollut 3-4 tapausta. Pari on tullut salilla puolihuolimattomassa liikkeessä.:whip: Parin kerran jälkeen homman huomasikin eikä se periaatteessa edes käy kovin kipeää, lihas rusahtaa. Pari tuntia rusausten jälkeen tulee se pahempi kipu, joka on tuossa toisella laidalla lonkan ja selän risteämässä. Muistelen saaneeni vastaavantyyppisen jumin myös aikaseksi siten, että vetää esimerkiksi jalkatreeniä ja sen jälkeen esim jonkun pitemmän kävely tai juoksulenkin, mutta noista on aikaa.
Ongelmana tässä on se refleksinomainen lihaksen kiristyminen selässä, jolla siis estetään kipua ja samalla homma menee pahemmaksi.

Viimeisin tapaus oli tuossa alkuviikosta ja ajattelin, että "viikko pieleen".
Tällä kertaa ongelma tuli liukastumisesta sivullepäin ja jumi tulikin epätavallisesti vasemmalle puolelle. Huomasin peilistäkin, että vasen lonkka on muutaman sentin ylempänä kuin oikea puoli. Sukkia ja kenkiä ei oikein saanut jalkaan.
Hommaan auttoi pari zirdaa ja pari särkylääkettä.
Aamulla kipua ei ollut ja lonkkakin oli taas vaaterissa.
Selkä ei ihan iskussa ole vielä, mutta jalkatreenit tein eilen.

Olen tosiaan jo pitkään tiedostanut tämän ongelman ja jakanut treenit siten, että en treenaile jalkoja jos tiedän että pari seuraavan päivän aikana pitää tehdä jotain juoksua vaativia harrasteita. Lisäksi juoksulenkkejä voi tehdä maksimissaan 1 viikossa.

Käsitykseni on se, että alaselässä menee toisen puolen selkälihas jumiin. Lisäksi luulen, että lonkan etupuolen lihakset vaikuttaa näihin ongelmiin.
Tämän takia en tee yhtään vatsalihasliikkeitä samana päivänä kuin jalkoja. Lisäksi takareisien kireys lisää ongelmaa. Venyttelyhän tietenkin auttaisi näihin...
 
Yksi tulevien hoitotoimenpiteiden kannalta ratkaiseva tekijä on tässä jäänyt mainitsematta. Nimittäin selkävammahan napsahti päälle kesätöissä yksittäisessä tilanteessa, jonka jäljiltä menin suoraan työterveyslääkäriin. Jättääkö mielestänne seuraava keskustelu minun ja kyseisen työterveyshoitajan välillä ilmoille mitään pohdintoja tai kysymyksiä?

Hoitaja: "No, niin mitäpä siellä alakerrassa äsken tapahtui?"

F: "Joo, elikkä nostin noita laatikoita ja yht'äkkiä vihlaisi selästä ja oikeaan jalkaan ilmaantui täydellinen puutuminen"

L: "Ahaa, elikkä se meni nimenomaan työaikana muutama minuutti sitten?"

F: "Kyllä, saman tien tulin tänne, kun napsahti"

L: "Työtapaturmahan tämä ei taida olla"

F: "ööhm..mmm...jaa...tuota...:rolleyes: "

L: "Tästä lähete tuonne lääkärille"

Palatessani opiskelupaikkakunnalleni itsekin työterveyslääkärin hommia YTHS:n ohella tekevä ihmetteli, että miksi ei ole työtapaturma?!!Oliko se muka vapaa-aikaa? Niinpä.

Neuvoi soittamaan kesätyöpaikalle ja tiedustelemaan, että mitenköhän mahtaa asianlaita oikein ollakaan? Tämä sen vuoksi, että saisin tuleviin magneettikuviin korvausta tuon työtapaturman vuoksi. Sen tosin arvaa, että miten työpaikalla suhtaudutaan entisen työntekijän tilanteeseen, MUTTA.....onkohan työsuojelu/työterveyslaki peräti Fabienin puolella tässä tapauksessa?:eek:
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
MUTTA.....onkohan työsuojelu/työterveyslaki peräti Fabienin puolella tässä tapauksessa?:eek:

Voi olla että puhun ihan paskaa, mutta muistelisin noiden välilevypullistumien olevan pääsääntöisesti sairaudesta johtuvia. Välilevyrappeumasta. Siksi niitä ei kai korvata tapaturmavakuutuksesta, vaan sairausvakuutuksesta. Ja voi olla aika nihkeää saada työnantaja makselemaan magneettikuvia ym. Tietenkin on parempi jos olen väärässä. Itse olin hoitovapaalla kun leikkaus tehtiin, joten en päässyt edes testaamaan systeemiä.
 
