Koskettavin leffa
- Keskustelun aloittaja igor2
- Aloitettu
- Liittynyt
- 27.1.2004
- Viestejä
- 2 430
Pitääpä potkia vanhaa threadia. :whip: Vollotan jonkinverran melkein jokaisen leffan kohdalla, mutta nämä kohtaukset muistuvat äkkiseltään mieleen koskettavimpina.
Mielestäni elokuvahistorian koskettavin kohtaus on elokuvassa Patriot. Vaikka muuten niin keskinkertainen leffa, tämän kohtauksen näkeminen saa minut aina itkemään kontrolloimattomasti. Itseasissa en voinut olla vollottamatta tuota lukiessakaan. :itku: :itku: :itku:
Toinen :itku: kohtaus on "Once upon a time in America"n alkupuolelta, jossa kilpailevan jengin gangsteri "Bugsy" ampuu sen pikkukaverin, joka hidastettuna kaatuu katukiveykselle. :itku: :itku:
Mielestäni elokuvahistorian koskettavin kohtaus on elokuvassa Patriot. Vaikka muuten niin keskinkertainen leffa, tämän kohtauksen näkeminen saa minut aina itkemään kontrolloimattomasti. Itseasissa en voinut olla vollottamatta tuota lukiessakaan. :itku: :itku: :itku:
Toinen :itku: kohtaus on "Once upon a time in America"n alkupuolelta, jossa kilpailevan jengin gangsteri "Bugsy" ampuu sen pikkukaverin, joka hidastettuna kaatuu katukiveykselle. :itku: :itku:
- Liittynyt
- 6.1.2004
- Viestejä
- 957
- Ikä
- 38
Hei kamoon! Minne ollaan unohdettu Rocky??? Oliko nyt II vai III osa, kun Rockyn valmentaja kuolee... Maailman elokuvahistorian ehdottomasti koskettavimpia kohtia, jos siinä ei :itku: :itku: :itku: ja vielä kerran :itku: :itku: :itku: niin jokin on vialla ja pahasti. Itkin penskana yhtäjaksoisesti elokuvan aikana varmasti tunnin ja vieläkin muistellessa tulee hieman haikea olo.
- Liittynyt
- 6.1.2003
- Viestejä
- 440
Meet Joe Black.
Siinä oli semmonen leffa että kyllä oli pala kurkussa muutamissa kohdissa.
En sitten tiedä mikä siihen vaikuttaa että jokin leffa kolahtaa juuri sinne herkkyyden syvimpiin syövereihin. Taitaapi vaikuttaa aika paljon yleinen tunnemaailman tila elokuvan katselun aikoihin.
Blaa, blaa... Tylsää pohdintaa!
Kun joku kolahtaa niin se kolahtaa ja sillä selvä! Eiks je? ;)
Siinä oli semmonen leffa että kyllä oli pala kurkussa muutamissa kohdissa.
En sitten tiedä mikä siihen vaikuttaa että jokin leffa kolahtaa juuri sinne herkkyyden syvimpiin syövereihin. Taitaapi vaikuttaa aika paljon yleinen tunnemaailman tila elokuvan katselun aikoihin.
Blaa, blaa... Tylsää pohdintaa!
Kun joku kolahtaa niin se kolahtaa ja sillä selvä! Eiks je? ;)
- Liittynyt
- 1.10.2003
- Viestejä
- 75
- Ikä
- 37
En nyt vanhempia kokemuksiani tässä muista, mutta tässä äskettäin tuli katsottua Road to Perdition ja pitihän siinä lopussa vähän tiristellä ;)
Ja samana päivänä erehdyin katsomaan Butterfly Effectin.... voi jumalaaaauta, ei varmaan tarvinnut viikkoon käydä suihkussa kun oli niin lotrattu olo :itku: :itku: :itku:
Ja samana päivänä erehdyin katsomaan Butterfly Effectin.... voi jumalaaaauta, ei varmaan tarvinnut viikkoon käydä suihkussa kun oli niin lotrattu olo :itku: :itku: :itku:
- Liittynyt
- 20.2.2004
- Viestejä
- 607
romanttiset leffat on perseestä mutta LEON:in lopussa meinas alkaa alahuuli väpättään. Miten voi nii pirun kova jätkä kämmää ja delaa sellaselle paskahousukytälle.
Noh ainaki hoiti homman kunnialla kotiin vielä viimeisillä voimilla.
Noh ainaki hoiti homman kunnialla kotiin vielä viimeisillä voimilla.
- Liittynyt
- 6.1.2004
- Viestejä
- 708
- Ikä
- 45
Liikuttavin elokuva jonka olen nähnyt: "Anna hyvän kiertää"
-Ja varsinkin elokuvan loppu jossa ne ihmiset tuo sen kuolleen pojan kodin ovelle kynttilöitä tms. (en enää muista tarkkaan, että miten se meni) :itku:
En muista, että olisi oikeasti tullut tippaa silmään mitään elokuvaa katsellessa (no ehkä joskus yksin kotona katsellessa - ei kerrota muille), mutta urheilua katsellessa olen kyllä pillittänyt varmaan kymmeniä kertoja. Huomattavasti kaikenmaailman titanikkejä liikuttavampaa on kun Suomi tai joku suomalainen pärjää hienosti maailmalla urheilussa tai oma suosikkijoukkue voittaa mestaruuden. Kyllä piti nieleskellä ihan tosissaan pari viikkoa sitten Valkeakosken tehtaankentällä kun Haka varmisti mestaruuden ja Queenin "We are the champions" alkoi soimaan. :itku: Vielä vaikeampaa oli yrittää pitää pokkaa kun Tapparan mestaruusviiri nostettiin kattoon viime kauden alussa. :itku: Maamme-laulun soidessa Suomen voitettua jääkiekon maailmanmestaruuden 1995 olisi ollut turha edes yrittää olla itkemättä. :itku:
-Ja varsinkin elokuvan loppu jossa ne ihmiset tuo sen kuolleen pojan kodin ovelle kynttilöitä tms. (en enää muista tarkkaan, että miten se meni) :itku:
En muista, että olisi oikeasti tullut tippaa silmään mitään elokuvaa katsellessa (no ehkä joskus yksin kotona katsellessa - ei kerrota muille), mutta urheilua katsellessa olen kyllä pillittänyt varmaan kymmeniä kertoja. Huomattavasti kaikenmaailman titanikkejä liikuttavampaa on kun Suomi tai joku suomalainen pärjää hienosti maailmalla urheilussa tai oma suosikkijoukkue voittaa mestaruuden. Kyllä piti nieleskellä ihan tosissaan pari viikkoa sitten Valkeakosken tehtaankentällä kun Haka varmisti mestaruuden ja Queenin "We are the champions" alkoi soimaan. :itku: Vielä vaikeampaa oli yrittää pitää pokkaa kun Tapparan mestaruusviiri nostettiin kattoon viime kauden alussa. :itku: Maamme-laulun soidessa Suomen voitettua jääkiekon maailmanmestaruuden 1995 olisi ollut turha edes yrittää olla itkemättä. :itku:- Liittynyt
- 13.10.2002
- Viestejä
- 1 762
- Ikä
- 44
Braveheart ja kuolleiden runoilijoiden seura(braveheartissa se kohta kun Wallace huutaa lopussa sen FREEDOM, aina valuu kyyneleet pitkin poskia sekä kuolleiden runoilijoiden seurassa kun kaikki nousevat seisomaan niille pulpeteille Keatingin lähtiessä luokasta ulos ja sanovat captain my captain niin itsehillintä pettää aina ihan täysin 
)
)
