Kuinka vähän ihmiset oikeesti syö? (avautuminen)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Tuittu
  • Aloitettu Aloitettu

GOOD MORNING

BCAA, EAA, MSM, GLUTAMIINI, VIHERJAUHEET

-40%
niinpä.

onneksi ainoa kuka on mun syömisiä ihmetellu on oma mieheni- kai siksi että syön paljon enemmän kuin hän... ihmellisen pieni mahalaukku niin isolla miehellä....
 
Juhannuksena mökillä kolmen muun pariskunnan kanssa sain taas huomata syöväni paaaaljon enemmän oikeeta ruokaa kun muut. Joukossa oli isoja miehiä ja mä olin porukan pienin nainen.. Silti mun lautanen täytty grilliruuista ja salaateistä huomattavasti enemmän kun muilla. Siihenhän oon jo tottunut, että syön enemmän kun mieheni. Yllätys olikin, että niinkin isot miehet, kun seurueen muut miehet oli, syö niin vähän. Oikeesti olisin varmaan syönyt vielä enemmänkin, jos olisin kotona viettänyt saman ajan. Mä oon kaiken lisäksi vielä pienellä kesäkiristelyllä...:D

Mutta toinen puoli tälle asialle oli sitten se välinapostelujen määrä mitä muilla meni meidän perhettä enemmän. Niistä ne ylimääräiset kilot seurueen naisväelle kyllä on tullutkin... Kaikelle löytyy selitys sittenkin.

Töissä olen jo tottunut siihen, että uudet ihmiset ihmettelee mun ruokia ja määriä. Täytän omilla eväilläni ison osan meidän työyhteisön jääkaapista.. Hauskin kommentti onkin ollut, että " Kauhee torni tolla tytöllä tota ruokaa, vaikka näyttää siltä, että katkeaa keskeltä..."
 
Ja sitten nämä "muut" luulee, että on sellanen tyyppi, että "voi syödä mitä vaan lihoamatta" tai kommentti jota kuulen vanhemmilta työtovereilta, on että "kun olet nuori" tai "kyllä mäkin nuorena". Yritän selittää, että syön toki määrällisesti paljon, mutta kevyttä/laadukasta ruokaa. Toisten on vaikea ymmärtää, että jos puoli lautasta tai enemmän on rehuja niin näyttäähän se nyt paljolta, mutta sisältää vähän kaloreita verrattuna vaikka kermaperunoihin yms

Mitä näiden miespuolisten syömiseen tulee (puhun ei ns.taviksista :)) Niin ruokapuoli voi olla vähäistä, mutta epäterveellistä ja se juomapuoli sitten maistuukin. Oma mieheni usein juo suurimman osan päivänkaloreista (mehut, limpparit, maito)

Itse pyrin siihen, että syökööt muut mitä syö ja mä syön mitä syön ;) Enää en häpeile tai pyytele anteeksi omia eväitä tai kieltäytymisiä :D
 
Juttuhan menee niin että aina kun joku tekee toisin kuin muut sitä ihmetellään ja lopulta kysytään otsekin neuvoa.
Esimerkiksi yhdellä työpaikalla mä tuttuun tyyliini söin kaurapuuroa ja raejuustoa ja sitä katotiin kieroon. Ei mennyt kauaa kun eräs toinenkin punttaileva sitä uskaltautui maistamaan. Lopulta sitä söi joka toinen, ihan totta. Se oli hauska huomata.

Näin kävi mulla ananasrahkan kanssa.:evil:
Sitä muuten ensin luultiin ulkonäkönsä perusteella mm. majoneesiksi tai perunasalaatiksi.:eek:

Ruokamääristä sen verran, että jännä, kun työkaverit laskee mun ruoista painovartijoiden pisteitä. :jahas: Mutta eipä tule paljon, vaikka määrällisesti on isoja kekoja lautasella.
 
