Koronavirus, COVID-19

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Deleted member 43228
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Koronavirus, COVID-19 – maailmanlaajuinen kriisi joka mullisti arjen, talouden ja politiikan kertaheitolla

Meta description: Keskustelua COVID-19:n vaikutuksista, tutkimuksista, rokotteista ja arjen muutoksista – kokemuksia ja näkemyksiä ilman paniikkia tai alakehää.


Rokotepassi?

  • Kyllä

    Votes: 90 27,8%

  • Ei

    Votes: 234 72,2%
  • Total voters
    324
1639996272972.png



Sairaalahoidon tarve 20.12.2021
Viimeisin sekä 1, 2, 3 ja 4 viikkoa sitten
sairaalahoidossa  
340 290 276 320 327
heistä tehohoidossa  
60 52 51 51 45

Yhteenveto 20.12.2021 #koronafi
Uusia tartuntoja
tänään5932 (3 pv)
eilen 0
7 pv sitten  4306 (3 pv)
14 pv sitten 3412 (3 pv)
 
mikasa90 sanoi:
katso liitettä 237223


Sairaalahoidon tarve 20.12.2021
Viimeisin sekä 1, 2, 3 ja 4 viikkoa sitten
sairaalahoidossa  
340 290 276 320 327
heistä tehohoidossa  
60 52 51 51 45

Yhteenveto 20.12.2021 #koronafi
Uusia tartuntoja
tänään5932 (3 pv)
eilen 0
7 pv sitten  4306 (3 pv)
14 pv sitten 3412 (3 pv)
Click to expand...
Minkähän takia noita tartuntoja edelleen raportoidaan vaikka aiemmin ovat jo itse todenneet, etteivät ne ole enää relevantti mittari millekään? Ne vaan luovat täysin turhaa joukkohysteriaa. Tai no, ehkä juurikin siksi.
 
MÖYKKYNEN sanoi:
Minkähän takia noita tartuntoja edelleen raportoidaan vaikka aiemmin ovat jo itse todenneet, etteivät ne ole enää relevantti mittari millekään? Ne vaan luovat täysin turhaa joukkohysteriaa. Tai no, ehkä juurikin siksi.
Click to expand...
Nyt kun Omikron yleistyy niin tulee ainakin olemaan mielenkiintoista seurata miten tartunnat korreloivat sairaalapotilaiden määrään. Ihmiset joiden maailmankuva rakentuu iltapäivälehtien varaan tietysti ahdistuvat isoista tartuntaluvuista entisestään.
 
MÖYKKYNEN sanoi:
Minkähän takia noita tartuntoja edelleen raportoidaan vaikka aiemmin ovat jo itse todenneet, etteivät ne ole enää relevantti mittari millekään? Ne vaan luovat täysin turhaa joukkohysteriaa. Tai no, ehkä juurikin siksi.
Click to expand...
Pelkästään pelkopornoon.

Ei sinne teholle ketään perustervettä rahdata. Näin kuullut suoraan mestoilta.
Olisi tosiaan kiva kun laittaisivat tarkat statsit kaikista potilaista. Avaisi silmiä taas mutta eihän sitä voi kertoa.
 
mikasa90 sanoi:
Enemmän tartuntoja- enemmän sairaalaan joutuneita-- enemmän tehohoitoon joutuneita.
63 joutuu tehohoitoon lievästä omikronista..


View: https://twitter.com/lasleh/status/1472877492167917571?s=20


No, ''onneks'' sairaanhoitajilta peruttiin lisät, siirrettiin lomia jne.

Voi vittu, että Tekis mieli vähän avautuu..
Click to expand...

Tuskinpa Omikronia on vielä sen verran liikkeellä että kaikki 63 olisi sitä, kun eilen Britanniassa oli alle 60 Omikron tapausta sairaalahoidossa.
 
Roopeli sanoi:
Pelkästään pelkopornoon.

