Eduskunnan ”pikku etsivä” Jussi Halla-aho tekee syynäämisellään puhemiesinstituutiosta naurunalaisen
Onko puhemies Jussi Halla-ahosta (ps) tullut omasta mielestään poliisi tai viranomainen, joka syynää nyt kansanedustajien postitkin? kysyy politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Timo Haapala
13:02
Puhemies
Jussi Halla-aho (ps) pyysi itsenäisyyspäivän vastaanotolla kansanedustaja
Fatim Diarran (vihr) saaman rasistisen vihakirjeen tältä tarkastettavakseen.
Lue lisää:
Fatim Diarra sai Jussi Halla-aholta erikoisen pyynnön
Diarra kummasteli pyyntöä, mutta toimitti kirjeen silti puhemiehelle. Aikaisemmin Diarra oli esitellyt kirjettä sosiaalisessa mediassa ja
Ilta-Sanomille.
Pyyntö on enemmän kuin outo. Puhemieheltä suorastaan eriskummallinen.
– Halla-aho ilmaisi saaneensa kyselyitä siitä, voisiko kyseessä olla väärennetty viesti. Taisin naurahtaa siinä hetkessä. Ajatus siitä, että minun pitäisi väärentää minulle tulevia vihaviestejä on niin käsittämätön. Totesin, että mielelläni tuon kirjeen näytille, Diarra kommentoi IS:lle.
Ei ihme, että Diarra kummasteli pyyntöä.
Kansanedustaja Fatim Diarra (vihr) kummastelee, että puhemies Jussi Halla-ahoa haluua tutkia hänen vihapostinsa aitouden. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Sitä on syytä kummastella lisää. Pyyntö on enemmän kuin outo. Puhemieheltä suorastaan eriskummallinen.
Suomeksi sanottuna Halla-aho tekee itsensä ja eduskunnan puhemiesinstituution syynäämisellään naurunalaiseksi.
Toinen vaihtoehto on, että puhemiehellä on noussut puhemiesvalta päähän, ja hän kuvittelee olevansa myös eräänlainen eduskunnan ylin tutkiva poliisiviranomainen.
Mitä ihmettä Halla-aho kirjeestä tutkii? Sen aitoutta? Onko Diarra väärentänyt kirjeen? Kirjoitusvirheitä? Onko kirjeessä mystisiä salaviittauksia? Onko kirjeen printtiversiossa salamusteella kirjoitettuja osuuksia? Tutkiiko puhemies sormenjälkiä?
Siitä tuskin oli ennen tätä tapaustakaan mitään epäselvyyttä, että Diarra saa vihapostia – kuten moni muukin kansanedustaja. Eduskunnan turvallisuusosasto tutkii tarvittaessa edustajien saamaa vihapalautetta viranomaisten avulla.
Kun IS kysyi asiasta puhemieheltä, hän vastasi avustajansa välityksellä, ettei kommentoi asiaa.
Joka tapauksessa pyyntö on niin kummallinen, että sellaiseen ei taatusti, tai ainakaan luultavasti, ole sortunut yksikään puhemies koko eduskuntahistorian aikana.
Osa kansanedustajista pitää temppua eräänlaisena naiskansanedustajan alistamisen muotona. Kyse ei siis tunnu olevan siitä, että puhemies puolustaisi Diarraa vihapostin lähettäjiä vastaan.
Puhemies on valtakunnan arvovaltajärjestyksessä kakkonen presidentin jälkeen. Nyt tämä kakkonen tutkii siis vihapostien aitoutta, tai ainakin yhden.
Syksyn aikana eduskunnassa on yhä laajemmin kiinnitetty muutenkin huomiota Halla-ahon toimintaan.
Kritiikkiä herättää esimerkiksi puheenvuorojen jako televisioiduilla kyselytunneilla.
Yksi jos toinenkin edustaja sanoo, että Halla-aho pelastaa perussuomalaisia kiusallisista tilanteista ja jakaa puheenvuorot sen mukaan. Varapuhemiehillä ei ole juuri ollut asiaa televisioitujen kyselytuntien johtamiseen.
Julkisuuteen edustajat eivät ainakaan vielä uskalla kritiikkinsä kanssa tulla, koska moni pelkää, että puheenvuorot loppuisivat sen jälkeen kokonaan.
Myös eduskunnan järjestyksenpitoa on kummasteltu. Halla-ahon toiminta tuo paikoin mieleen maakuntien tanssilavan järjestysmiehen, joka haalean käsivarsinauhan ansiosta luulee olevansa keskusrikospoliisin päällikkö.
Mutta tämä Fatim Diarran kirjeen syynäys on kaiken huippu, joka jäänee eräänlaisena alaviitteenä eduskuntahistoriaan.
Puhemies eli ”pikku etsivä” työssään.