Koskettavin leffa

[Metri]

Re: ja taas

Originally posted by J.Jake
Eli Sormustem herra sai minulta kyyneleet silmiin 3/3 osaa. :(
... aika lopussa,Gondorin kruunajaisissa,kun Aragorni sanoo hobiteille -" You don't ever have to bow to me" ...viddu taas...

Samoin. Herahti silmissä, kun kaikki ihmiset polvistuivat hobittien eteen. Samoin ihan lopussa, kun Frodo hyvästeli ystävänsä, ja lopuksi kääntyi laivan kannella hymyilemään heille.:itku:

 

[Orava]

Sitten sellainen suht tuntematon leffa, Nukentekijä.. Se oli suorastaan inhorealistinen. Ihan hirveä elokuva, vaikka sen näkemisestä on ainakin 10 vuotta.

*HYRR* Kiitos vain nyt palautu lapsuuden traumat mieleen..:joulu2:





















ps:

 

[hamuk]

En ole vielä nähnyt vielä LOTR:in viimeistä osaa, mutta yksi parhaita elämänohjeita, mitä elokuvista voi oppia on Gandalfin repliikki ensimmäisestä osasta:

Frodo: I wish the ring had never come to me, I wish none of this had ever happened.
Gandalf: So do all who live to see such times, but that is not for them to decide.
All we have to decide is what to do with the time that is given us.

 

[kaikenlaista]

Katsoin tuossa ensimmäisen kerran Lumiukon, tai oikeastaan vain sen lopun, ja on se perkele kun yleensä ei mikään leffa onnistu koskettamaan minua mutta niin vaan tuli useampikin roska silmään kun se ukko olikin aamulla sulanut... :(

 

[johtaja]

Originally posted by kaunajouna
Green mile.
On varmasti joku koskettavampikin minkä oon nähnyt mutta tuo tulee ekana mieleen.

Joo ei ollut kaukana ettei tullut tippa silmään,kun maanantaina katoin sen leffan.

 

[lentsikka]

Hamuk kiitti tosta repliikistä, on just elämässä semmonen tilanne missä ei voi antaa kun elämän viedä.

but that is not for them to decide.

kiitos tosiaan kun kaivoit ton esiin, hyvää joulua!

 

[Tomi]

Äsken tuli Neloselta Ghost ja mulla meni ehkä kahdeksan jätelavallista roskia ja ruskeita litistettyjä pahvilaatikkoja silmiin. :itku:

 

[j.nu]

voe

1. Forrest Gump, Varmaankin jos olette loppuun asti jaksaneet kattoa, suru tulee puseroon kun Forrestin vaimo kuolee ja Forrest sitä kirjettä siinä vaimonsa haudalla lukee.

2..Green mile, Se jättiläinen näyttelee tosi hyvin roolinsa ja suru puseroon tulee monessakin kohtaa, varsinkin kun vanginvartija tappaa sen viattoman hiiren.. ja lopussa kun jättiläinen teloitetaan ja Tom hanksilla ja kumppaneilla on itku silmässä, surullista..

3. Cast away, jotenkin surullinen olo tuli kun cast awayssa äijä virunu saarella monta vuotta, oikeestaan sen takia että vaimonsa pääsisi joskus vielä näkemään, sitten kun loppujen lopuksi kotiin pääsee vaimolla onkin joku uusi ja lapsiakin kyseisen miehen kanssa saanut joten ei voi palata yhteen, sitten tom hanks vetää hiljasen roolihahmon päälle ja kyllä tulee suru puseroon.

Tom Hanks on jokaisessa kyseisessä leffassa ja kertoo paljon kuinka hyvä näyttelijä on kyseessä!

 

[rima]

Sumuisten vuorten gorillat

Tossa justiin viikonloppuna kattelin, ja kyllä tuli suru puseroon. Varsinkin eläinrakkaammille aika raskas elokuva, vaikka tarjoaa kyllä mukaviakin hetkiä.
Se pääosan nainen oli kyllä niin vastenmielinen ja ylimielinen, että ansaitsikin kuolla.

 

[Gillyanne]

Tuntuu, että mitä enemmän tulee ikää, sitä herkemmäksi meikäläinen käy, ja tippa nousee linssiin leffassa tuon tuostakin... Tässäpä TOP-4 itkettäjät (ei missään järjestyksessä):

Titanic. Olen nähnyt leffan 5 (!!!) kertaa, ja JOKA KERTA olen itkenyt ihan oikeasti ja ääneen.

Matrix Revolutions (enkä muuten ollut ainoa leffateatterissa, joka itki!).

Armageddon.

Kuninkaan Paluu.



:itku:

 

[Manuel]

Gladiaattorin loppukohtaus on kyllä erittäin tunteikas. Siinä kun Maximuksen tumma ystävä hautaa sen pienet puu-ukot colosseumin hiekkaan ja sanoo "We'll see, but not yet... not yet".
Musiikkikin on vielä just loistavaa siihen paikkaan.

 

[Tomi]

Originally posted by Gillyanne
Matrix Revolutions (enkä muuten ollut ainoa leffateatterissa, joka itki!).

Niinkö huono se oli?

 

[JSmith]

Re: Re: ja taas

Originally posted by Metri
Samoin. Herahti silmissä, kun kaikki ihmiset polvistuivat hobittien eteen. Samoin ihan lopussa, kun Frodo hyvästeli ystävänsä, ja lopuksi kääntyi laivan kannella hymyilemään heille.:itku:

Mä olen varmaan perverssi, mutta noi kohtaukset sai lähinnä kiusaantumaan. Muttamutta: siinä kun ne ratsastajat tuli esiin kukkulan huipulle ennen sitä isoa taistelua, niin musa ja koko fiilis siinä paikassa kun ne lähti rinnettä alas helvetinmoista ylivoimaa vastaan, kyllä liikutti (kosketti?). Ehkä mä liikutun vain kohtauksista joita seuraa 10 sekunnin päästä hirvittävä teurastus ja suolten roiskunta? Mä oon jotenkin hajalla :( Tästä vielä vähän aikaa ja mä olen niitä ihmehemmoja jotka repeää nauruun väkivaltaleffojen kuvottavimmissa kohdissa.

Koskettavuuden ja kiusaantumisen raja on hiuksenhieno, nähtiinhän se Matrixin viimeisessä osassa....en kauheasti tykännyt.

 

[Pink82]

Crazy/Beautiful :haart:

 

[Tomi]

Originally posted by Pink82
Crazy/Beautiful :haart:

Kirsten Dunst = :haart:

 

[Niina]

Top gun itketti kun se Goose kuoli. Musiikilla oli aika iso osuus...

 

[21980]

veturimiehet heiluttaa: loppukohtaus mis Edelman saa puukosta :itku:

 

[D.W.A.M]

Originally posted by johtaja
Joo ei ollut kaukana ettei tullut tippa silmään,kun maanantaina katoin sen leffan.

Mikä kumma siinä ohjelmassa on! Tuntuu vähän että saa olla miten karski ja ronski tyyppi tahansa kattomassa niin vaikutus on just tämä "pääskynen lensi silmään, pittääpä pyyhkiä"...

Myös minulla. Uskomatonta.

EDIT Kysehän oli siis Lumiukko-elokuvasta.

 

[sämpylä]

Bigas Luna: Tissi ja kuu

 

[Nightrider]

Taru Sormusten Herrasta ei niinkään itkettänyt, hyvää unilääkettä kiitos siitä, tuo palautuminenkin kohoaa.