Pääkirjoitus: Hallitus peräänkuuluttaa asiantuntijoiden arvioita, mutta pyyhkii niillä pöytää
Hallitus linjasi tiistaina toimista, jotka ovat ristiriidassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijanäkemysten kanssa, kirjoittaa Kreeta Karvala.
Hallituksen toimissa on positiivista se, että pääministeri Sanna Marin (sd) tuntuu ottaneen koronatoimet jälleen johdettavakseen, kuten pääministerin kuuluukin. EPA / AOP
Kreeta Karvala
kreeta.karvala@iltalehti.fi
Eilen klo 19:51
Sanna Marinin (sd) hallituksen mukaan nykyisiä koronarajoituksia on jatkettava helmikuun puoliväliin saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että ravintolarajoitukset jatkuvat ja koronapassi on rokotetuiltakin umpijäässä vielä kuukauden. Hallitus myös suosittaa aluehallintovirastoja jatkamaan yleisötilaisuuksien kieltoa ja liikuntatilojen sulkua. Onneksi lapset ja nuoret on tarkoitus jättää rajoitusten ulkopuolelle.
Hallituksen perusteluna rajoitusten jatkamiselle on sairaanhoidon kantokyvyn turvaaminen, kunnes ihmisten rokotesuoja on saatu riittävälle tasolle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kuitenkin kyseenalaistaa voimakkaiden rajoitustoimien tarkoituksenmukaisuuden. Niiden sijaan THL painottaa rokotuksia sekä omaehtoista kontaktien välttämistä sellaisille aikuisille, joilla ei ole vielä kahta rokoteannosta, tai ikääntyneille ja riskiryhmäläisille, joilla ei ole vielä kolmatta koronarokotusta.
Eli sen sijaan, että koko yhteiskunta suljetaan ja elinkeinonharjoittajille ja veronmaksajille aiheutuu satojen miljoonien eurojen kulut, pitäisi rokottamattomien kantaa itse vastuuta siitä, että he eivät joudu sairaalahoitoon koronan vuoksi, kunnes ovat hankkineet itselleen riittävän rokotesuojan.
THL:n mukaan tiukoilla kaikille suunnatuilla rajoituksilla voidaan kyllä madaltaa sairaalakuormituksen huippua, mutta jos sitä madalletaan ja pitkitetään liikaa, saattaa monien rokotettujen saama suoja samassa ajassa heikentyä.
Siitä THL ja hallitus ovat samaa mieltä, että suurimman riskin tapahtumia, kuten massatapahtumia ja yökerhobiletystä, on syytä yhä rajoittaa. Hallitus suosittaa kuitenkin edelleen myös vähäisen riskin tapahtumien ja toiminnan rajoittamista. Näiltä osin hallituksen toimia ei voi pitää välttämättöminä ja oikeasuhtaisina.
Vähäisen riskin tilaisuuksia ja tiloja ei pitäisi ainakaan rokotetuilta rajoittaa. Lisäksi hallituksen pitäisi kertoa, mihin konkreettisiin vaikutusarvioihin rajoitusten jatkaminen perustuu.
Aluehallintoviranomaisten ikävänä tehtävänä on nyt arvioida rajoitusten välttämättömyys THL:n ja hallituksen näkemysten ristitulessa.
Hallitus päätti tiistaina selvittää myös koronapassin muuttamista rokotepassiksi. Se tarkoittaisi, että rokottamaton henkilö ei enää saisi passia käyttöönsä pelkällä negatiivisella testillä.
Hallituksesta kerrottiin kuitenkin saman tien, että rokotepassimalliin siirtyminen on juridisesti haasteellista.
Se, mikä muissa maissa onnistuu, näyttää Suomessa usein olevan pahasti myöhässä tai juridisesti mahdotonta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan koronapassin käyttö on edistänyt rokotteiden ottamista ja talouden elpymistä. Näin kävi ainakin Saksassa, Ranskassa ja Italiassa, jotka ottivat passin käyttöön jo heinä-elokuussa.
Suomessa koronapassi saatiin käyttöön vasta lokakuun puolivälissä ja joulukuussa se jo jäädytettiin.
Vaikka omikron sairastuttaa myös rokotettuja, silti valtaosa sairaalaan päätyvistä on rokottamattomia tai henkilöitä, joilla on puutteellinen rokotesuoja.
Keppiä ja porkkanaa rokotteiden ottamiseksi tarvitaan yhä, sillä esimerkiksi 1,7 miljoonan ihmisen Hus-alueella 18–40-vuotiaista aikuisista on kokonaan rokottamatta peräti 22–23 prosenttia väestöst
www.hs.fi
m.hikipedia.info
jarjenaani.fi
