Jos asiallinen tieto rokotuksista kiinnostaa:
TS 11.01.22
Miksi korona ei katoa rokotuksilla niin kuin isorokko tai polio?
Moni on pettynyt koronarokotteiden tehoon, koska omikron tuntuu tarttuvan niistä huolimatta. Rokotteet kehittyvät edelleen, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek, mutta laumasuojaa on hankala saavuttaa.
Marjo Oikarinen tekstit
Vielä 50 vuotta sitten noin kaksi miljoonaa ihmistä kuoli vuosittain isorokkoon eri puolilla maailmaa.
Nopeasti pisaratartuntana leviävä variolavirus aiheutti vaikean infektiotaudin, jonka oireita olivat korkea kuume, pää- ja selkäsärky sekä rakkulaiseksi muuttuva ihottuma. Lähes kolmannes tartunnan saaneista menehtyi.
Rokotuksen uranuurtajana pidetty
Edward Jenner oli kehittänyt elävää heikennettyä virusta sisältävän isorokkorokotteen 1700-luvun lopulla Englannissa. Kesti kuitenkin lähes 200 vuotta ennen kuin rokote saatiin riittävän laajasti käyttöön.
Suomessa isorokkorokotukset alkoivat jo 1802. Tauti saatiin häviämään reilussa sadassa vuodessa niin, että viimeinen epidemia oli 1930-luvulla.
Kun tiettävästi maailman viimeinen isorokkotapaus todettiin vuonna 1977 Etiopiassa, lasten rokotukset Suomessa lopetettiin 1978.
Nyt isorokkovirusta on maailmalla enää kahdessa laboratoriossa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Jos se alkaisi levitä uudelleen, rokotettujenkin immuniteetti olisi heikentynyt niin, että he voisivat saada tartunnan.
Lapsihalvaukseksi nimitetty polio aiheutti epidemioita Suomessa vielä 1950-luvulla.
Poliovirus kuuluu pikornavirusten enteroviruksiin ja aiheuttaa kuumetta, huonovointisuutta, raajakipua ja niskan tai selän jäykkyyttä.
Virus leviää hengityksen tai suun kautta suolistoon. Jos se etenee keskushermostoon, lihasten toimintaa säätelevät hermosolut vaurioituvat.
Rokotukset poliota vastaan alkoivat Suomessa 1957, ja jo 1960-luvulla tauti hävisi meiltä. 1984 roihahti yllättäen vielä yksi epidemia, mutta se sammui koko väestölle annetulla, sokeripalaan lisätyllä rokotteella.
Poliota esiintyy edelleen maailmalla, mutta rokotusten ansiosta se on harvinainen.
Näiden hyvien esimerkkien takia monilla suomalaisilla oli suuret odotukset myös koronarokotusten tehosta. Covid-19-virus tarttuu kuitenkin myös rokotettuihin. Miksi täydellistä immuniteettia ei ole syntynytkään?
Kysytään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäriltä, rokotetutkija
Hanna Nohynekiltä .
– Yksi edellytys taudin juurimiselle on se, ettei virus lisäänny eläimissä, Nohynek sanoo.
Koronavirukset ovat sekä ihmisten että eläinten viruksia, joita on hyvin vaikea hävittää täysin. Kaikki viruksen kontaktit eri isäntäeläimiin pitäisi pystyä eliminoimaan.
Isorokko- ja polioviruksia ei ole eläimillä. Kun rokotuskattavuus saatiin riittävän korkealle, niiden kiertäminen ihmisissä lakkasi.
Nohynek kertoo, että tuhkarokkovirus on kolmas vastaavanlainen. Siihenkin rokotukset tepsivät hyvin, ja tauti on saatu lähes katoamaan Suomesta.
Tärkein ero koronaviruksiin on siis selvä. Toinenkin tärkeä ero on: koronavirukset pystyvät muuntumaan nopeasti. Rokotusten tuoma immuniteetti ei välttämättä suojaa riittävästi uusilta virusmuunnoksilta.
Entä onko rokotetekniikalla merkitystä? Isorokko- ja tuhkarokkorokotteissa käytetään elävää heikennettyä virusta, mutta koronarokotteissa ei.
– Elävät heikennetyt virusrokotteet ovat yleensä hyvin tehokkaita. Kääntöpuoli on se, että niillä voidaan saada aikaiseksi myös itse tauti, jos rokotetta annetaan hyvin immuunipuutteiselle tai jos rokotevirus muuttuukin tautia aiheuttavaksi. Näin tapahtuu yhdelle noin miljoonasta rokotetusta suun kautta otettavan poliorokotteen kohdalla, Nohynek kertoo.
– Vasta-ainetuotanto käynnistyy, kun rokotteen sisältämät virukset lisääntyvät elimistössä ja immuniteetti nousee korkeaksi. Myös haittavaikutukset tulevat viiveellä, yleensä viikon kuluessa.
Monet rokotteet ovat Nohynekin mukaan inaktivoituja, eli niiden valmistuksessa käytetään tapettuja kokonaisia taudinaiheuttajia tai niiden osasia. Ne eivät voi aiheuttaa itse tautia.
Perinteiseen tekniikkaan perustuvia rokotteita on kehitetty myös koronaan. Suomessa otetaan kohta käyttöön proteiiniadjuvanttirokote Novavax. Sen adjuvanttina eli tehosteaineena käytetään kasviperäistä rasvaa.
Nyt käytössä olevat Pfizerin ja Modernan rokotteet perustuvat uuteen rna-teknologiaan.
– Ihmiseen ei laiteta mitään virusta tai viruksen proteiinia vaan koodi, joka synnyttää ihmisessä itsessään rokoteaineen, piikkiproteiinin. Hän toimii siis ”rokotetuotantolaitoksena”, Nohynek kuvaa.
Käytöstä poistunut Astra-Zeneca ja joillekin annettava Janssen ovat adenovirusvektorirokotteita. Adenoviruksen kuljettaman koodin avulla solut pystyvät tuottamaan koronaviruksen piikkiproteiinia.
Nohynek tietää, että kiinalaiset ovat kehittäneet myös elävää rokotetta covid-19:ää vastaan, mutta se ei ole käytössä laajamittaisesti. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että siitä tulisi yksi rokotevaihtoehto.
Rokotteiden suojateho omikronin lievää tautimuotoa vastaan on korkeintaan 75 prosenttia kolmen rokoteannoksen jälkeen, Nohynek kertoo.
Vakavaa, sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan teho on yleensä ollut parempi, alustavien englantilaisten tutkimustulosten mukaan 88 prosenttia kolmen rokoteannoksen jälkeen.
Yli 12-vuotiaista suomalaisista noin 88 prosenttia on saanut ensimmäisen koronarokoteannoksen ja noin 26,5 prosenttia kolmannen. Joillekin vakavasti immuunipuutteisille on annettu jo neljäs rokote.
– Se voidaan antaa esimerkiksi ihmisille, joille on tehty elinsiirto tai joilla on syöpähoito päällä.
Nohynek ei ole missään vaiheessa ajatellutkaan, että rokotus poistaisi täysin koronaviruksen maailmasta.
– Varmaan aluksi toivottiin, että laumasuojalla olisi suurempi merkitys kuin mihin rokotteet käytännössä ovat kyenneet alati muuntuvien varianttien osalta.
– Ihmiset ylipäänsä toimivat paremmin, jos on jokin päämäärä. Siinä mielessä rokotuskattavuustavoitteet ovat olleet tärkeitä.
Virologeilla ei kuitenkaan ole ollut etukäteen biologista tietoa siitä, mikä rokotuskattavuus pysäyttäisi taudin etenemisen.
– Ehkä vertailutikku olisi pitänyt ottaa influenssasta, Nohynek sanoo nyt jälkeenpäin.
Influenssarokotteen tehokin laskee vuodessa, ja harvoin päästään yli 70 prosentin suojatehoon. Vanhoilla ihmisillä teho laskee jo puolessa vuodessa jopa 20 prosenttiin. Influenssarokotekaan ei täysin ehkäise infektiota eikä tartuntaa.
Niin influenssassa kuin koronassa vakava tauti on riittävän hyvin ehkäistävissä, jotta rokotetta kannattaa käyttää.
Vain kaksi rokotettua sataatuhatta kohti on sairastunut koronan vakavaan, sairaalahoitoa vaativaan muotoon, THL:n tilastot kertovat.
Nohynek uskoo , että koronarokotteita saadaan vielä kehitettyä tehokkaammiksi.
– Joulun tienoilla saatiin ensimmäisiä uutisia niin sanotusta universaalista rokotteesta, joka antaisi suojaa moneen eri varianttiin.
Yhdysvaltojen armeijan tutkimuslaitoksen rokote perustuu sellaisiin viruksen osasiin, jotka eivät muutu kovin nopeasti. Rokotetta ei ehkä tarvitsisi uusia joka vuosi.
Vielä on liian aikaista sanoa, tarvitsevatko kaikki kolmannen rokotteen jälkeen neljännen. Se selviää vasta, kun nähdään, mihin suuntaan virus muuttuu ja kuinka pitkäaikaisen suojan kolmen rokotteen sarja antaa.
– Jos virus muuntuu enemmän lievän ylähengitystieinfektion aiheuttajaksi, voi kysyä, ketkä rokotteita tarvitsevat. Ehkä vain riskiryhmät pitää suojata ja muita ei välttämättä, Nohynek sanoo,
On kuitenkin mahdollista, että tulee taas uusi vakavampaa tautia aiheuttava variantti, joka on muuntanut omia piikkiproteiinin osia ja pääsee rokotesuojan läpi.
Lopullisesti koronaviruksista ei päästä eroon.
– Evoluutiossa viruksen tehtävä on lisääntyä ja etsiä uusi isäntä. Lisääntymissykli on vain tuntien mittainen, ja joka välissä on mahdollisuus uusiin mutaatioihin. Elämänmuoto yrittää ylläpitää itseään, Nohynek kertoo.
Lähteenä on käytetty myös THL:n verkkosivuja.
Rokotusohjelma
Suojaa 13 taudilta
Suomessa kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada rokotus 13:a eri sairautta ja niiden jälkitauteja vastaan.
Aikuisten tulee itse huolehtia siitä, että he ovat saaneet vähintään kolme jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja poliorokotusta.
Lisäksi erilaisiin riskiryhmiin kuuluville tarjotaan räätälöityä rokotussuojaa tiettyjä sairauksia vastaan.
Alla kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat taudit ja ikä, jossa rokote ja sen tehosteet annetaan.
Rotavirusripuli: 2, 3, ja 5 kuukautta
Pneumokokin aiheuttama aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus: 3, 5 ja 12 kuukautta
Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hib-taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys (viitosrokote): 3, 5 ja 12 kuukautta
Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko (MPR-rokote): 12–18 kuukautta
Influenssa (vuosittain): 6 kuukautta – 6 vuotta
Vesirokko: 1,5–11 vuotta
Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio (nelosrokote): 4 vuotta
Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko ja vesirokko (MPR- ja vesirokkotehoste): 6 vuotta
Vesirokko: 6 tai 12 vuotta
Ihmisen papilloomavirusten aiheuttamat syövät, kuten kohdunkaulan, peräaukon, peniksen sekä pään ja kaulan alueen syövät (HPV-rokote): 10–12 vuotta
Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä (dtap-tehoste): 14–15 vuotta ja 25 vuotta
Kurkkumätä, jäykkäkouristus (dT-tehoste): 45 ja 65 vuotta, tämän jälkeen 10 vuoden välein
Influenssa (vuosittain): 65 vuodesta eteenpäin
Lähde: THL
/img-s3.ilcdn.fi/6de8bbbd4b9bbc4b44c6ac13fca36fa175e15228f91312581ed31cabdb2349e1.jpg)