Ei sinne teholle ketään perustervettä rahdata. Näin kuullut suoraan mestoilta.
Olisi tosiaan kiva kun laittaisivat tarkat statsit kaikista potilaista. Avaisi silmiä taas mutta eihän sitä voi kertoa.
Click to expand...
Joo, näinhän se on tietysti. Välillä itselläkin tulee sellaisia vainoharhaisuuskohtauksia, joiden aikana kuvittelen päättäjien ajavan kansalaisten parasta.
 
Windrammer sanoi:
Tuskinpa Omikronia on vielä sen verran liikkeellä että kaikki 63 olisi sitä, kun eilen Britanniassa oli alle 60 Omikron tapausta sairaalahoidossa.
Click to expand...
Ihan oikeessa oot. Mut kyl jos tapauksia tulee tota 2-4k päivässä, matemaattinen fakta on, että sairaalaan porukkaa joutuu ja sitä kautta teholle. ONNEKS vähemmän kuin jos ois deltaa.
timant sanoi:
HUSin lisien peruutus peruttiin sentään..

luvut käsittääkseni vielä enimmäkseen deltaa?
Click to expand...
Varmasti suurin osa on deltaa.
--
Joo, onneks.

View: https://twitter.com/sannavesikansa/status/1472879440548044805?s=20

Tehohoidon lekuri muuten pyys jos on mahollista erotella omikronin tehohoidon tarpeen.
 
Tartsan sanoi:
Hienoa, ettet enää yritä väittää porukkaa laitettavan teholle ihan vain huvikseen :)
Click to expand...
No sinne nyt menee porukkaa nyt kuten ennenkin mennyt. Ei varmaan yllätä jos ihmisellä terveys mitä sattuu ja perussairauksia niin sinne joutuu helpommin.
Enkä myöskään edelleen poista väittämääni, että korona aikana menty kevennetysti varsinkin alussa.

Mitään kriisiä ei silti ole. Hoitajapula on ainoa kriisi ollut jo niin kauan kuin muistaa, mutta sitähän nyt ei haluta korjata. Jäisi hyvät pelkopornot väliin.
 
mikasa90 sanoi:
Enemmän tartuntoja- enemmän sairaalaan joutuneita-- enemmän tehohoitoon joutuneita.
63 joutuu tehohoitoon lievästä omikronista..


View: https://twitter.com/lasleh/status/1472877492167917571?s=20


No, ''onneks'' sairaanhoitajilta peruttiin lisät, siirrettiin lomia jne.

Voi vittu, että Tekis mieli vähän avautuu..
Click to expand...

END IS NIGH

E:

Tutkijat pelkäävät, että jouluviikolla koronatartuntoja on jopa yli 10 000 päivässä – vaativat ravintoloiden sulkemista​

(https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008488428.html)
Katotaas kuin hyvin Lassen ja Uivelon lottokoneet osuu kohdilleen ja muistetaan et keissien pitäis viisinkertaistua max kuudessa päivässä. Aika raffi ennuste.
 

Tämä Suomen koronakuolemista tiedetään: Kaksi syytä korostuu​

Koronakuolemaan altistaa kaksi asiaa: ikä ja sukupuoli.

Tekijän kuva
Tuomo Hyttinen
tuomo.hyttinen@iltalehti.fi
11.12.2021 klo 7:53 (muokattu tänään klo 10:09)
twitter

  • Koronaviruksen aiheuttama tauti on kuolleisuudessaan omaa luokkaansa.
  • Husin Asko Järvisen mukaan ylipaino altistaa merkittävästi vakavalle koronataudille.
  • Järvinen muistuttaa, että rokotukset ovat edelleen tehokkain suoja koronavirusta vastaan. Rokotukset eivät kuitenkaan poista koronaa maailmasta, vaikka niin toivotaan.

Koronaviruksen aiheuttaman taudin kuolleisuus on aivan omaa laatuaan, ja sitä on hankala verrata muihin sairauksiin.
Näin sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen.
Kuolleisuus nousi esille perjantaina, kun Tilastokeskus julkaisi valmiit kuolinsyytilastot vuodelta 2020. Niissä selvisi, että koronakuolemat painottuvat ikääntyneeseen väestöön.

