LIHAVILLA ihmisillä näyttää olevan merkittävästi suurempi vaara joutua koronavirustartunnan vuoksi tehohoitoon tai kuolla kuin normaalipainoisilla.
Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimiva, kansallista tehohoitoa koordinoiva toimisto kertoo, että 84 prosenttia tehohoidossa olleista potilaista on ylipainoisia tai lihavia.
Lihavia, eli ihmisiä joiden painoindeksi on yli 30, on lähes puolet tehohoidossa hoidetuista koronapotilaista eli 48 prosenttia.
Osuus on suurempi kuin ylipainoisten tai lihavien osuus suomalaisten joukossa keskimäärin. Yli 30-vuotiaista suomalaisista aikuisista vähintään ylipainoisia on 63 prosenttia naisista ja 72 prosenttia miehistä.
Stepani BendelKUVA: KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA
Kuopion yliopistollisen sairaalaan tehohoidon palvelulinjajohtaja
Stepani Bendel kertoo, että tiedot ovat linjassa
kansainvälisten tutkimustulosten kanssa.
Hän muistuttaa kuitenkin, että painoindeksi ei aina ole yhteydessä vakavan tautimuodon riskiin. Esimerkiksi lihaksikkailla, paljon urheilevilla ihmisillä painoindeksi voi ylittää normaalipainon rajan.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
PAINOINDEKSI mittaa ihmisen painon ja pituuden suhdetta. Sen mukaan ihminen on ylipainoinen, kun hänen painoindeksinsä ylittää lukeman 25 ja lihava kun se ylittää lukeman 30. Oman painoindeksisi voit laskea
täällä.
”Koronaviruksen aiheuttamissa vakavissa tautimuodoissa ei ole kyse pelkästään lihavuudesta vaan myös sairauksista, jotka saattavat liittyä lihavuuteen. Sellaisia ovat esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, rasvamaksa tai uniapnea”, Bendel sanoo.
Hyvin lihavan keuhkokuumepotilaan käytettävissä olevat voimavarat ovat hänen mukaansa usein pienemmät kuin vastaavan vaikeusasteen keuhkokuumetta sairastavalla normaalipainoisella.
”Hoidon aikana seuraa usein hankaluuksia ravitsemuksen toteuttamisessa, hoitotoimenpiteissä ja esimerkiksi hengityslaitteessa vieroittamisessa”, Bendel kuvaa.
KORONAVIRUSTARTUNNAN saanut potilas joutuu tehohoitoon, jos virus aiheuttaa keuhkokuumeen, joka johtaa äkilliseen hengitysvajaukseen. Keuhkorakkulakudokset tulehtuvat siten, että veren happeutuminen huonontuu. Lisäksi keuhkorakkulat voivat painua kasaan, mikä hankaloittaa tilannetta edelleen.
”Tämä taipumus on ylipainoisilla usein korostunut”, Bendel sanoo.
Tehohoidossa hengitystä tuetaan hengityslaitteella ja verenkiertoa autetaan erilaisilla sydämeen ja verenkiertoon vaikuttavilla lääkkeillä. Äärimmäisen harvinaisissa tilanteissa verenkierron ja veren happeutumisen tukemiseen käytetään kehon ulkoista ECMO-laitetta.
RANSKALAISET tutkijat havaitsivat äskettäin, että yllättävän suuri osuus, 48 prosenttia Lillen yliopistosairaalan tehohoitoon joutuneista koronaviruspotilaista oli lihavia. Ranskalaisista lihavia on vain 15 prosenttia.
Tuoreen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan alle 60-vuotiailla lihavilla oli kaksinkertainen todennäköisyys päätyä tehohoitoon normaalipainoisiin ja lievästi ylipainoisiin verrattuna.
Myös koronaviruksen tarttuminen samaan henkilöön toisen kerran on
tutkimusten mukaan yleisempää ylipainoisilla. He näyttävät kehittävän myös vähemmän vasta-aineita ensimmäisen tartunnan jälkeen. Ylipaino ja lihavuus näyttävät myös heikentävän koronavirusrokotteen tehoa.
Kirsi PietiläinenKUVA: HELSINGIN YLIOPISTO
”Paradoksaalista on se, että koronapandemia on omiaan pahentamaan lihavuusongelmaa”, sanoo Helsingin yliopiston kliinisen metabolian professori
Kirsi Pietiläinen.
