Kun ei vaan jaksa enää..

[Cassyput]

Ongelmana on se että tiedän treenaamisen auttavan, mutten saa itseäni niskasta kiinni. Tähän kaivataan apua

Siis miten kuvittelet muiden voivan sua auttaa? Itsehän juuri sanot tuossa että et saa itseäsi niskasta kiinni.

Ei siinä muuta ole kun pikkuhiljaa jostain nurkasta aloittaa. Nappaa jos on napatakseen ja jos ei, niin ehkä laji on väärä?

Ryhdistäydy mies ja tsemppiä! :thumbs:

 

[KelkanNaru]

Treenikaveri on pirun tärkeä välillä, mulla itsellä on pari kaveria joitten kanssa treenaan säännöllisesti kenen kanssa sovittu et potkitaan toisiamme perseelle jos fiilis nollassa. toinen hyvä on treenivideot ja että pitää tosissaan itsellään tavoitteita treeneissä, tavoitteet tietysti mahdollisina saavuttaa siinä tietyssä ajassa missä niitä hakee. tauko myös välillä saa kyllä mielen suuntaamaan taas salille ja raudan pariin. tsemiä vaan ja uskoa itseensä, jos ei treenikaveria löydy niin sen hakuun vaan rohkeasti. luulen että kyllä muillekin treeniseura kelpaa ja että joku muu on samassa tilanteessa, mukavempi se on vääntää porukalla ja että toinen myös jeesaa jos tarve on.

Treenikaveri on tärkeä motivaattori. Se pystyy potkimaan perseelle kun muuten ei jaksais.
Toinen hyvä keino omalla kohdalla on vaihtaa treeniohjelma täysin. Ei hinkkaa samoja liikkeitä kuukaudesta toiseen vaan vaihtaa treenijaon, liikkeet kaikki.
Pienet tavoitteet kuuluu asiaan. Välillä jos tosissaan siltä tuntuu niin rötvää vaikka viikon ja rötvää sen sitten kunnolla. Antaa itselleen reilusti sen viikon taukoa eikä joka päivä ota huonoa omaa tuntoa ettei ole treenannut.

 

[Tziisus]

Siis miten kuvittelet muiden voivan sua auttaa? Itsehän juuri sanot tuossa että et saa itseäsi niskasta kiinni.

Ei siinä muuta ole kun pikkuhiljaa jostain nurkasta aloittaa. Nappaa jos on napatakseen ja jos ei, niin ehkä laji on väärä?

Ryhdistäydy mies ja tsemppiä! :thumbs:

Jepjep, anteeksi avautumiseni. Ei sitä apua kannata pyytää.

 

[Junde]

Opiskelut kangertelee ja jotenkin ei vaan jaksa mitään. Syynä mitä ilmeisimmin on masennus, mutta masennuksen syynä on se ettei ole saanut itseään salille. Treenaaminen on ollu minulle se keino purkaa kaikki paska mitä elämää antaa, mutta nyt kun salilla käynti on jäänyt niin no, osaatte päätellä. Ongelmana on se että tiedän treenaamisen auttavan, mutten saa itseäni niskasta kiinni. Tähän kaivataan apua

Ok. Muutamia ajatuksia, toivottavasti joku fiksumpi korjaa/antaa lisävinkkejä.
Käy lääkärissä. Vaikka et muuta hyötä saisi, niin onpahan jotakin todistetta esitettävissä KELAlle mikäli rupeavat karhuamaan opintotukia tms.

Sitten asiaan.
-Onko sulla mahdollista hommata joku reenikaveri, joka väkisin raahaisi salille?
-Aloita kevyesti, vaikka vaan lähtemällä kävelylle/lenkille tms.
-Aikatauluun/kalenteriin merkintä että nyt on mentävä, kännykkään muistutus/herätys.
-Lopeta se viinanjuonti. Se vaan pahentaa asioita.
-Älä syytä itteäsi liiaksi mikäli et saa lähettyä.
-Älä aseta liikoja tavotteita, pikkuasia kerrallaan.

Toivottavasti auttaa..

Edit: Apua saa, ja pitää pyytää. Jos/kun masennus tarpeeksi pahaksi äityy, ei sitä elämää välttämättä omin voimin saa raiteilleen.

 

[Cassyput]

Jepjep, anteeksi avautumiseni. Ei sitä apua kannata pyytää.