FAKTAT​

Koronakuolemat vuonna 2020​

  • Koronavirustautiin kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta. Se tarkoittaa, että puolet kuolleista oli tätä vanhempia ja puolet tätä nuorempia.
  • Noin 90 prosenttia koronatautiin kuolleista oli täyttänyt 70 vuotta.
  • Joka neljäs kuolleista oli täyttänyt 90 vuotta.
Lähde: Tilastokeskus.
– Aluksi koronaa verrattiin influenssaan, mutta kuolleisuus on sitä korkeampi. Laskin, että Suomessa ja Ruotsissa 2. aallon aikana laboratoriovarmistetuista tapauksista 1,4 prosenttia johti kuolemaan. Sehän on paljon, Järvinen sanoo.
1920-luvun taitteessa riehunut espanjantauti tappoi miljoonia ihmisiä ympäri maailman. Tuolloin puhuttiin jopa yli 10 prosentin kuolleisuusluvuista.


– Siihen aikaan itse taudin ja jälkitautien hoitaminen oli heikompaa kuin nykyään. Espanjantautiin kuoli paljon nuoria, kun koronassa kuolemat painottuvat vanhempiin ikäryhmiin, Järvinen sanoo.
Iän lisäksi koronaan kuolleille tyypillistä on, että he menehtyvät muualla kuin erikoissairaanhoidon sairaalassa.
Asko Järvinen sanoo, että 85 prosenttia koronakuolemista tapahtuu terveyskeskussairaaloissa, hoivakodeissa, palvelutaloissa tai muissa asumispalveluyksiköissä.
Iso osa Suomen koronakuolemista on tapahtunut muun muassa palvelutaloissa. Kuvituskuva.

Iso osa Suomen koronakuolemista on tapahtunut muun muassa palvelutaloissa. Kuvituskuva. JUHA VELI JOKINEN
Syynä on, että hyvin iäkkäitä ihmisiä ei usein kannata laittaa tehohoitoon, sillä ihminen ei välttämättä kestä hoidon rankkuutta.

Ylipaino vaikuttaa​

Koska tehohoitoon ei voida ottaa kaikista vanhimpia ihmisiä, on vakavaa koronatautia sairastavan potilaan profiili erilainen. Noin puolet tehohoitopotilaista on ollut iältään 50–69-vuotiaita.

Tehohoitopotilaista vain 0,8 prosenttia on ollut alle 20-vuotiaita ja vain 3,1 prosenttia on ollut 20–29-vuotiaita. Silti nuoretkin voivat sairastua vakavasti.
– Tämän pandemian erityispiirre on, että sangen pieni sairastuneiden joukko tuottaa paljon tehohoidon tarvetta, sanoo Asko Järvinen.
Yksi vakavalle taudille altistava tekijä on ylipaino. Asko Järvisen mukaan teho-osastoille koronan vuoksi joutuneiden joukossa ylipainoiset ovat yliedustettuina.
– Osa potilaista on selkeästi ylipainoisia, osa taas massiivisen ylipainoisia, Järvinen sanoo.
Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen sanoo, että rokotukset eivät poista tartuntoja, vaikka niin toivottaisiin.

Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen sanoo, että rokotukset eivät poista tartuntoja, vaikka niin toivottaisiin. MIKKO HUISKO
Osasyy tehohoidon tarpeeseen ylipainoisten joukossa voi olla se, että ylipaino itsessään painaa keuhkoja, jolloin potilaan hapensaanti heikkenee.
Järvisen mukaan painolla ei ole silti nähty tutkimuksissa yhteyttä koronakuolleisuuden riskin lisääntymiseen.

Miehillä riski​

Painon sijaan sukupuolella näyttäisi olevan yhteys sekä vakavaan koronatautiin että koronakuolleisuuteen.
Miehet ja naiset saavat keskimäärin yhtä usein koronatartunnan. Kun Hus-alueella tarkasteltiin hoidontarvetta, miehet tarvitsivat sairaanhoitoa naisia enemmän. Tehohoitoa ja kuolleisuutta tarkasteltaessa erot sukupuolten välillä kasvoivat entisestään. Tarkastelussa huomioitiin vain juridiset sukupuolet.