Mitenhän mä oon onnistunut saamaan itseni aina seuraan, jossa kaikki ovat syöneet ihan normaaleja määriä. No yläasteella ei syöty paljoa, mutta sekin johtui pääasiassa siitä, että ruoka ei ollut kovin hyvää (=valmisruokaa, itse keittivät ainoastaan perunat). Mutta sit lukiossa porukka oli jo ilmeisesti tottunut einesruokaan, kun sitä upposi ihan normaaleja määriä. :) Ja viime vuonna koulussa ihmettelin, että miten kaikki söikin niin runsaita annoksia+vielä jälkiruuan (yleensä kiisseli, rahkaa tmv). Ehkä se oli seurausta ilmaisesta ruuasta...
 
mä aloittelen taas tauon jälkeen treenausta kun on tullut sairastettua flunssaa yli 1/2 vuotta eikä tuo tunnu lähtevän niin minä päätin etten anna sen enää estää treenausta tai mitään muutakaan...tänään just vedin ekat selkätreenit ja nyt on jo paikat kipeenä...toi syömisjuttu on problemaattinen ainakin mulle kun sairastin anoreksiaa yli 10 vuotta ja nyt paino alkaa lähennellä normaalilukemia (n.45kg ja oon 162cm). ni oon aika ulalla et mitä pitäis syödä ja kuinka monta kertaa ja paljon protskuja ym. kun tarviis nyt muuttaa massa lihaksiks eli kiinteytyä eikä kai vähästä painonnousustakaan ois haittaa...? ongelmallisuutta lisää vielä se, et oon kasvissyöjä, mut kuitenkin elämää helpottaakseni käytän maitotuotteita (hyla vielä sekin...) ja jossain määrin kananmunia mut esim. munakkaat tai keitetyt ei oikeen inspaa...
ja tiedän et usein ja kohtuullisia määriä kerrallaan ois hyvä syödä mut ravitsemusneuvojasta ei oikein apua ollut treeniruokavalion laatimisessa...ja kun oon entinen(?) anorektikko (toi paino on noussut nyt ihan kuukauden sisällä 40kg:sta ja tunnen itteni tosi lihavaks, mut onneks kärsivällinen aviomies takoo järkee päähän...) ni syöminen julkisesti on jotenkin mulle hävettävää...kelaan koko ajan et mitä muut ajattelee jne...mut onneks oon ns. sairaslomalla joten ei tarvii olla koulussa tai työpaialla mut tulevaisuudessa sekin on edessä..luin kauhutarinoita just ihmisten kommenteista ja laihdutusvimmoista ja tietämättömistä tantoista...ja jotenkin yhteiskunnan sairaat kauneusihanteet ja "normaali-ihmisten" syöminen miten sattuu ei helpota tilannetta alkuunkaan...
please somebody help!...=/
 
hmm.

se on vaan niin jännä juttu, et ihmiset ei tajua, kuinka meidän jokaisen elämä pyörii oman navan ympärillä. yleensä naiset (siis juurikin tantat) vahtii toistensa ruokamääriä, koska niiden elämä on säälittävän köyhää, eikä niillä ole muutakaan tekemistä. loppujen lopuksi harva kiinnostuu, huomaa ym. onko tuttu laihtunu/lihonu pari kiloa. ja naisillahan lihaksella ei ole mitään merkitystä, kehuttavaa on ainoastaan laihdutus ja reidenympärys, treenauksesta viis. hohhoijaa.:curs:
 
Alkuun olikin vaikeaa alkaa syödä bodytyylillä, koska muut eivät syöneet niin. Vaikka terveellinen ruokavalio tuntui itsestä oikealta ja hyvältä, mua esim. hävetti kaupassa, kun vertasi omia safkoja kassalla muiden ostoksiin. Heh, eipä ole enää tarvinnut miettiä koko asiaa, kun terveellisestä ruoasta on tullut itsestäänselvyys, enkä välitä pätkääkään, mitä muut ajattelevat.
 
Mä en oo ylipäänsä tajunnut, että kaupassa jotkut tuijottelee toisten ostoksia, ennen kuin kuulin yhen äijän kommentoivan vaimolleen, että "noikin ostaa varmaan kahden viikon ruoat". Toinen ukko joskus kommentoi, että tolla jo pärjää monta viikkoa. Meillä käydään kaupassa n. kerran viikossa. :D. Mut ehkä me sitten vaan syödään tavallista enemmän :rolleyes:

Edit: niin ja kun edellä siis kommentoitiin tanttojen kyttäyskulttuuria, niin nämä tosiaan olivat sellasia yli 60 v. miehiä molemmat, jotka kokivat tarvetta kommentoida.
 
Pakko nostaa tämä, kun aiheesta tuli taasen puhetta. Mulla on oikeasti varsinkin aamupäivisin koko ajan nälkä eikä seitsemältä syöty aamupala riitä täyttämään millään (joten kymmeneltä viimeistään tarvitaan seuraava). Koulun demo kesti tänään 8-12, ja suurin osa kävi kahvitauolla puoli kymmeneltä hakemassa juurikin kupin kahvia (osa ei puheesta päätellen ollut syönyt aamiaistakaan) - olin ainoa, joka jäi luokkaan syömään tuorepuuroevästä ja omenaa.

Kuitenkin opiskelutoverini lähempänä yhtätoista alkoi valitella kovaa nälkäänsä. Tokaisin, etten ylipäätään ymmärrä, miten ihmiset mitenkään pärjäävät koko aamupäivää aamupalan (saatikka ilman aamupalaa!) voimin. Kehotin myös ottamaan mukaan välipalaa, kuten omenaa tai vastaavaa. Tähän selitykseksi sain, ettei "kotona kuulemma ole oikein ikinä mitään omenaa tms. jonka voisi mukaan ottaa" (auttaisikohan, jos ostaisi sinne sellaisia?).

Sitten ehdotin omaa kaurahiutale+jogurtti -yhdistelmääni, joka säilyy hyvin ja maistuu loistavalle. Ei kuulemma onnistu sekään, koska jogurttia hän ostaa vain isossa purkissa. Tähän ehdotin ratkaisuksi eväsrasiaa. "No nehän on sitten pitkin laukkua." Muistutin, että eväsrasian pitää toki olla tiivis, mutta sellaisiahan nyt on miltei kaikilla tai ainakin helposti hankittavissa lähimmästä kaupasta. Ei kuulemma hänellä, ja liian vaikeaa on. Siis ottaa eväitä. Nälkää voi kyllä kärsiä, mättää sitten kouluruoalla pelkkää leipää ja illalla herkkuja, ja ihmetellä, että "miks mä näytän tältä?" "miksi väsyttää iltapäivisin?" "miksi en jaksa liikkua?"

I'd say, kuin pölkylle puhuisi.

Edit: Muuten olen kyllä aina säästynyt ikäviltä ruokavaliotani koskevilta kommenteilta. Terveelliset välipalat ja ruoat ovat ehkä herättäneet lähinnä kunnioitusta. Tiedän kuitenkin, että ihmiset tarkkailevat näitä asioita myös minun kohdallani, sillä kerran töissä eräs ystäväni huomattuaan eväsrasioita, sheikkerin ja banaaneja pöydällä totesi, että "ajattelinkin heti, että noiden on pakko olla sun." "Ai miksi?" "Noin terveelliset eväät eivät voisi olla kenenkään muun." :lol2:
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Ah, onneksi mä oon onnistunut välttymään pahimmalta. Ainahan sitä kuulee jotain kommentointia ruuista, mutta so what. Hymyilyttää, kun huomaa sen pahimman jäkättäjän siirtyneen itsekin rahka&ananas -linjalle :) Tällä hetkellä niinkin arkinen ruoka kuin puuro, raejuusto ja mehukeitto aiheuttavat hilpeyttä työkavereissa. Kyllä ne vielä siihen tottuu ;) Onneksi meillä muutkin syö vähän epäilyttävästi, esim. erään herkkua on raejuusto kuorrutettuna thousand island -salaatinkastikkeella ja toinen syö ainoastaan eineksiä, leivätkin ovat täytettyjä versioita kaupan kylmähyllyiltä ja kahvi pikakahvia :D

Siltikin kaikki syövät kunnolla, ainakin sen 2-3 kertaa työpäivän aikana, kuten itsekin. Ainoastaan yläasteella ja lukiossa on ollut havaittavissa tuollaista närppimiskulttuuria. Edellisessä ja nykyisessä työpaikassa suurin osa syö ison lounaan, joka on selkeästi päivän pääateria. Seuraavan kerran saatetaan syödä vasta kotona, tai sitten jotain pientä iltapäivällä. Ihanan normaalia! :)
 
Olen tästä samasta joskus maininnut muistaakseni tuolla "Mitä söit tänään/eilen"-ketjussa, mutta pistetään vielä tännekin. Eli opiskelen miesvaltaisella alalla, ja ennen sain milloin kuulla tarvitsevani suuremman lautasen, milloin kyseltiin oliko aamupala jäänyt väliin jne. Ruokaa on yleensä enemmän kuin pojilla, ja salaattipöytääkin hyödynnän erittäin tehokkaasti.. nykyään näitä kommentteja ei enää onneksi kuule, ovat kai tottuneet. Eivätkä mun eväätkään herätä enää juuri ihmetystä. :) Millaistahan olisi naisten keskellä, varmaan kahta kauheampi ihmettely. :D
 
kursseilla hyvin naisvaltaisella alalla. lounasravintolassa myydään salaattia kilohinnalla- eli punnitaan ja sen mukaan maksetaan... kun kilohinta on n12 e ei ole mun annokset vielä ikinä ollut alle 10 e. muiden tyttöjen annokset noin 3-5 e välistä. kokki/myyjä (vanhempi mies) on viimeaikoina ruvennut antamaan jotain ylimääräistä vielä ilmaiseksi päälle (hedelmiä jugurtteja etc) :):) se arvostaa että tykkään sen ruuista :):)
 
Mun puolesta ihmiset saa syödä miten vähän tahansa, ei mua liikuta suuntaan tai nouseen..

MUTTA,
sitä ei jaksa kuunnella, kun ihmiset kauhistelee miten johonkin voi mahtuu noin paljon tai miten voi olla tän kokonen vaikka syön enemmän lounaalla kun he kokopäivänä ja sitä rataa.. Ihmiset ovat erilaisia ja niin meidän lautastemme sisältö ja kokokin.. Ei lihavallekkaan sanota, et miten voit syödä noin paljon!
 
Mun puolesta ihmiset saa syödä miten vähän tahansa, ei mua liikuta suuntaan tai nouseen..

MUTTA,
sitä ei jaksa kuunnella, kun ihmiset kauhistelee miten johonkin voi mahtuu noin paljon tai miten voi olla tän kokonen vaikka syön enemmän lounaalla kun he kokopäivänä ja sitä rataa.. Ihmiset ovat erilaisia ja niin meidän lautastemme sisältö ja kokokin.. Ei lihavallekkaan sanota, et miten voit syödä noin paljon!

Tuo ihmettely on muuten ÄÄRIMMÄISEN ärsyttävää:curs: Ja kun tosiaan ei lihavienkaan lautasia ihmetellä!!
 
Ei lihavallekkaan sanota, et miten voit syödä noin paljon!
Tartun epäolennaiseen, mutta pakko sanoa tähän, että kyllä lihaville jotkut sanovat. Ei se niin yleistä ole, mutta sitä tapahtuu. Valitin joskus muinoin ylipainoiselle kaverilleni, että mikä siinä on kun hoikan likan syömisistä kitistään. Hän sanoi, että hänkin kuulee syömisestään ja vieläpä aika vittumaisia kommentteja. Olin yllättynyt.

Itseä vituttaa, että jotkut työkaverit jaksavat ihmetellä jotain syömisiä. En ees syö mitään ns. bodysafkaa, mutta joskus on töissä ollut rahkaa eväänä. Siitä saa ihmeen ison metelin aikaiseksi. Kerran oli vielä ananastakin! Kamalaa!
 
Koulussa on monesti tullut syömisen yhteydessä hieman outo olo, kun on katsellut muiden lautasia. Eihän ne syö mitään minuun verrattuna!! Ainoat jotka yltävät samalle tasolle ruuan määrässä on jalkapalloilija- ja punttipojat :D Tytöt syövät hirvittävän vähän ja sanovat etteivät pysty syömään paljoa kerralla. Illalla samaiset tytöt mussuttavat donitseja ja jäätelöä.. Mainittakoon vielä, että opiskelen fysioterapiaa, joten luokka on ehkä keskimääräistä liikunnallisempaa sakkia.