Nohnoh, en mä nyt noin sitä tarkottanut. Kunhan ihmettelin. Tarkotus oli tsempata sua kuitenkin. Eiköhän se siitä taas lähde kunhan vaan alotat.

Ja tosiaan viinanjuonti kannattaa lopettaa, auttaa kummasti mielialojenkin parantamiseen.



E: Viestien sävyt on mitä on koska en usko että pään silitykset motivoi sua nyt sinne salille.. Ja se oli kai tarkoituksena?

 

[veijari]

Eipä tolle mitään voi... itselleni tuli viimekesänä ja syksynä sama eli aluksi pidin vähän taukoa salilla sit ei enä huvittanu mennä salille ja sit vielä olin pitkään kipeenä -> tulokset tippuu -> ei kiinnosta mennä salille -> tulokset tippuu -> ei kiinnosta mennä salille.... eli oravanpyörähän tosta tulee. Vieläkään en ole saavuttanut edes viimekesäistä kuntoa ja voin kertoa että melko useasti vituttaa eikä huvittais mennä salille mutta enää en pidä taukoa koska silloin vituttaa enemmän. Ja tietenkin tämä kaikki näkyy myös opiskelussa ja muussa -> vituttaa lisää. Ehkä se ajan kanssa menee ohi, toivon ainakin niin.

 

[Dippi]

-> tulokset tippuu -> ei kiinnosta mennä salille -> tulokset tippuu -> ei kiinnosta mennä salille

Itse väsyin vääntämään 3-jakoisella eikä salilla käynti kiinnostanut pariin viikkoon. Pakkiksen HST ja "normikehoiluun kyllästyneille" threadejä pläräämällä löytyi kuitenkin uutta mielenkiintoista kokeiltavaa joka toi motivaation takaisin.

Jos tuntuu siltä, että tulokset tippuu, niin ota vaikka HST-sykli kokeiluun: saa kaikessa rauhassa ja hyvällä omallatunnolla pitää parin viikon tauon ja sitten lähteä liikkeelle tekemällä 15 toiston sarjoja pikkupainoilla.

 

[veijari]

Itse väsyin vääntämään 3-jakoisella eikä salilla käynti kiinnostanut pariin viikkoon. Pakkiksen HST ja "normikehoiluun kyllästyneille" threadejä pläräämällä löytyi kuitenkin uutta mielenkiintoista kokeiltavaa joka toi motivaation takaisin.

Jos tuntuu siltä, että tulokset tippuu, niin ota vaikka HST-sykli kokeiluun: saa kaikessa rauhassa ja hyvällä omallatunnolla pitää parin viikon tauon ja sitten lähteä liikkeelle tekemällä 15 toiston sarjoja pikkupainoilla.

Kyllä mä teen voimaohjelmalla kokoajan ja nyt tulokset nousee. Tuo esimerkki siis oli siltä ajalta kun ei yksinkertaisesti voinut mennä salille kun oli kipeä ja siitä seuraava vitutus... ei huonosta ohjelmasta siis. Niin ja ei kannata oikeasti pitää pitkää taukoa... ~4kk taukoa niin että 2kk taukoa 2kk treeniä 2kk taukoa ja 3kk treeniä ja olen 40kg jäljessä ennen ensimmäistä tauko olleesta kunnosta vedossa, ~20kg kyykyssä ja 10-20 penkissä sekä samalla muutin 6kg lihasta läskiksi, GJ!

 

[AM]

[/COLOR]Asennemuutos paikallaan !

-Voit vaihtaa salia, jotta vanhat paikat eivät de-motivoi
-Joka treeniin mukaan vähintään yksi "lemppari"-liike ,liike, jonka tekemistä ei malta odottaa.
-Ajattele koko reenejä aina rankan opiskelun jälkeen odottavana porkkanana !



PS. Palstan oranssi väri on huono.............................................. ^^

 

[nCh]

Tää menee jo siihe kategoriaan että haetaan sääliä. Josei kiinnosta niin ei kiinnosta. Kukaa ei täältä sua oikein voi auttaa.

 

[samout]

mun ei tarvi ku ottaa paita pois ja mennä peilineteen ni tulee tunne että iha helvetinä äkkiä on salille päästävä:D. Toi on tähänmennes riittäny, ehkä joskus parin vuoden päästä ei ton tarvis enää toimii motivaationa

 

[lurppa]

Kokeile katsoa dragonball z:tä subulta kymmeneltä aamulla lauantaisin ja sunnuntaisin. Jotkut vihaa sitä ja joillekkin se jotain elämää suurempaa. En tiedä olenko sekaisn, mutta itse aloin käydä salilla kyseisen ohjelman ansiosta.