– Mitä syvemmälle vaikeaan tautimuotoon mennään, miesten osuus ylikorostuu, sanoo Husin Asko Järvinen.
Miesten osuus sairaaloiden koronaosastoilla on ylikorostunut.

Miesten osuus sairaaloiden koronaosastoilla on ylikorostunut. VILLE MÄNNIKKÖ / HUS
Vaikka koronaa on tutkittu paljon, varmaa syytä miesten osuuden ylikorostumiselle ei tiedetä.
– Ehkä yleinen selitys voi olla se, että infektiotauteja sairastavissa miesten osuus on muutenkin suurempi kuin naisilla.

Rokotukset auttavat​

Koronatautiin kehitetään jatkuvasti uusia hoitoja. Tehohoidossa kuolleisuus väheni jo epidemian ensikuukausien jälkeen, kun potilaiden hoidosta saatiin kokemusta.
Hoito parani edelleen, kun koronapotilaisiin alettiin käyttää kortisonia, lisähappea ja muita hoitoja, joita nyt tiedetään toimiviksi.
– Sairaalan vuodeosastolta joutui tehohoitoon ensin kolmannes potilaista, sitten neljännes ja nyt ollaan menty jo alle sen, sanoo Asko Järvinen.
Ikääntyneiden henkilöiden koronakuolemia on hankala estää muilla kuin rajoituksilla tai suojaustoimilla.

Ikääntyneiden henkilöiden koronakuolemia on hankala estää muilla kuin rajoituksilla tai suojaustoimilla. MOSTPHOTOS

Hoitojen kehittyminen vaikuttaa kuolleisuuteen hyvin vähän, Järvinen huomauttaa. Syynä on aiemmin mainittu kuolleiden keskimääräinen korkea ikä.
– Heidän kuolleisuuttaan voidaan vähentää vain suojaustoimilla ja rokotuksilla.

Suoja kysymysmerkki​

Tällä hetkellä lääkejätit kehittävät lupaavia lääkkeitä koronavirustautia vastaan. Esimerkiksi Pfizerin kehittelemä Paxlovid on yhtiön mukaan toiminut erinomaisesti koronan vakavan taudin ehkäisyssä.
Husin Asko Järvinen ei usko, että suun kautta otettavat pillerit helpottaisivat pandemiatilannetta nopeasti.
Yksi ongelma tulee olemaan se, että lääkkeiden ottaminen pitää aloittaa varhain, jotta niistä on hyötyä. Lisäksi lääkkeet tulevat olemaan kalliita ja niistä on todennäköisesti pulaa ainakin aluksi.
– Rokote on ja tulee olemaan paras suoja vakavaa koronavirustautia vastaan. Mihinkään muuhun ei kannata ripustautua.
Husin Asko Järvinen sanoo, että koronarokote tulee jatkossakin antamaan parhaan suojan vakavaa koronatautia vastaan.

Husin Asko Järvinen sanoo, että koronarokote tulee jatkossakin antamaan parhaan suojan vakavaa koronatautia vastaan. DIRK WAEM, ZUMA PRESS
Järvinen sanoo, että ivermektiinin ja D-vitamiinin kaltaiset lääkkeet eivät toimi. Myöskään remdesiviristä ja muista viruslääkkeistä ei ole ollut käytännön hyötyä koronan hoidossa.
Rokotteiden tehosta sen sijaan on osoitettavissa konkreettista hyötyä.

– Kun rokotteet tulivat, iäkkäimpien kuolemat ja tartunnat laskivat selvästi.
Lasten ja nuorten koronatartuntoja ehkäisemällä ei merkittävästi vaikuteta sairaala- ja tehohoitokuormaan.