Jos selkä napsahtaa työaikana, niin eikö se ole työtapaturma?
Ainakin firman työlääkäri tietää entiset käyntini ja luultavasti myös
edellisessä firmassa käymäni käynnit.
Käsittääkseni tuo tapaturmavakuutus on pakollinen jokaiselle työntekijälle.
 
F: "Joo, elikkä nostin noita laatikoita ja yht'äkkiä vihlaisi selästä ja oikeaan jalkaan ilmaantui täydellinen puutuminen"
Urpolta vaikuttava kysymys: miten painavia laatikoita?

En vähään aikaan ole tätäkään tietoa tarvinnut, mutta muistelisin, että olennaista olisi se, oliko rasitus "tavanomaisesta poikkeavaa". Ts. jos vamma on ilmaantunut riittävän kevyessä rasituksessa, se lasketaan syntyneen välilevyrappeuman pohjalta = ei-työtapaturma (vamma olisi tullut esille ennemmin tai myöhemmin muutenkin). Jos taas on esim. huonossa asennossa nostanut 100kg:n laatikkoa, voitaisiin ajatella sen olevan työtapaturma, jonka hoidon työnantaja olisi velvollinen korvaamaan.

Näin siis muistelisin.
 
http://www.vakuutusneuvonta.fi/ukkytt.html

K: Pakarani kipeytyi hiihtoreissun jälkeen. Tutkimuksissa kolmen viikon kuluttua selässäni todettiin välilevytyrä. Nyt vakuutusyhtiö ei maksa korvausta yksityistapaturmavakuutuksesta vaan väittää tilaa selkäsairaudeksi. Eihän se pidä paikkaansa?

V: Ikävä kyllä pitää. Selän välilevytyrä tai -pullistuma ei ole seurausta tapaturmasta, vaikka kipeytyminen ilmenisikin tapaturman yhteydessä. Välilevytyrän syy on vahingosta riippumaton välilevyn rappeumamuutos. Siksi siitä aiheutuvia vaivoja ei korvata tapaturmana. Jos tapaturmatilanne on ollut sellainen, että se olisi voinut aiheuttaa selän venähdyksen, korvaus maksetaan yleensä kuitenkin tämän oletetun venähdysvamman paranemisajalta. Lisää tietoa aiheesta löytyy oppaasta YKSITYISTAPATURMAVAKUUTUKSEN ONGELMIA - ohjeita kuluttajille, joka löytyy Vakuutusoppaat sivulta.

Nikamavälilevyn tyrä johtuu pääasiassa selän välilevyn sairaudesta, jos tapaturman aiheuttama väkivalta on vähäinen. Esimerkiksi jalan luiskahdus ei ole riittävä aiheuttamaan nikamavälilevyn tyrää. Korvausta suoritetaan vain siltä ajalta, jossa lääketieteellisen tietämyksen mukaan lievän tapaturman seurauksen eli venähdyksen olisi pitänyt parantua ilman välilevyn sairautta. Korvauksia ei suoriteta yleensä enemmältä kuin kuudelta viikolta. Jos hermopuristusoireita todetaan heti, ei korvausta makseta lainkaan.

Nikamavälilevyn tyrä korvataan tapaturman seurauksena vain, jos lanneselkään kohdistuu energialtaan erittäin suuri voima. Tällainen tilanne on esimerkiksi putoaminen korkealta selälleen kovan esineen päälle. Tällainen vammamekanismi aiheuttaa tavallisesti samalla myös selkänikaman murtuman.
 