Suomessakin kiristyvät rajoitukset ja etätyö vähentävät ihmisten liikkumista. Siksi lihavuuden kasvu on Pietiläisen mukaan yksi merkittävimmistä pandemian aiheuttamista terveyden riskitekijöistä.
”Tosi taikuri saa olla, jos pystyy koronasulun aikaan pitämään oman liikunta-aktiviteettinsä niin suurena, että se korvaa normaalin työssä käymisen ja vapaa-ajan liikunnan esimerkiksi kuntosalilla. Kotona ollessa tulee helposti myös syötyä liikaa”, Pietiläinen sanoo.
Vaarana on Pietiläisen mukaan myös se, että lihavuuden hoito ajetaan pandemian vuoksi alas, niin kuin tehtiin kymmenen vuotta sitten sikainfluenssan aikaan.
”Nyt painonhallintaryhmät ovat monissa kunnissa olleet tauolla jo vuoden verran ja lääkärin vastaanotolle on vaikea päästä lihavuuden vuoksi”, Pietiläinen toteaa.
Hän sanoo ymmärtävänsä sen, että hoitajia tarvitaan nyt ensisijaisesti koronatyössä. ”Pelkään kuitenkin, että tästä tulee vuosikausien lama lihavuuden hoitoon. Toivon sydämestäni, että niin ei käy”, Pietiläinen sanoo.
TUTKIMUSTIETOA mekanismeista, joiden kautta lihavuus lisää vaarallisen koronavirustaudin riskiä ei Pietiläisen mukaan ole vielä kertynyt kovin paljoa. Hän listaa kuitenkin seitsemän erilaista tapaa, joilla lihavuus heikentää kykyä puolustautua koronavirusta vastaan.
1. Vyötärölihavuus heikentää keuhkojen toimintaa. Vatsaonteloon kertynyt rasvakudos painaa keuhkoja ja pienentää niiden tilavuutta, mikä haittaa veren happeutumista ja hiilidioksidin poistumista kehosta. Makuuasennossa rasva painaa keuhkoja vielä enemmän.
2. Lihavuus aiheuttaa kehoon matala-asteisen tulehdustilan. Rasvakudokseen kertyy erityisen paljon tulehdussoluja, mikä todennäköisesti voimistaa koronaviruksen aiheuttamaa tulehdusta.
3. Lihavuus heikentää kehon puolustusjärjestelmää. Lihavuudesta johtuva tulehdustila häiritsee puolustuksesta vastaavien valkosolujen toimintaa. Keuhkoilla on aivan oma puolustusjärjestelmänsä, joka niin ikään toimii huonommin – valitettavasti juuri silloin, kun keuhkot tarvitsisivat poikkeuksellisen vahvaa puolustusta.
4. Lihavuus lisää riskiä veren hyytymiselle. Lihavilla vereen erittyy liikaa hyytymistekijöitä. Se on erityisen vaarallista koronaviruspotilaille, sillä virus aktivoi veren hyytymisjärjestelmän, jolloin erityisesti keuhkojen pieniin verisuoniin syntyy helposti tukoksia.
5. Lihavuus kerryttää rasvaa maksaan. Rasvamaksa aiheuttaa suurimman osan lihavuuteen liittyvistä aineenvaihdunnan häiriöistä. Se tuottaa vereen liikaa sokeria, kolesterolia sekä tulehdusta ja veren hyytymistä edistäviä tekijöitä.
6. Lihavuuteen liittyy usein diabetes, verenpainetauti, uniapnea tai muita liitännäissairauksia, jotka heikentävät kehon kykyä puolustautua koronavirusta vastaan.
7.
On esitetty, että rasvakudos voisi erityisen helposti ottaa sisäänsä koronavirusta ja varastoida sitä. Se on yksi niistä monista tekijöistä, joista ei vielä ole tieteellistä näyttöä, mutta jotka saattavat osaltaan lisätä riskiä joutua tehohoitoon ja kuoleman vaaraan.
Tää ois kyl hurja.
Toisaalta, mihis ne ''myrkyt' varastoituu maksan lisäks?
Ai saatana, nyt oli vuoden paras uutisartikkeli! Lukekaa kokonaan. ajatuksella. (hesari)
Ja noi +30v ylipainosten luvut- aivan järkyttävän iso lukema! (62%naiset, 73 miehet!)
yle.fi