 

[Foxey]

Yks hyvä motivaattori on se, että tahtoo näyttää hyvältä jonkun naisen silmissä.. tässä on se ongelma, että ensin täytyy löytää se nainen :D

toi DBZ on kyllä aika hyvä sarja.. seurasin sitä siihen asti, kunnes Frieza tapettiin ja sit se hieman jäi.. tais jäädä tauolle ja sit ku taas jatku, niin ei oikein enää innostanu.. silloin tällöin katsellu, kun sattuu kohdalle.. jos vaan saisin taas juonesta kiinni.. ja toimii myös motivaattorina, kun tahtoo itse olla yhtä kova ja voimakas, kuin esim Goku :D :whip: sillä kaverilla tuntu "tulokset" kasvavan aika huimaa tahtia ja sitä oli kiva seurata..

 

[Maso]

Ei sitä rautaa kannata väkisin vääntää jos intohimo puuttuu. Joillekin tämä läji ei vain sovi. Juo sitä viiniä ja polttele röökiä pari vuotta. Sitten voi olla, että rapakunto alkaa vituttamaan ja sali taas kiinnostamaan. Tai sitten ei.

 

[Kaisu]

Kyllä mä sanoisin, että ensin menet sinne lääkärille juttelemaan siitä masennuksesta ja vasta sen jälkeen alat miettiä muita juttuja, kuten salilla käymistä. Jos ei näe mitään syytä elää, on täysin normaalia, ettei treenaaminenkaan jaksa innostaa.

Ei masentunut ole laiska. Eikä masennukseen todellakaan auta se, että ihmiset käskevät ryhdistäytymään tai piristymään. Päin vastoin kommentit saavat masentuneen entistäkin ahdistuneemmaksi. Itsesyytökset lisääntyvät ja huomio kiinnittyy niihin asioihin, joita ei ole saanut tehdyksi.

Tilanteesi kuulostaa sen verran pahalta, että ongelmasi tuskin ratkeaa itsekseen ilman apua. Saat apua todennäköisesti nopeiten koulusi kautta. Ja jos tuntuu oikein kamalalta, hakeudu päivystykseen.

Ja jätä se salilla käymisen murehtiminen nyt heti! Kyllä sä saat siihenkin uutta virtaa, kunhan ensin saat pääsi järjestykseen. Keskity nyt niihin asioihin, jotka tuottavat mielihyvää ja niihin ihmisiin, joiden seurassa aidosti viihdyt. Älä hanki itsellesi pahaa mieltä murehtimalla tekemättä jääneitä juttuja.

Jaksamisia! Kyllä elämä aikanaan paremmaksi muuttuu. Usko se.

 

[KSENA]

Hymyä huuleen! * läimäyttää selkään <--- paskin piristäjä EVER! :D

 

[Kaisu]

Hymyä huuleen! * läimäyttää selkään <--- paskin piristäjä EVER! :D

Jep. Muita mahtavan hyviä on
1) "mä tiedän, mikä piristää sua"
(ai tiedät vai? Ja siitähän tässä on kyse, etten ole pirteä)

2) "sun pitäs vähän piristyä, lähe vaikka lenkille"
(ok, en pääse sängystä ylös. Lenkkeily on varmaan sitten helpompaa. Ja piristyminen on muuten maailman ärsyttävin sana).

3) "sun täytyy vaan ottaa itseäsi niskasta kiinni"
(aijaa, oisit heti sanonut, että se on niin helppoa parantua masennuksesta).

Noista kommenteista tulee lähinnä itku.

 

[323443]

Pakko kommentoida jotain...

