Koronavirus, COVID-19

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Deleted member 43228
  • Aloitettu Aloitettu
MESSU100: ilmainen M-Nutrition Protein Bar (Crispy Caramel)! Yli 100 € tilauksiin

Rokotepassi?

  • Kyllä

    Votes: 88 27,4%

  • Ei

    Votes: 233 72,6%
  • Total voters
    321
MESSU250: Ilmainen Outlet Pre-Workout -tehonlisääjä! Yli 250 € tilauksiin
MESSU150: Ilmainen MWEBSTORE.FI Shaker! Yli 150 € tilauksiin
2021

PERUSOIKEUKSIEN RAJOITTAMISESTA​

Olen viime päivinä saanut paljon postia, joissa rokottamattomat henkilöt vastustavat koronapassia perustuslain vastaisena. Koska en jaksa vastata kaikille erikseen, laadin tähän pienen yhteenvedon perustuslain tulkinnasta.

Perustuslakivaliokunnan päähomma
Suomessa autoritatiivisin perustuslakia tulkitseva elin on perustuslakivaliokunta. Kun se ottaa kannan johonkin kysymykseen, se on samalla voimassa oleva tulkintaohje lakiin. Yleensä perustuslakivaliokunnan päätehtävä on kertoa eduskunnalle,
  1. voidaanko jokin laki päättää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä (eli se on perustuslain kanssa sopusoinnussa),
  2. edellyttääkö se vaikeutettua säätämisjärjestystä (jolloin lakiesitys on perustuslain vastainen, jolloin perustuslakia on muutettava) vai
  3. onko laki sillä tavoin Suomen kansainvälisten sitoumusten vastainen, että eduskunta ei voi päättää siitä lainkaan.
Tavallisimmin perustuslakivaliokunta toteaa esityksen kuuluvan ryhmään yksi. Jo esityksen kirjoitusvaiheessa tehdään huolellista perustuslakitarkastelua, ja siksin eduskuntaan asti viedyissä lakiesityksissä melko harvoin on perustuslainvastaisuutta. Jos perustuslakivaliokunta kuitenkin havaitsee esityksen olevan ristiriidassa perustuslain kanssa, kyse on tyypillisesti melko pienestä yksityiskohdasta, joka voidaan korjata valiokuntakäsittelyn aikana. Koronatoimissa tällaisia korjauksia on tehty useita.
Joskus käy niin, että lakiesityksen perusratkaisut ovat siinä määrin ristiriidassa perustuslain kanssa, että siitä ei saa viilattua millään tavallista lakia. Tällöin hallitus yleensä mieluummin vetää esityksensä pois kuin lähtee yrittämään perustuslain muuttamista (tai nk. poikkeuslakia) vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä. Näin kävi taannoin esimerkiksi esitykselle ulkonaliikkumiskiellosta.

Perusoikeuksien rajoitusedellytykset
Hyvin usein perustuslakivaliokunta joutuu työssään pohtimaan myös perusoikeuksiin tehtäviä rajoituksia. Näin on ollut korona-aikana, mutta jo sitä ennen koko Suomen itsenäisyyden ajan – perusoikeuksien rajoittamisen ehdot ovat aina olleet keskeinen teema perustuslaillisuustarkastelussa.
Aniharva perusoikeus on sillä tavoin koskematon, että siihen ei saisi tehdä rajoituksia lainkaan. Toisaalta lainsääsäjä ei voi rajoittaa ihmisten perusoikeuksia miten vain – eiväthän ne silloin olisi perusoikeuksia! Siksi perusoikeuksien rajoittamiseen on oikeuskirjallisuudessa laadittu pelisäännöt, joita kutsutaan perusoikeuksien rajoitusedellytyksiksi. Niissä luetellaan ehdot, joiden täyttyessä jonkin perusoikeuden rajoittamista ei tule pitää perustuslain vastaisena.
Aika usein syy perusoikeuden rajoittamisesitykselle on se, että se on ristiriidassa jonkin toisen perusoikeuden kanssa. Tällöin syntyy ns. kollisiotilanne. Koska perusoikeudet eivät ole missään tärkeysjärjestyksessä, kollisiotilanne on ratkaistava etsimällä vaihtoehto, joka toteuttaa kaikkia perusoikeuksia mahdollisimman täysipainoisesti.
Tyypillisesti kollisiotilanne edellyttää ainakin yhden perusoikeuden rajoitusta toisen suojaamiseksi. Esimerkiksi Uudenmaan koronasulun kohdalla pohdittiin vastakkain (muun muassa) ihmisten liikkumisvapautta ja muiden kuin uusmaalaisten oikeutta terveyteen tilanteessa, jossa korona levisi pääkaupunkiseudulla huomattavasti muuta Suomea nopeammin. Käytännössä rajoitusta voidaan kuitenkin pehmentää liittämällä siihen lieventäviä tai kompensoivia toimia. Esimerkiksi vuoden 2020 sulkujen aiheuttamaa haittaa elinkeinovapaudelle pehmennettiin parantamalla sosiaaliturvaa ja jakamalla yrityksille avustuksia.

Perustuslakivaliokunnan arvostelusta
Kun minulle tulee viestejä, joissa väitetään tämän tai tuon toimen olevan perustuslain vastainen, voin siis vain todeta, että perustuslakivaliokunta on arvioinut kutakuinkin kaikki laintasoiset koronatoimet, joita Suomessa on tehty. Ne ovat siis voimassaolevan tulkinnan mukaan sopusoinnussa perustuslain kanssa, eli lähtökohtaisesti perustuslain mukaisia.
Perustuslakivaliokunta ei tietenkään ole erehtymätön. Se on voinut unohtaa tai laiminlyödä jonkin keskeisen näkökulman. Jos valiokunnan kanta on ristiriidassa jonkin Suomea sitovan ihmisoikeusvelvoitteen kanssa, se on ilman muuta virheellinen – tätä toki tapahtuu harvoin ja yleensä kyse on siitä, että ihmisoikeustulkinta on muuttunut valiokunnan ottaman kannan jälkeen.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoja voi kritisoida ja on ihan tervettä, että yhteiskunnassa käydään niistä keskustelua. Itsekin olen jättänyt eriävän mielipiteen erääseen koronapassilainsäädännön kohtaan, josta olin valiokunnan enemmistön kanssa eri mieltä. Korona-aikana perustuslakivaliokunnan kantoja on varsin ansiokkaasti ja usein hyvin kriittisestikin analysoitu ammattivaltiotieteilijöiden toimesta esimerkiksi perustuslakiblogissa.
Perusteltuun kritiikkiin ei kuitenkaan riitä esimerkiksi huomio, että omaa perusoikeutta on rajoitettu, koska ei rokottamattomana pääse baariin. Tästä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta tulee järjellistä perustuslakitulkinnan arvostelua vasta pohdittaessa, miksi perustuslakivaliokunnan punninta syrjinnän vastaisen kiellon ja tehohoitopaikkojen ruuhkautumisen vuoksi vaarantuvan oikeuden elämään välillä on arvostelijan mielestä epätasapainossa eikä ratkaisu täytä perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä.

Poliittisesta ja oikeudellisesta harkinnasta
Tulkinta perustuslaillisuudesta on ensisijaisesti oikeudellinen, ei poliittinen, ja siksi pätevä argumentaatio rakentuu eri tavoin. Tämä näkyy eduskunnassa esimerkiksi siten, että meitä perustuslakivaliokunnan jäseniä ei sido ryhmäkuri (silloin, kun teemme perustuslaillisuusarviointia). Toivottavaa on, että edustajat eivät anna myöskään kansalaispainostuksen vaikuttaa kantoihinsa ainakaan sillä tavoin, että asettaisivat menestyksen vaaleissa oikeudellisen harkinnan edelle.
Tämä ero on tärkeä ymmärtää: niiltä osin kuin kyse on poliittisesta päätöksenteosta, me edustajat osallistumme puolueemme linjauksiin ja useimmiten puolustamme puolueemme linjaa. Hyvä edustaja myös kuuntelee poliittisessa työssään kansalaispalautetta ja ottaa sen soveltuvin osin huomioon. Parlamentarismi on luonteeltaan ”kansan valtaa”, joten poliitikkojen velvollisuus on kuunnella kansaa – samalla muistaen, että kovaäänisin ei välttämättä edusta kansan intressejä tai toiveita parhaiten.
Koska harkintaa on kahdenlaista, sama edustaja voi äänestää jostakin esityksestä perustuslakivaliokunnassa puolesta ja täysistunnossa vastaan – valiokunnassa hän on tehnyt asiasta oikeudellista arviota, salissa taas poliittista.

Lopuksi
Mitä tulee johonkin sellaiseen toimeen, joka on vasta selvittelyssä tai yleisessä julkisessa keskustelussa, sen perustuslaillisuudesta ei voi sanoa oikein mitään. Jotta perusoikeusarvioinnin voi tehdä, pitää ensin olle edessä yksityiskohtainen esitys. Sitten arvioidaan, täyttyvätkö perusoikeuksien rajoitusedellytykset vaiko eivät. Tämä pätee esimerkiksi ”rokotuspakkoon”, jota käsitykseni mukaan ei Suomessa tällä hetkellä ole valmistelussa, mutta joista käydään jonkin verran julkista keskustelua ja josta sen seurauksena saan paljon kansalaispalautetta

Anna KOntula
 

Will we always need Covid-19 boosters? Experts have theories​


By Helen Branswell Dec. 15, 2021
Reprints
AP21321360192029-645x645.jpg


With the world facing the latest in a seemingly endless stream of coronavirus variants — and with bullish talk from manufacturers about a need for even more vaccine shots — you wouldn’t be alone if you were wondering: Are Covid boosters always going to be a fixture in our future?