Neuvoi soittamaan kesätyöpaikalle ja tiedustelemaan, että mitenköhän mahtaa asianlaita oikein ollakaan? Tämä sen vuoksi, että saisin tuleviin magneettikuviin korvausta tuon työtapaturman vuoksi. Sen tosin arvaa, että miten työpaikalla suhtaudutaan entisen työntekijän tilanteeseen, MUTTA.....onkohan työsuojelu/työterveyslaki peräti Fabienin puolella tässä tapauksessa?:eek:

Kai olet jo pyytänyt kesätyöpaikastasi kaikki terveydentilaasi koskevat dokumentaatiot? Noista voi olla iloa paitsi korvausasioissa, niin... ...tietohan ei tosiaan automaattisesti kulje taholta toiselle.

Suomen terveydenhoitolaitoksessa on se vika, että itse asiassa aikuiselle ihmiselle hoito ja diagnostiikka on tosi hajanaista ja vastuuta kannattaa ottaa itse aivan reippaasti. Eli niin kauan kuin asia on epäselvä, kannattaa otattaa itselle kopiot jokaisesta lääkärinlausunnosta. Kaikki röntgenkuvat, magneettikuvat, labratulokset ym. kannattaa säilyttää itse ja kiikuttaa aina sille taholle, joka kulloinkin diagnosoi. Jos olisin tämän oivaltanut ajoissa, niin omalla kohdallani diagnoosin vääntö ei kenties olisi kestänyt aivan neljää vuotta :jahas: .

Omien etujen valvonnassa pitää olla tosi tiukkana. Kuulostaa vähän siltä, että työpaikkalääkärillä on ollut työnantajan edun valvonta päällimmäisenä mielessä.

Hoidosta sen verran, että yleensä nuori, muuten terve ja työkykyinen yksilö saa kyllä kohtuuajassa tutkimusaikoja ja hoitoa myös julkiselta puolelta.
 
Hieman offtopiccia, mutta kuinkas noitten vakuutuksien kanssa yleensä on jos joku paikka menee paskaksi niin korvauksiako ei saa jos on samaa paikkaa käynyt ennen vakuutuksen ottamista näyttämässä? Esim. raaja tms. on ollut joskus tulehduksen takia kipeä ja myöhemmin se menee pahemmin paskaksi esim. salilla niin korvauksiako ei saa?
 
Jos nyt ymmärsin kysymyksen ihan oikein niin vakuutusta haettaessa pitää ilmoittaa sinua hoitaneet laitokset, sitten niiden pohjalta vakuutusyhtiön lääkäri laittaa korvaavuuden ulkopuolelle vaivoja jotka katsoo ettei ole kunnossa.
Esiim. Mulla on selkä,niska ja hartiavaivat poistettu vakuutuksen piiristä.
 
Onko toi vakuutushomma kerrasta poikki eli jos joskus on ollut hauiksen pitkä pää tulehtunut niin sen jälkeen on koko olkapää vakuutuksen ulkopuolella? Ei kuulosta reilulle... Entäs onko jotain aikarajoja, jonka jälkeen oireettomana ollut ruuminosa hyväksytään vakuutuksen, esim. jos on ollut ongelmia selän kanssa kymmenen vuotta sitten? Mistäs vakuutusyhtiö saa selville kaikki hoitaneet lääkäriasemat, kun en itsekään niitä muista tai osa on jo lopettanut toiminnan?? Entäs jos tietoisesti unohtaa?
 
Mistäs vakuutusyhtiö saa selville kaikki hoitaneet lääkäriasemat, kun en itsekään niitä muista tai osa on jo lopettanut toiminnan?? Entäs jos tietoisesti unohtaa?

Kai nuo hoitolat raportoivat KELAlle ym. jotta saavat rahoja takaisin. Eli sikäli vaivat ovat tiedossa. Nykyään kun kaikki on tietokoneella, niin sairaalat näkevät (kai?) toistensa tiedot ihan saman tien,

Tietenkin voit "unohtaa tietoisesti". Myöhemmin asiaan palataan, tosin silloin puhutaan "vakuutus petoksesta" :D Taitaa olla myös todella korkea kiinnijäämistodennäköisyys.
 
Back
Ylös Bottom