Kesän jälkeen vain harva on joutunut koronan vuoksi tehohoitoon. Keväästä tiedetään kuitenkin, että myös perusterve työikäinen voi sairastua taudin vakavaan, tehohoitoa vaativaan muotoon.
www.is.fi
– Se mitä tiedetään muualta maailmasta on, että kun tautiin sairastuu nuorempia, tehohoitoon joutuu vähemmän ihmisiä, mutta samalla tehohoidossa hoidettavien keski-ikä voi olla matalampi. Sellaisia viitteitä Euroopasta on olemassa, sanoo Kysin anestesiologian ja tehohoidon yksikön johtaja
Stepani Bendel.
Tilannekuvaraporttien mukaan Suomessa tehohoidossa olleista suurin osa, 53 prosenttia on ollut alle 60-vuotiaita. Vakavaa tautimuotoa on esiintynyt varsin nuorilla, sillä 11 prosenttia tehohoitoa saaneista on ollut alle 40-vuotiaita.
– Ensimmäisessä aallossa se viesti oli vähän ongelmallinen, että tämä on vanhojen ihmisten tauti. Totta kai he ovat vaaravyöhykkeessä. Mutta se on sairaus, joka voi ajaa tehohoitoon nuorempia ihmisiä. Ei pidä tuudittautua siihen, että kaikki sairastuvat harmittomaan flunssaan, Bendel muistuttaa.
Alle 40-vuotiaista tehohoidossa olleista potilaista 22 prosentilla on ollut diabetes ja 17 prosentilla krooninen keuhkosairaus. Alle viidellä prosentilla potilaista on ollut joko maksasairaus, aiemmin sairastettu aivoverenkiertohäiriö, aiemmin sairastettu sydäninfarkti tai syöpä. Kaikista potilaista 52 prosentilla on ollut jokin Charlson Comorbidity Index -luokitteluun kuuluva pitkäaikaissairaus. Luokittelu ei huomioi kaikkia sairauksia, eikä esimerkiksi verenpainetauti sisälly siihen. 48 prosentilla ei ole ollut luokitteluun kuuluvia sairauksia. Tehohoitopotilaista 68 prosenttia on ollut miehiä. 86 prosenttia on ollut ylipainoisia.