Lasten ja nuorten koronatartuntoja ehkäisemällä ei merkittävästi vaikuteta sairaala- ja tehohoitokuormaan. MOSTPHOTOS
Koronarokotukset ovat olleet käytössä noin vuoden päivät. Suoja tartuntaa vastaan näyttäisi alkavan hiipua puoli vuotta toisen rokoteannoksen saamisen jälkeen, mutta suojan kesto vakavaa tautia vastaan on vielä kysymysmerkki, Järvinen sanoo.
– Suoja vakavaa tautia vastaan voi kestää pitkään, ehkä hyvinkin pitkään. Rokotuksilla tautia ei kuitenkaan saada katoamaan, vaikka sitä toivetta tuntuu olevan.

Tartunnat huono mittari​

Jos halutaan seurata epidemian kulkua, kuolleisuus on huono mittari, sanoo Asko Järvinen. Syynä on, että kuolemat keskittyvät ikäihmisiin, jotka ovat muutenkin lähellä elinkaarensa päätä.
Myöskään tartunnat eivät Järvisen mukaan kerro pandemian kulusta tällä hetkellä samalla tavalla kuin aiemmin.
– Iso osa tartunnoista kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Tartuntamäärien estäminen siellä ei estä isossa määrin vaikeaa tautia. Paras mittari on sairaanhoito.
Muokattu 20.12.2021 kello 10.10: Täsmennetty kohtaa, jossa Asko Järvinen kertoo, ettei ylipainolla ja koronakuolemilla ole todettu yhteyttä.
 
mikasa90 sanoi:

Tämä Suomen koronakuolemista tiedetään: Kaksi syytä korostuu​

Koronakuolemaan altistaa kaksi asiaa: ikä ja sukupuoli.

Tekijän kuva
Tuomo Hyttinen
tuomo.hyttinen@iltalehti.fi
11.12.2021 klo 7:53 (muokattu tänään klo 10:09)
twitter

  • Koronaviruksen aiheuttama tauti on kuolleisuudessaan omaa luokkaansa.
  • Husin Asko Järvisen mukaan ylipaino altistaa merkittävästi vakavalle koronataudille.
  • Järvinen muistuttaa, että rokotukset ovat edelleen tehokkain suoja koronavirusta vastaan. Rokotukset eivät kuitenkaan poista koronaa maailmasta, vaikka niin toivotaan.

Koronaviruksen aiheuttaman taudin kuolleisuus on aivan omaa laatuaan, ja sitä on hankala verrata muihin sairauksiin.
Näin sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen.
Kuolleisuus nousi esille perjantaina, kun Tilastokeskus julkaisi valmiit kuolinsyytilastot vuodelta 2020. Niissä selvisi, että koronakuolemat painottuvat ikääntyneeseen väestöön.

FAKTAT​

Koronakuolemat vuonna 2020​

  • Koronavirustautiin kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta. Se tarkoittaa, että puolet kuolleista oli tätä vanhempia ja puolet tätä nuorempia.
  • Noin 90 prosenttia koronatautiin kuolleista oli täyttänyt 70 vuotta.
  • Joka neljäs kuolleista oli täyttänyt 90 vuotta.
Lähde: Tilastokeskus.
– Aluksi koronaa verrattiin influenssaan, mutta kuolleisuus on sitä korkeampi. Laskin, että Suomessa ja Ruotsissa 2. aallon aikana laboratoriovarmistetuista tapauksista 1,4 prosenttia johti kuolemaan. Sehän on paljon, Järvinen sanoo.
1920-luvun taitteessa riehunut espanjantauti tappoi miljoonia ihmisiä ympäri maailman. Tuolloin puhuttiin jopa yli 10 prosentin kuolleisuusluvuista.


– Siihen aikaan itse taudin ja jälkitautien hoitaminen oli heikompaa kuin nykyään. Espanjantautiin kuoli paljon nuoria, kun koronassa kuolemat painottuvat vanhempiin ikäryhmiin, Järvinen sanoo.
Iän lisäksi koronaan kuolleille tyypillistä on, että he menehtyvät muualla kuin erikoissairaanhoidon sairaalassa.
Asko Järvinen sanoo, että 85 prosenttia koronakuolemista tapahtuu terveyskeskussairaaloissa, hoivakodeissa, palvelutaloissa tai muissa asumispalveluyksiköissä.
Iso osa Suomen koronakuolemista on tapahtunut muun muassa palvelutaloissa. Kuvituskuva.

