Tuollainen "paikaton toimisto" tuntuu olevan yleinen oire kuolinspiraalista, jossa työnantaja kalliit tilavuokrat perustellakseen yrittää houkutella etätyöntekijöitä palaamaan toimistolle. Juuri niinkuin tuossa aiemmassa jutussa sanotaan; tehdään isoja oleskelutiloja, jossa voi porukalla pelailla vaikka vähän fussballia. Tai jotain lukuisten ikivihreiden lautapelien valikoimasta, joita työntekijät ovat kotoaan tuoneet, koska perhe on niillä jo pysyvästi traumatisoitu. Näiden tilojen yhteyteen rakennetaan kodikkaita Ikea-keittiöitä, jotka näyttävät pieniltä ja sieviltä, mutta varsinaisesti ruoanlaittoa ajatellen tarjolla on vain lavuaari ja mikro. Itse työpisteet ovat kuitenkin täysin kursailemattomasti heikkoa halpislinjaa varustelultaan - löytyy metrinlevyinen pöytä, telakka ja postimerkinkokoinen näyttö. Siinä kun ollaan vierivieressä päivittäin vaihtuvien naamojen ympäröimänä, niin onpas siinä tosi seesteinen työympäristö puoliautistisille suomalaiselle. Jos ei vielä koe viihtyvänsä, niin likaista kahvikuppia tiskikoneeseen vietäessä sen luukussa oleva ystävällinen muistutus "äitisi ei siivoa täällä, siivoa omat jälkesi" varmasti saa jokaisen tikahtumaan naurusta ja tuntevansa läsnäolonsa huomioiduksi.
Entäs kun jollain kolleegalla on joku ongelma, jota pitäisi yhdessä miettiä? No, eihän siihen työntekoon osoitetulle tiskille mahdu kahta täysikokoista ihmiseläintä rintarinnan samaa näyttöä tihrustamaan ilman että fyysinen koskemattomuus olisi uhattuna. Ja jos siinä joku ongelma alkaakin selkiytymään ja äänenpaino kehittymään voitonriemuiseksi, niin eiköhän joku siinä vieressä kohta jo huomauta, että tää olis sellainen "hiljainen tila", jossa olisi tarkoitus olla turpa kiinni. Ja on luultavasti vielä täysin oikeassa. Palaverihuoneeseen siirtyminen olisi vain teoreettinen mahdollisuus, kun joku "mä-nyt-käyn-täällä-vaan-kerran-vuodessa-manageri" on varannut sellaisen koko päiväksi omaan käyttöönsä. Tai jos sellainen vapaana olisikin, niin siellä oleva näyttö toimii ainoastaan jollain SCART-liittimellä, jonka joku on nyysinyt parempaan tarpeeseen.
Aikansa tilannetta exceleistä kummasteltuaan työnantaja tekee sen odotetun päätöksen ja pienentää toimitilojaan. Sitten taas buffataan, kuinka yhteisiä kokoontumistiloja on aiempaa enemmän, keittiöihin on hommattu uudet moccamasterit ja firman logolla printattuja kahvikuppeja löytyy uusissa väreissä.
yle.fi
