Korreloiko korkea syke huonon kunnon kanssa?

[Dikheed]

Voi olla varmaan monelle päivänselvä asia, mutta täytyy kysyä. Eli korreloiko korkea syke kevyen urheilusuorituksen aikana huonon peruskunnon kanssa? Ja jos korreloi, niin kuinka paljon? Itsellä tuntuu, että aina syke on kohonnut hyvin nopeasti +180 urheilusuorituksen aikana. Toisaalta vaikka syke on ollut korkea, niin en kauheasti ala puuskuttamaan eli pystyn kuitenkin toimimaan, vaikka syke on koholla. Tämä yleensä tapahtuu, kun olen juoksulenkillä, hiihtämässä, pelaamassa tennistä jne. Vertailtaessa kavereiden sykkeisiin minulla on syke yleensä reilusti enemmän koholla.
Olen muistaakseni jostain lukenut, että ainakin leposyke aamulla kertoo paljon kunnon tasosta.

Onko syynä yksinkertaisesti se, että peruskunto on huono?

 

[^ikaros^]

Kyllä rasituksen alainen syke korreloi suoraan kunnon kanssa. Kun peruskunto paranee, saman harjoituksen voi suorittaa matalammilla sykkeillä/rasituksella ja toisinpäin. Myös leposyke on peruskunnon mittari ja se alenee, kun kunto paranee.

On kuitenkin syytä huomioida, että sykearvoja ei kannata liikaa verrata muiden sykkeisiin. Jokaisen ihmisen sykealue on kuitenkin erilainen, mikä myös vaikuttaa siihen, missä eri sykealueiden rajat kulkevat. Ikä vaikuttaa keskimäärin maksimisykkeesen, mutta yksilökohtaisia eroja varmasti on. Lienee kuitenkin aika selvää, että 180:n sykkeet menevät jo selvästi peruskestävyysalueen yläpuolelle, joten jatkuvasti ei tuollaisilla sykkeillä kannata liikkua. On aika helppoa vetää liian kovaa ja unohtaa rauhallisempi peruskestävyyden kohottaminen, mutta tulosten kannalta olisi hyvä tehdä riittävän paljon rauhallisia lenkkejä (jos juoksee tai hiihtää). Toki vauhtikestävyyttäkin voi treenata ja tehdä intervalliharjoittelua, mutta peruskunnon parantamiseen normilenkillä vanha PPPP-sääntö (pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta) on hyvä ilman tarkempia sykkeiden mittauksia.

 

[Dikheed]

Täytyy kai hyväksyä, että peruskunto on yksinkertaisesti heikko. Toisaalta sitä on ehkä tottunut vetämään liian nopeaa noi lenkit, kokemusta kerran on HIITtien juoksemisesta(tosin sitä ei ole tullut tehtyä hetkeen). Itse juoksen mieluummin lyhkäisiä matkoja nopeasti kuin pitkiä hitaasti.

Mutta jos halutaan lähteä kehittämään peruskuntoa hidastempoisilla lenkeillä, niin miten paljon sitä pitäisi liikkua, että saisi kohtuullisia tuloksia keskisykkeen laskemisessa? Omista taustoista sen verran, että itselle aika tyypillistä on ollut muutamia vuosia tehdä kuntosaliharjoittelua kolmesti viikossa MA, KE, PE ja välipäivinä 2-3krt aerobista, pääasiassa juoksua. Välillä on ollut kuukauden tai parin taukoja, tosin viime vuoden jälkipuolisko oli hyvinkin hiljaista liikunnan suhteen. Mutta tässä viimeisen kahden kuukauden ajan olen taas päässyt uudestaan vauhtiin ja olen aika pitkälti noudattanut tuota kaavaa.

Elikkä jos otetaan vaikka esimerkiksi juokseminen, niin paljonko kilometrejä viikossa olisi suositeltava määrä peruskunnon kehittämiseksi? Omat lenkkini ovat lähes poikkeuksetta olleet 6 kilometrin lenkkejä reiluun puoleen tuntiin.

 

[^ikaros^]

Elikkä jos otetaan vaikka esimerkiksi juokseminen, niin paljonko kilometrejä viikossa olisi suositeltava määrä peruskunnon kehittämiseksi? Omat lenkkini ovat lähes poikkeuksetta olleet 6 kilometrin lenkkejä reiluun puoleen tuntiin.

Vaikea sanoa kilometrimääriä tietämättä kuntoa tarkemmin, enkä muutenkaan mikään traineri ole. Pääsääntöisesti pitkät hitaat lenkit kehittää peruskuntoa paremmin kuin lyhyet nopeat. Toki erivauhtisia lenkkejä voi sekoitella, mutta peruskestävyystreenejä (riittävän alhainen syke) pitäisi tehdä ainakin. Itse innostuin juoksusta pari vuotta sitten ilmoittauduttuani maratonille. Tuolloin alla oli ehkä 3 lenkkiä kahdessa vuodessa. Puolessa vuodessa treenasin itseni 4,5 tunnin maratonkuntoon 2-3 viikkolenkillä (normilenkki noin 10km/tunti). Toki maratontreeniä varten pitää sitten juosta myös pitkiä ja hitaita 15-20 km lenkkejä silloin tällöin.

Minun neuvo voisi olla näin alkuun pidentää ja hidastaa noita lenkkejä. Juokse 45-60 minuuttia sillä nopeudella, että olet lenkin jälkeen hyvävointinen ja voisit jatkaa helposti pidempäänkin (mieluummin 8-9 kilometriä tuntiin kuin 6 reiluun puoleen tuntiin). Sitä mukaa kun kunto kasvaa kasvata vauhtia mutta pidä kesto samana. Pelkillä lyhytkestoisilla ja kovilla treeneillä peruskestävyys jää helposti junnaamaan.

Minä huomasin itse vasta maratonille valmistautuessani, että olin siihen asti koko elämäni ajan juossut aivan liian kovaa ja siksi juoksu tuntuikin tyhmältä (ja kunto ei kohonnut). Nopeistakin lenkeistä alkoi nauttia paremmin, kun peruskunto oli ensin kohotettu rauhallisemmalla menolla.

 

[Metallica]

Ei korreloi yksiselitteisesti. Omia havaintoja:

-Itse sain vajaan 3000 cooper kunnossa sykkeen huitelemaan 200 kun juoksin talon ympäri.
-Mutsi ei harrasta muuta kuin satunnaista kävelyä, ja ei omaa kuntoa minkäänlaista, silti leposyke on alle 40.

-Muutaman viikon dieetillä en hengästynyt ripeastä kavelystä tai rappusten nousemisesta ollenkaan, mutta jo kahden viikon bulkin ja aerobisen jättämisen jälkeen joutui puuskuttamaan (=syke tod.näk. korkea)