Iso osa Suomen koronakuolemista on tapahtunut muun muassa palvelutaloissa. Kuvituskuva. JUHA VELI JOKINEN
Syynä on, että hyvin iäkkäitä ihmisiä ei usein kannata laittaa tehohoitoon, sillä ihminen ei välttämättä kestä hoidon rankkuutta.

Ylipaino vaikuttaa​

Koska tehohoitoon ei voida ottaa kaikista vanhimpia ihmisiä, on vakavaa koronatautia sairastavan potilaan profiili erilainen. Noin puolet tehohoitopotilaista on ollut iältään 50–69-vuotiaita.

Tehohoitopotilaista vain 0,8 prosenttia on ollut alle 20-vuotiaita ja vain 3,1 prosenttia on ollut 20–29-vuotiaita. Silti nuoretkin voivat sairastua vakavasti.
– Tämän pandemian erityispiirre on, että sangen pieni sairastuneiden joukko tuottaa paljon tehohoidon tarvetta, sanoo Asko Järvinen.
Yksi vakavalle taudille altistava tekijä on ylipaino. Asko Järvisen mukaan teho-osastoille koronan vuoksi joutuneiden joukossa ylipainoiset ovat yliedustettuina.
– Osa potilaista on selkeästi ylipainoisia, osa taas massiivisen ylipainoisia, Järvinen sanoo.
Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen sanoo, että rokotukset eivät poista tartuntoja, vaikka niin toivottaisiin.

Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen sanoo, että rokotukset eivät poista tartuntoja, vaikka niin toivottaisiin. MIKKO HUISKO
Osasyy tehohoidon tarpeeseen ylipainoisten joukossa voi olla se, että ylipaino itsessään painaa keuhkoja, jolloin potilaan hapensaanti heikkenee.
Järvisen mukaan painolla ei ole silti nähty tutkimuksissa yhteyttä koronakuolleisuuden riskin lisääntymiseen.

Miehillä riski​

Painon sijaan sukupuolella näyttäisi olevan yhteys sekä vakavaan koronatautiin että koronakuolleisuuteen.
Miehet ja naiset saavat keskimäärin yhtä usein koronatartunnan. Kun Hus-alueella tarkasteltiin hoidontarvetta, miehet tarvitsivat sairaanhoitoa naisia enemmän. Tehohoitoa ja kuolleisuutta tarkasteltaessa erot sukupuolten välillä kasvoivat entisestään. Tarkastelussa huomioitiin vain juridiset sukupuolet.

– Mitä syvemmälle vaikeaan tautimuotoon mennään, miesten osuus ylikorostuu, sanoo Husin Asko Järvinen.
Miesten osuus sairaaloiden koronaosastoilla on ylikorostunut.

Miesten osuus sairaaloiden koronaosastoilla on ylikorostunut. VILLE MÄNNIKKÖ / HUS
Vaikka koronaa on tutkittu paljon, varmaa syytä miesten osuuden ylikorostumiselle ei tiedetä.
– Ehkä yleinen selitys voi olla se, että infektiotauteja sairastavissa miesten osuus on muutenkin suurempi kuin naisilla.

Rokotukset auttavat​

Koronatautiin kehitetään jatkuvasti uusia hoitoja. Tehohoidossa kuolleisuus väheni jo epidemian ensikuukausien jälkeen, kun potilaiden hoidosta saatiin kokemusta.
Hoito parani edelleen, kun koronapotilaisiin alettiin käyttää kortisonia, lisähappea ja muita hoitoja, joita nyt tiedetään toimiviksi.
– Sairaalan vuodeosastolta joutui tehohoitoon ensin kolmannes potilaista, sitten neljännes ja nyt ollaan menty jo alle sen, sanoo Asko Järvinen.
Ikääntyneiden henkilöiden koronakuolemia on hankala estää muilla kuin rajoituksilla tai suojaustoimilla.

Ikääntyneiden henkilöiden koronakuolemia on hankala estää muilla kuin rajoituksilla tai suojaustoimilla. MOSTPHOTOS

Hoitojen kehittyminen vaikuttaa kuolleisuuteen hyvin vähän, Järvinen huomauttaa. Syynä on aiemmin mainittu kuolleiden keskimääräinen korkea ikä.
– Heidän kuolleisuuttaan voidaan vähentää vain suojaustoimilla ja rokotuksilla.

Suoja kysymysmerkki​

Tällä hetkellä lääkejätit kehittävät lupaavia lääkkeitä koronavirustautia vastaan. Esimerkiksi Pfizerin kehittelemä Paxlovid on yhtiön mukaan toiminut erinomaisesti koronan vakavan taudin ehkäisyssä.
Husin Asko Järvinen ei usko, että suun kautta otettavat pillerit helpottaisivat pandemiatilannetta nopeasti.
Yksi ongelma tulee olemaan se, että lääkkeiden ottaminen pitää aloittaa varhain, jotta niistä on hyötyä. Lisäksi lääkkeet tulevat olemaan kalliita ja niistä on todennäköisesti pulaa ainakin aluksi.
– Rokote on ja tulee olemaan paras suoja vakavaa koronavirustautia vastaan. Mihinkään muuhun ei kannata ripustautua.
Husin Asko Järvinen sanoo, että koronarokote tulee jatkossakin antamaan parhaan suojan vakavaa koronatautia vastaan.

Husin Asko Järvinen sanoo, että koronarokote tulee jatkossakin antamaan parhaan suojan vakavaa koronatautia vastaan. DIRK WAEM, ZUMA PRESS
Järvinen sanoo, että ivermektiinin ja D-vitamiinin kaltaiset lääkkeet eivät toimi. Myöskään remdesiviristä ja muista viruslääkkeistä ei ole ollut käytännön hyötyä koronan hoidossa.
Rokotteiden tehosta sen sijaan on osoitettavissa konkreettista hyötyä.

– Kun rokotteet tulivat, iäkkäimpien kuolemat ja tartunnat laskivat selvästi.
Lasten ja nuorten koronatartuntoja ehkäisemällä ei merkittävästi vaikuteta sairaala- ja tehohoitokuormaan.

Lasten ja nuorten koronatartuntoja ehkäisemällä ei merkittävästi vaikuteta sairaala- ja tehohoitokuormaan. MOSTPHOTOS
Koronarokotukset ovat olleet käytössä noin vuoden päivät. Suoja tartuntaa vastaan näyttäisi alkavan hiipua puoli vuotta toisen rokoteannoksen saamisen jälkeen, mutta suojan kesto vakavaa tautia vastaan on vielä kysymysmerkki, Järvinen sanoo.
– Suoja vakavaa tautia vastaan voi kestää pitkään, ehkä hyvinkin pitkään. Rokotuksilla tautia ei kuitenkaan saada katoamaan, vaikka sitä toivetta tuntuu olevan.

Tartunnat huono mittari​

Jos halutaan seurata epidemian kulkua, kuolleisuus on huono mittari, sanoo Asko Järvinen. Syynä on, että kuolemat keskittyvät ikäihmisiin, jotka ovat muutenkin lähellä elinkaarensa päätä.
Myöskään tartunnat eivät Järvisen mukaan kerro pandemian kulusta tällä hetkellä samalla tavalla kuin aiemmin.
– Iso osa tartunnoista kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Tartuntamäärien estäminen siellä ei estä isossa määrin vaikeaa tautia. Paras mittari on sairaanhoito.
Muokattu 20.12.2021 kello 10.10: Täsmennetty kohtaa, jossa Asko Järvinen kertoo, ettei ylipainolla ja koronakuolemilla ole todettu yhteyttä.
Click to expand...
Eli suomennettuna: rokotetaan ylipainoiset ja +60-vuotiaat. Lasten, nuorten ja terveiden painostaminen piikille passin kautta on aivan sairasta toimintaa.
 
Back
Ylös Bottom