Normaali lautanen ei tosissaan riitä siihen mitä syön. Pyrin syömään lounaalla vielä kohtuu paljo, usein treeni osuu klo 15-17 väliselle ajalle, riippuen miten on koulua jne. Lautasmallin mukaan syön lähes aina. Kasvikset vie yllättävän paljon tilaa..

Kauhistelua olen saanut osakseni myös kotona (jippiit ja hurraat porukoilla asumisen positiivisille puolille..). "Miten sä nyt taas syöt tota maitorahkaa, eiks siellä oo ihan tavallista jugurttiakin?" Protskujauhot ja rasvanpolttajat saavat myös paheksuvat katseet.. Kavereilta saa kuulla kaikenlaista valitusta, "ootsä jollain dieetillä vai mikä hullu kehonrakentaja susta on tulossa ku syöt noin paljon raejuustoa?". Öh, en oo dieetillä ja joo, tarkotushan sitä massaa olis koko ajan lisätä :D
 
Mua kyllä harvemmin kauhistellaan, korkeintaan joku saattaa olla kiinnostunut "bodyruokien" resepteistä jos syön jotain siedettävän näköistä. Ei kai salilla käyvän ihmisen ruokavalio nyt niiiin outoa voi olla? Onhan meitä kasvissyöjiäkin ja allergikkoja yms.

Voin tosin laittaa hyvän vinkin kiertoon: valehtelin yhdelle ei-niin-läheiselle kaveriporukalle että sairastan kakkostyypin diabetesta. Tiedän, ruma temppu... mutta mutta, kun kakkostyypin diabeetikon ruokavalio on melko lähellä bodarin ruokavaliota, en joudu selittelemään miksi syön kolmen tunnin välein tai miksen halua syödä karkkia/pullaa/pizzaa.
 
Heh, viereisessä kiinteistössä yks duunari tulee käymään aina kahvitauollaan mun työpaikalla samaan aikaa ku ite pidän ruokataukoo/välipalataukoo jne. Sano et siitä on tosi hauskaa tulla kattelee mitä oon aina keksiny :) "Mitäh, maitorahkaa ja fun lightia?!", "Mitä toi vaaleenpunanen neste tossa muovipullossa on?" , "Mitä helvettii, syötkö sä salaattia ja oliiviöljyä 6 kertaa päiväs, sustahan tulee vielä vihannes??" jne :)

Onneks muut työkaverit on tottunu tohon eikä tarvii hirveemmin perustella. Yks niistä on ollu aikoinaan kova salirotta ja se antelee kaiken maailman vinkkejä aina välistä :)


Mut toi on kyllä kovin totta et miten vähä jengi oikeesti syö hyvää ja puhdasta ruokaa. Yks duunikaveri on varmaa +120kg eikä syö töitten aikana mitään! 10 tuntii ilman ruokaa... voin kuvitella mitä se sit mässää iltasin himas :/
 
Jep, tuttua on. Ite syön päivässä noin 6-7 kertaa jos kaikkia välipalat ym. luetaan mukaan ja töissä tulee syötyä ihan reilu lautasellinen safkaa ja salaattia. Kyllähän monta kertaa kuulee että kuinka noin pieneen ihmiseen voi mahtua noin paljon ruokaa ilman että lihoo muodottomaksi, ja että pitääkö kokoajan syödä jotain.

Oon kanssa huomannut että ihmiset tuijottavat ruuan määrää eikä sitä mitä lautasella on. Mulla ei ehdi tulla nälkä oikeastaan missään vaiheessa päivää, vaan koko ajan on hyvä olla, eli ei ähky eikä nälkä, veren sokerit ei laske tai nouse liikaa. Mulla on töissä välipaloina ruisleipää, A-piimää johon oon tällä hetkellä ihan koukussa sekä rahkaa, hedelmää ym. Jos mun pitäis elää kupilla kahvia puoleen päivää, syödä sitten jokin onneton annos ruokaa, päivällä vetää viineri, niin heikosti kävis illalla reeneissä...
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom