HS:
RUOTSALAISET tutkijat ilmoittavat löytäneensä enemmän immuniteettia uudelle koronavirukselle kuin vasta-ainetestit näyttävät.
Karoliinisen instituutin tutkimusryhmä havaitsi kokeissaan merkittävää T-soluimmuniteettia myös sellaisilta koehenkilöiltä, joilta ei havaittu lainkaan koronaviruksen vasta-aineita.
”Vasta-aineita löysimme niiltä, joilla on ollut aika vaikea tauti. Lievemmin sairailta löytyi vain T-soluimmuniteettia”, kertoo professori Hans-Gustaf Ljunggren Karoliinisen instituutin infektiolääketieteen keskuksesta HS:lle.
T-SOLUT tunnistavat ja tuhoavat virusten valtaamia soluja. Ne myös käynnistävät vasta-aineiden tuotannon. Vasta-aineet taas sitoutuvat viruksen pintaan niin, ettei virus pääse solujen sisälle kopioimaan itseään.
Kun koronaepidemian synnyttämää immuniteettia alettiin tutkia, huomio kiinnitettiin ennen kaikkea vasta-aineisiin. Vasta-aineita on kuitenkin löytynyt hämmästyttävän harvalta niilläkin alueilla, joissa tauti oli riehunut laajalti.
Karoliinisen instituutin omassa tutkimuksessa keväällä vasta-aineita löytyi jopa 15 prosentilta työssäkäyvistä tukholmalaisista.
NYT tutkittiin immuunivastetta pariltasadalta koronavirusinfektion sairastaneelta ihmiseltä. Osa oli Karoliinisen sairaalan potilaita, osa Alpeilla hiihtolomailleita lieväoireisia koronapotilaita ja heidän oireettomia perheenjäseniään.
Tiedotteen mukaan ankaran sairauden läpikäyneet koehenkilöt kehittivät sekä voimakkaan T-soluvasteen että vasta-aineita. Lievän taudin sairastaneilta ei aina löytynyt vasta-aineita, mutta T-solut reagoivat silti viruksen osiin.
T-soluimmuniteettia löytyi noin kaksi kertaa useammalta henkilöltä kuin vasta-aineita, tiedotteessa kerrotaan.
Vertailuryhmänä oli terveitä verenluovuttajia. Heiltäkin T-soluimmuniteettia löytyi 30 prosentilta. Ljunggren huomauttaa, että tämä käy yksiin sen kanssa, että T-soluimmuniteettia olisi tuplasti vasta-aineisiin verrattuna.
Ljunggren arvioi, että tällä voi olla merkitystä myös laumasuojan kannalta.
”Karoliinisessa sairaalassa potilaiden määrä on vähentynyt voimakkaasti 25. huhtikuuta lähtien. Se voi toki johtua myös uusista suosituksista kontaktien vähentämiseksi, mutta ei ole pois suljettua, että se olisi tulosta myös kasvaneesta immuniteetista väestössä”, Ljunggren sanoo.
HELSINGIN yliopiston immunologian professori Seppo Meri luonnehtii tulkintaa varsin optimistiseksi. Hänen mukaansa tutkimuksen varsinaiset tulokset eivät osoita, että havaittu T-soluvaste käytännössä antaa vastustuskyvyn taudille.
”Toivoa sopii, että näin olisi,” Meri sanoo.
Ljunggren sanoo uskovansa, että havaittu immuniteetti on joka tapauksessa hyödyllistä vaikka se ei olisi täydellistä.
”Mikä tahansa vastustuskyky on parempaa kuin ei vastustuskykyä ollenkaan.”
Vasta-aineet syntyvät T-solujen avustuksella ja ovat niitä lyhytikäisempiä. Ljunggren huomauttaa, että vuoden 2003 sars-epidemian jälkeen vasta-aineet hävisivät potilaiden verestä kolmessa vuodessa, mutta edelleen heillä on havaittavissa T-soluimmuniteettia.
”Joten näyttää siltä, että T-soluimmuniteetti on pitkäikäistä, ja uskon, että se on myös toimivaa.”
SAMANTAPAISIA tuloksia on saatu viime aikoina myös muutamista muista tutkimuksista.
Tuoreessa saksalaisessa tutkimuksessa koronavirukseen reagoivia T-soluja löytyi jokaiselta taudin sairastaneelta koehenkilöltä, myös sellaisilta, joilta ei havaittu vasta-aineita. Tutkimukseen osallistui 180 taudista toipunutta ja 185 ihmistä, jotka eivät olleet altistuneet virukselle.
Ruotsalaistutkimuksen tavoin tämäkin tutkimus on vasta esijulkaistu. Kumpaakaan ei ole ehditty vertaisarvioida.
Saksalaistutkimusta Meri sanoo kuitenkin pitävänsä huolellisena ja tarkimpana näkemistään soluvälitteistä immuniteettia kartoittavista töistä. Tulokset ovat hänen mukaansa hyvä uutinen.
”Ne tarkoittavat, että immuniteetti kehittyy, ja sitä voidaan saada aikaan rokotteilla. Toisenlaisiakin väitteitä on esitetty”, Meri sanoo.
Tutkimus auttaa hänen mukaansa rokotteen kehittelyssä, koska se valottaa, mitkä rakenteet koronaviruksessa herättävät immuunipuolustuksen. Tosin tarkastelussa pitää mennä vieläkin syvemmälle.
Näin aiotaan tehdä Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa Meri on mukana, ja jonka aineistona ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämät verinäytteet.
SAKSALAISEN tutkimuksen yllätystulos oli, että jonkinlainen T-soluvaste virukselle löytyi myös 80 prosentilta taudille altistumattomasta vertailuryhmästä. Vaste oli tosin heikompi ja kapeampi kuin sairastaneilla.
Se saattaa olla ristisuojaa vanhojen koronavirusten aiheuttamista flunssista tai muista infektioista, joiden aiheuttajissa sattuu olemaan samantapaisia proteiininpätkiä.
Aiemmin myös La Jollan immunologisen tutkimuslaitoksen tutkijat Kaliforniassa löysivät Cell-lehden julkaisemassa tutkimuksessa virukseen reagoivia T-soluja puolelta sellaisista koehenkilöistä, jotka olivat antaneet näytteen vuosina 2015–2018 eli ennen uuden pandemiaviruksen syntymistä. Heillä oli myös vasta-aineita vanhoille, tavallisia flunssia aiheuttaville koronaviruksille.
Tutkimukset eivät kerro, miten voimakas suoja tästä seuraa.
”Tiedetään kuitenkin, etteivät kaikki sairastu. Ehkä nämä ihmiset sairastavat taudin lievänä”, Meri sanoo.
Lasten parempi vastustuskyky voisi selittyä sillä, että he sairastavat paljon koronavirusten aiheuttamia nuhakuumeita.
Mahtaako Tegnel olla kaukaa viisas kuitenkin
/img-s3.ilcdn.fi/5b6049be1c76e7c833a3eb0c10fb43c687f5a0e1f950b76418d5d20d8f4b740f.jpg)
