- Liittynyt
- 17.8.2006
- Viestejä
- 15 282
- Ikä
- 34
Kaksi pandemiaa – toinenkin on saatava näkyväksi
Tätä kirjoittaessani COVID-19 pandemiaan oli kuollut 329 suomalaista. Lääketieteen termit -kirja määrittelee pandemian seuraavasti: ”yli maanosien ulottuva epidemia”. Viruspandemian ohella ylipaino täyttää kirkkaasti vaatimukset. Viime vuosikymmeninä lihavuus on lisääntynyt epidemian lailla...
www.perttimustajoki.fi
Lääketieteen termit -kirja määrittelee pandemian seuraavasti: ”yli maanosien ulottuva epidemia”. Viruspandemian ohella ylipaino täyttää kirkkaasti vaatimukset. Viime vuosikymmeninä lihavuus on lisääntynyt epidemian lailla maapallon kaikissa maissa.
Epidemia on johtanut siihen, että tällä hetkellä suurin osa suomalaisista on ylipainoisia – heitä on 2 950 000. Vähintään 15 kiloa ylipainoisia (painoindeksi yli 30) on reippaasti yli miljoona.
Lihavuussairauksiin kuollaan
Taulukossa on 31 sairautta (1), joiden vaaraa lihavuus lisää. Yli puolet niistä voi johtaa ennenaikaseen kuolemaan.Luku sairauden perässä ilmoittaa, paljonko lihavuus lisää sairastumisen riskiä. Jos luku on 2, lihavilla esiintyy sairautta kaksi kertaa enemmän kuin normaalipainoisilla, 1,5 tarkoittaa puolitoistakertaista sairastumisriskiä. Diabeteksen kohdalla luku 10 kertoo, että lihavat sairastuvat kymmenen kertaa useammin.
Vuonna 2017 syöpään menehtyi 12 800 suomalaista (2). Taulukossa mainittujen yhdeksän syöpälajin riskilukujen perusteella voidaan arvioida, että lihavuudesta johtuvat syöpätapaukset aiheuttavat joka vuosi paljon enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin COVID-19 tähän mennessä.
Sydäntauteihin ja aivoverensuonten sairauksiin kuolee vuosittain yli 20 000 suomalaista (2). Niihin liittyvät lihavuuden riskiluvut ovat välillä 1,5 – 2. Näissä sairausryhmissä tuhansien suomalaisten kuolema johtuu lihavuuden aiheuttamasta taudista.
Virus- ja ylipainopandemioissa matka kuolemaan on täysin erilainen. Virustauti on äkillinen, ja sairastuneen kohtalo ratkeaa muutamassa viikossa. Lihavuussairaudet ovat tavallisesti kroonisia. Niitä sairastetaan pitkään, yleensä vuosikausia, aluksi kotona, loppuvaiheessa sairaalassa tai hoivalaitoksessa kunnes kuolema saapuu.
Erilaisesta sairaushistoriasta huolimatta lihavuussairauteen menehtyneet ovat aivan yhtä kuolleita kuin virukseen nopeasti kuolleet. Molempiin kuolemiin liittyy menetystä, kaipuuta ja surua.
COVID-19 virukseen kuolleiden yleisin kuolin ikä on 84 vuotta. Lihavuussairauksiin liittyvät kuolemat saapuvat tavallisesti selvästi nuoremmalla iällä.
Lihavuussairaudet ja -kuolemat näkyviin
Viime vuonna kirjoitin, miten Suomessa lihavuusepidemia on lakaistu maton alle.Ylipainosta vaikeneminen jatkuu. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa puhutaan päihteiden, huumeiden ja pelihaittojen vähentämisestä. Miksei lihavuutta mainita lainkaan, vaikka suurin osa suomalaisista on ylipainoisia, ja lihavuussairaudet uhkaavat vakavalla tavalla kansan terveyttä?
Ylipainosta vaikeneminen saattaa liittyä nykyiseen herkistyneeseen ilmapiiriin, jossa ihmisen painosta puhuminen koetaan epähienoksi ja melkein kielletyksi. Uskon kuitenkin, että tärkein syy ylipainosta vaikenemiseen on tiedon puute. Päättäjät eivät yksinkertaisesti tiedä riittävästi ylipainon syistä ja sen aiheuttamista sairauksista ja kuolemista. Kuinka he voisivatkaan tietää, kun asiaa ei tähän mennessä ole tehty näkyväksi.
Kuolemansyytilastoissa (2) löytyvät vain sairauksien diagnoosit. Vuonna 2018 kohtusyöpään kuoli 211 naista, mutta taulukon lukija ei tiedä, että suurimmalla osalla heistä sairaus oli johtunut lihavuudesta. Tilaston kohdassa ”iskeemiset sydäntaudit”, mikä tarkoittaa sydäninfarkteja, 9453 kuolleesta monet olivat sairastuneet lihavuuden vuoksi.
Kuolinsyytilastoja pitäisi täydentää siten, että lihavuuspandemian vaikutus tulee näkyväksi. Sairauden kuolinluvun jälkeen voitaisiin ilmoittaa arvio lihavuuden osuudesta. ”Kuolemista noin xx % johtuu lihavuuden aiheuttamasta sairaudesta”.
Kuolinsyytilastoja eivät kovin monet lue. Siksi lihavuudesta johtuvat sairaudet ja kuolemat on tehtävä näkyviksi poliitikoille ja myös yleisölle. COVID-19 virukseen sairastuneiden ja kuolleiden ajantasaisia lukuja on julkaistu joka päivä. Myös lihavuussairauksista ja niiden aiheuttamista kuolemista pitää raportoida.
Kroonisten lihavuussairauksien tiedottamiseen riittäisi raportti kerran kuukaudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedote voisi kuulostaa tällaiselta: ”Kuluneen kuukauden aikana maassamme on kuollut xxxx (nelinumeroinen luku) suomalaista tauteihin, joihin sairastumista lihavuus lisää. Riskilukujen perusteella voidaan arvioida, että ainakin xxx (kolminumeroinen luku) kuolemaa on johtunut lihavuudesta. Yleisimpiä kuolinsyitä olivat sydänsairaudet ja aivohalvaukset. Myös syöpätaudit olivat merkittävä ryhmä.”
Televisiossa ja lehdissä COVID-19 uutisten kuvittamisessa suosituimpia aiheita ovat olleet avaruuspukuihin sonnustautuneet teho-osaston lääkärit ja hoitajat, jotka potilaan ylle kumartuneena taistelevat pitääkseen hänet elossa.
Myös lihavuussairauksien raporttien yhteydessä on mahdollista näyttää dramaattisia kuvia. Elvytyksiä, aivovaltimoiden liuotushoitoja, diabeetikoiden jalan amputointeja, syöpäleikkauksia. Mutta enimmäkseen lihavuustauteihin sairastuneiden kohtalona on hiljalleen riutua pois keskuudestamme, kotona, hoivakodissa, saattohoidossa.
Vastakkaiset vaikutukset talouteen
Molemmille pandemioille on yhteistä, että niiden aiheuttamat sairaudet voivat johtaa kuolemaan. Siihen yhtäläisyydet sitten päättyvätkin. Niiden torjunnan vaikutukset talouteen ovat täysin vastakkaiset.Virusepidemian aikana yhteiskuntamme ryhtyi suurenmoisen tehokkaasti pelastamaan ihmishenkiä. Ilman laajoja toimenpiteitä kuolonuhreja olisi saattanut olla yhtä paljon kuin vuosittain lihavuussairauksiin menehtyneitä. Mutta laajat ehkäisytoimet, jotka tehokkaasti hillitsivät pandemian leviämistä, johtivat talouselämän rajuun notkahdukseen. Viruksen torjumisesta Suomelle lankeava miljardien eurojen lasku uhkaa suistaa maan taantumaan.
Sen sijaan ylipainopandemian torjuminen auttaisi valtion taloutta.
Ylipainoa voidaan ehkäistä haittaveroilla ja muilla säädöksillä (3), jotka vähentävät epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja kuluttamista. Viisaasti laaditut verot auttaisivat kansalaisia välttämään turhia kaloreita ja samalla tuottaisivat tuloja valtion kassaan.
Pitemmällä aikavälillä lihavuussairauksien kääntyminen laskuun keventäisi valtion budjettia vähentämällä terveydenhuollon kuluja. Se hyödyttäisi myös elinkeinoelämää, sillä lihavuuden aiheuttamat sairaudet lisäävät huomattavasti yritysten epäsuoria kustannuksia.
* * *
COVID-19 pandemian torjuntaa jouduttiin suunnittelemaan vajavaisilla tiedoilla, koska sen aiheutti uusi virus, josta ei ollut aiempaa kokemusta. Ylipainopandemian kohdalla tätä ongelmaa ei ole, koska se on ollut keskuudessamme vuosikymmeniä.
Jo kauan on tiedetty, mitkä tekijät tämän päivän runsaassa ruokamaailmassa johtavat ylimääräisiin kaloreihin (4). Tämän tiedon perusteella monet maat ovat jo ryhtyneet haittaveroilla ja muilla säädöksillä vähentämään lihottavien elintarvikkeiden kulutusta (3).
Ylipainopandemia ihan oikeasti aiheuttaa joka vuosi maassamme tuhatlukuisen määrän ennenaikaisia kuolemia. Nyt kun olemme kunnialla selviämässä koronapandemiasta, on Suomessakin ryhdyttävä torjumaan toista tuhoisaa pandemiaa.
Käytettyjä lähteitä
- Lihavuussairauksista enemmän kirjoituksessa Lihavuus ja 31 sairautta.
- Tilastokeskus Liitetaulukko 1a. Kuolleet peruskuolenansyyn ja iän mukaan 2018.
- Muiden maiden lihavuuden ehkäisystä laella ja säädöksillä mm. kirjoituksessa STOP epäterveelliselle ruualle.
- Tietoa elintarvikkeiden lihottavuudesta löytyy seuraavista kirjoituksista:
Lihavuutta pitää torjua laeilla ja säädöksillä
Leluilla lihavaksi?
Lihavusepidemian sylttytehtaalla
Kaikki syövät enemmän isoista annoksista