Se on ihan normaalia, että jos elämässä ei oo asiat kohdallaan niin ei tietenkään treenaaminenkaan sitten maistu. Jos on asiat jo sillä mallilla, että enää mikään ei tunnu miltään niin silloin ois kyllä parasta lähteä etsimään sitä apua jostain. Ja ei se ole mitenkään heikkouden merkki, jos ihminen masentuu. Kyllä kaikesta selviää, jos vaan tarpeeksi kovasti haluaa. Pitää yrittää kaivaa niitä positiivisia asioita elämästä ja jos niitä ei kaivamallakaan löydä niin lähde etsimään elämään uusia asioita, jotka piristää. Ja jos tuntuu siltä, että ei vaan millään nyt siitä pahasta olosta pääse niin kannattaa hakea apua. Miehet joskus vaan on niin helvetin jääräpäisiä, että eivät voi myöntää masentuneensa eivätkä sitten millään meinaa apua hakea... sillä sitten joutuis myöntämään, että on heikko?!?!? EIHÄN SE SITÄ TARKOTA!!!
Joskus elämässä vaan tapahtuu liikaa kerralla ja eihän kukaan kestä määräänsä enempää. Ehkä jotkut on vahvempia kuin toiset ja eivät vaan anna itsensä masentua, mutta kaikki ihmiset ei oo samanlaisia.
Mutta tiedäthän sen, että et todellakaan ole yksin? Aina on joku jossain joka on kokenut saman. Aina on jossain joku joka haluaa auttaa. Aina jossain on joku joka haluaa sua piristää

Reippasti nyt vaan itseä niskasta kiinni ja tee asioita, jotka sua piristää.
Älä jää maleksimaan kotiin neljän seinän sisälle!! Älä viinalla yritä pyyhkiä surujasi pois!! Ei paha olo lähde niin se vaan pahenee.... Etsi positiivisia asioita elämästä, vietä aikaa ystävien/perheen parissa tai ihan mikä vain sun oloasi piristää. Ja jos vaan tuntuu siltä, että et millään pääse sängystä ylös ja kaikki tuntuu ylitsepääsemättömältä niin ei muuta kuin rohkeesti vaan haet apua ammattiauttajalta. Ehkä se aluksi tuntuu typerältä höpöttää omista asioistaan tuntemattomalle, mutta kun muutaman kerran käy niin kyllä se siitä.... Ja se oikeasti auttaa kun purkaa pahaa oloaan jollekin!!! USKO POIS!!!

Kyllä se treeni-into palaa sitten taas kun elämä palaa omille raiteilleen. Ja jos ei palaa niin ehkä sitten pitää etsiä uusi harrastus?!?

TSEMPPIÄ!!! Kyllä aurinko vielä paistaa sullekin taas

 

[Yussi]

Masoa peesaillen:

Miksi sitä väkisin vääntämään jos ei kerran kiinnosta?
Kaikki on kiinni itsestäsi, mikäli hommat ei enää kertakaikkiaan kiinnosta
niin anna punttien olla.

Kokeile jotain muuta lajia/ harrastusta, niitähän riittää.

Kenties joskus myöhemmin saat taas salikärpäsen pureman
ja rakkaus rautaan leimahtaa uudelleen liekkeihin!

 

[Nikoliina]

Mä komppaan esim. Salitytsyä ja Kaisua jotka kehotti hakemaan apua masennukseen. Kynnys hakea apua on korkea, tiedän, mutta sitä ei oikeasti kannata hävetä, vaan ennemminkin olla ylpeä siitä että sen uskaltaa tehdä. Sitä paitsi jos löytää sellaisen henkilön jolle uskaltaa puhua ja joka valaa uskoa siihen, että maailma muuttuu valoisammaksi, niin se olo helpottuu aivan mielettömästi!

Treeneistä: suosittelisin ettet jätä treenaamista kokonaan, vaan vaihdat suhtautumista. Unohda kaikki Pakkiksen jutut parhaasta treeniohjelmasta, parhaista liikkeistä ja optimaalisesta toistoalueesta, ja mene salille tekemään just se mikä tuntuu susta hyvältä ja mikä on kivaa. Tee vaikka 20 toiston sarjoja hauista ja unohda ne tiukat jalkatreenit kokonaan, tai haistata hausitreenille pitkät ja keskity kyykkyyn jos se on sun lempiliike (tai harrasta jotain ihan muuta kuten aerobista). Pääasia on, että teet sen mikä kiinnostaa ILMAN mitään stressiä kehityksestä tai lihaskasvusta tai entisistä maksimipainoista. Mun pointti on se, että jos on masentunut, pelkkä salille menokin saattaa aiheuttaa stressiä koska se on eräänlaista 'suorittamista'. Jos pääset tästä ajattelusta eroon ja meet salille vaan pitämään hauskaa, niin se liikkuminen ja etenkin se omalle itselleen antama 'salliminen' olla rehkimättä ja stressaamatta tekee jo mielialalle gutaa! Aina ei tarvitse tehdä täysillä ollakseen tarpeeksi 'hyvä', vaan sä kelpaat ja oot arvokas ihan muutenkin!

Voimia! :haart: