- Liittynyt
- 16.7.2002
- Viestejä
- 721
"Olkiluoto on maanjäristysaluetta"
Eurooppalainen atomiteollisuus rakentaa maailman suurinta ydinreaktoria Suomeen. Olemme kytkeytymässä sen myötä eurooppalaisen atomiaseteknologian kehittämiseen ja ylläpitoon.
Viidennen voimalapäätöksen yhteydessä poliittinen johto jo vakuutti, ettei sille tuottanut vaikeuksia asettaa ydinvoimabisneksen edut etusijalle. Eduskunnaltakin jäi sen vuoksi huomioimatta, että kansalaisista suurin osa oli lisärakentamista vastaan, kuten oli ollut parin vuosikymmenen ajan.
Ja nyt Lipponen ja SAK:n "asiantuntija" ovat pistämässä paremmaksi: he kuuluttavat jo toista ja kolmatta vielä suurempaa laitosta, koko Euroopan ja jopa maailman tarpeisiin. Ydinvoimausko koettelee demokratiaa.
Ydinvoiman suuronnettomuuden mahdolliset seuraukset on jätetty kansalaisten kannettaviksi. Suomessa on valittu äärimmäisen keskitetty ja ulkolaiseen ydinteknologiaan nojaava energiapolitiikka, kun muualla suositaan hajautettua, monipuolista uusiutuvan energian kehittämistä. Turvallista loppusijoitusmenetelmää ydinjätteille ei ole olemassa, ei edes Suomen peruskalliossa.
Jääkaudet menevät ja tulevat. Edellinen 2,5 kilometrin paksuinen jääkerros painoi Olkiluodon kallioperää alaspäin ainakin 800 metriä. Kallioperän kohoaminen takaisin tasapainotilaan synnyttää maanjäristyksiä.
Suuren osan tulevan jääkauden aikaa Olkiluodon alue on jäätikön ulkopuolista ikirouta-aluetta. Tätä uutta tietoa ei ole otettu lainkaan huomioon, kun on arvioitu Suomen kallioperän soveltumattomuutta ydinjätteille.
Uudet tutkimukset kumoavat myös uskomukset matala-aktiivisen säteilyn vaarattomuudesta, lisäsäteily aiheuttaa aina lisävahinkoa.
Energiataloudellisesti 1 600 MW:n lauhdevoimalaitos on sähkön tarpeen kannalta ylisuuri. Sitä varten tarvitaan taloudellisia ja teknisiä tukitoimia, joiden kustannukset eivät näy ydinvoimalaskelmissa, riskin siirtämistä kansalaisille, kustannusten aliarvostamista, julkisen talouden rahoitusjärjestelyjä, jne.
Yksityinen pääoma on viisaasti jättänyt omat sijoituksensa vähiin, todelliset rahoittajat ovat veronmaksajien, kuntien ja valtion, omistamia yhtiöitä.
Vastikään Saksa veti laitoksen toimittajalta pois valtion takuut, ja Ranskan valtiollinen sähköyhtiö joutui palauttamaan ydinvoimalle saamiaan tukiaisia miljardin euron arvosta. Riskin jakajia ei löydy toimittajamaistakaan.
Hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet, mutta vain juuri ydinvoiman lisärakentamisvaihtoehtoon kirjattujen tavoitteiden mukaisesti; on saatu mitä on tilattu. Hiilidioksidipäästöt ilmakehään eivät ole koskaan lisääntyneet yhtä voimakkaasti kuin viime vuosikymmeninä, jolloin ydinvoiman käyttökin on kasvanut merkittävästi.
Tämä ns. rebound-haitta puuttuu uusiutuvien energioitten käytöstä. Ilmaston muutoksen hallinnassa ydinvoima on merkityksetön, mutta erittäin kallis lisä: uraaniresurssit ovat yhtä niukat kuin öljy, ja ydinvoimateho maksaa paljon enemmän kuin millään muulla tuotantovaihtoehdolla. Ilmasto-ongelmat eivät ratkea ydinvoiman avulla.
Pitäisi keskustella, miten voitaisiin edistää taloudellisesti, ekologisesti ja työllisyyden kannalta järkevämpiä kotimaisia ratkaisuja, jotka olisivat myös riskittömiä.
Professorit Pentti Malaska, U.B. Lindström ja Matti Saarnisto
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?d_id=114154
Mitäpä olette mieltä tuosta puheenvuorosta?
Eurooppalainen atomiteollisuus rakentaa maailman suurinta ydinreaktoria Suomeen. Olemme kytkeytymässä sen myötä eurooppalaisen atomiaseteknologian kehittämiseen ja ylläpitoon.
Viidennen voimalapäätöksen yhteydessä poliittinen johto jo vakuutti, ettei sille tuottanut vaikeuksia asettaa ydinvoimabisneksen edut etusijalle. Eduskunnaltakin jäi sen vuoksi huomioimatta, että kansalaisista suurin osa oli lisärakentamista vastaan, kuten oli ollut parin vuosikymmenen ajan.
Ja nyt Lipponen ja SAK:n "asiantuntija" ovat pistämässä paremmaksi: he kuuluttavat jo toista ja kolmatta vielä suurempaa laitosta, koko Euroopan ja jopa maailman tarpeisiin. Ydinvoimausko koettelee demokratiaa.
Ydinvoiman suuronnettomuuden mahdolliset seuraukset on jätetty kansalaisten kannettaviksi. Suomessa on valittu äärimmäisen keskitetty ja ulkolaiseen ydinteknologiaan nojaava energiapolitiikka, kun muualla suositaan hajautettua, monipuolista uusiutuvan energian kehittämistä. Turvallista loppusijoitusmenetelmää ydinjätteille ei ole olemassa, ei edes Suomen peruskalliossa.
Jääkaudet menevät ja tulevat. Edellinen 2,5 kilometrin paksuinen jääkerros painoi Olkiluodon kallioperää alaspäin ainakin 800 metriä. Kallioperän kohoaminen takaisin tasapainotilaan synnyttää maanjäristyksiä.
Suuren osan tulevan jääkauden aikaa Olkiluodon alue on jäätikön ulkopuolista ikirouta-aluetta. Tätä uutta tietoa ei ole otettu lainkaan huomioon, kun on arvioitu Suomen kallioperän soveltumattomuutta ydinjätteille.
Uudet tutkimukset kumoavat myös uskomukset matala-aktiivisen säteilyn vaarattomuudesta, lisäsäteily aiheuttaa aina lisävahinkoa.
Energiataloudellisesti 1 600 MW:n lauhdevoimalaitos on sähkön tarpeen kannalta ylisuuri. Sitä varten tarvitaan taloudellisia ja teknisiä tukitoimia, joiden kustannukset eivät näy ydinvoimalaskelmissa, riskin siirtämistä kansalaisille, kustannusten aliarvostamista, julkisen talouden rahoitusjärjestelyjä, jne.
Yksityinen pääoma on viisaasti jättänyt omat sijoituksensa vähiin, todelliset rahoittajat ovat veronmaksajien, kuntien ja valtion, omistamia yhtiöitä.
Vastikään Saksa veti laitoksen toimittajalta pois valtion takuut, ja Ranskan valtiollinen sähköyhtiö joutui palauttamaan ydinvoimalle saamiaan tukiaisia miljardin euron arvosta. Riskin jakajia ei löydy toimittajamaistakaan.
Hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet, mutta vain juuri ydinvoiman lisärakentamisvaihtoehtoon kirjattujen tavoitteiden mukaisesti; on saatu mitä on tilattu. Hiilidioksidipäästöt ilmakehään eivät ole koskaan lisääntyneet yhtä voimakkaasti kuin viime vuosikymmeninä, jolloin ydinvoiman käyttökin on kasvanut merkittävästi.
Tämä ns. rebound-haitta puuttuu uusiutuvien energioitten käytöstä. Ilmaston muutoksen hallinnassa ydinvoima on merkityksetön, mutta erittäin kallis lisä: uraaniresurssit ovat yhtä niukat kuin öljy, ja ydinvoimateho maksaa paljon enemmän kuin millään muulla tuotantovaihtoehdolla. Ilmasto-ongelmat eivät ratkea ydinvoiman avulla.
Pitäisi keskustella, miten voitaisiin edistää taloudellisesti, ekologisesti ja työllisyyden kannalta järkevämpiä kotimaisia ratkaisuja, jotka olisivat myös riskittömiä.
Professorit Pentti Malaska, U.B. Lindström ja Matti Saarnisto
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?d_id=114154
Mitäpä olette mieltä tuosta puheenvuorosta?