The simple truth is that, at this point, there’s no definitive answer to that question.

But virologists, immunologists, and vaccinologists have opinions that are anchored in an understanding of how the immune system works and in emerging data on how Covid vaccines engage with this complicated enterprise that has evolved to help humans fend off disease threats.

STAT asked a number of these experts whether they think we face a future of endless Covid boosting. In the main, their answers were more reassuring than we expected.

Some said they think three doses of vaccine may protect many people for some time against the worst of Covid’s potential ravages. Many said they think the benefit of the third shot, given after a six-month interval, will turbocharge immune responses.

Interestingly, a number said they think that even if we end up needing more boosters down the line, the messenger RNA vaccines — the Pfizer and Moderna vaccines that have been the cornerstone of the U.S. vaccine effort to date — may not be the vaccines we use for that purpose. Vaccines that cause fewer side effects may be needed if public health authorities want to persuade people to get regular or even sporadic boosters.

Here are some observations and informed theories from nine leading experts in this field.

The immune response to these vaccines is impressive​

Ali Ellebedy, an associate professor of pathology and immunology at Washington University School of Medicine in St. Louis, studies what happens in the lymph nodes and bone marrow of people who have been vaccinated against Covid-19. He’s been amazed at how long the first two doses of mRNA vaccine act on the immune system; half a year after the second shot, the response is still maturing. He wouldn’t have predicted that, Ellebedy admitted.

“There is an ongoing reaction in our lymph nodes that’s going for six months. And that reaction, we are showing, that it is actually enhancing the potency of the antibodies,” he said. “Even before the third dose.”

The maturation of the immune response — which would be accelerated by a third dose, given after a longer interval — brings big benefits. The antibodies we make improve in quality through a process called affinity maturation. They become more capable of recognizing their viral target, even if that target has made changes to its appearance, in the way variants have done.

Sign up for Morning Rounds​

Your daily dose of news in health and medicine.

“If you wait six months or more between a priming and boost, what you see is not just a boosting of the immunity that you got from the first vaccine, but you see a broadening of the immune response so that it recognizes other viruses or other variants. Your immune response becomes much more cross-protective,” said David Topham, an immunologist at the University of Rochester Medical Center and director of the New York Influenza Center of Excellence.

Florian Krammer, a professor of vaccinology at the Icahn School of Medicine at Mount Sinai Hospital in New York, had been reluctant to get a booster shot, figuring he had solid protection from the two doses of Pfizer he received earlier this year. Better to allocate scarce doses to low-income countries that have had limited access to date to vaccine, he thought.

The emergence of the highly mutated Omicron variant has changed his thinking on the advisability of giving booster shots. But Krammer is not sure what the long-term impact of the third dose will be. “We see that you get your booster and you get up to two times, three times the [antibody] level that you had after the second dose. But the question is: How long does it last? How far will it fall? Will the set point be the same?” he asked.

“Even with booster doses… there might be breakthrough infections at some point,” said Krammer. “And I think the real goal is to get so much immunity in the population that the virus is annoying but not problematic.”

Third doses may get us to that spot​

Barney Graham has long thought that a delayed third dose would be needed to complete a Covid vaccine series.

An immunologist who was deputy director of the National Institutes of Health’s Vaccine Research Center until his retirement at the end of August, Graham led the NIH team that worked on the prototype of the Covid spike protein that many vaccine manufacturers used in their vaccines.

The antibodies induced by delayed third doses will be of higher quality, generating a broader immune response that can more reliably recognize even mutated viruses, such as new variants, he said.

“Once you give the [antibody-producing] B cells a chance to mature and then boost them later … that type of response tends to make immunity across all these different variants more similar,” he said.

Graham also believes as we go forward, our immunity against SARS-CoV-2 may be naturally topped up by occasional exposures to the virus; that’s called anamnestic boosting. Neutralizing antibodies will probably decline after the third dose, as they did after the second, so we may get infected by SARS-2 from time to time. But the other facets of the immune response will kick in to stop the virus from descending into the lungs, where it can do serious damage.

“So I think that the whole question about durability of immunity is going to have to be determined by three years from now, are people still getting sick or are they relatively well-protected against severe disease — regardless of whatever their antibody level is in serum. Because that may wane, but you still have a lot of memory B cells that can rapidly respond,” Graham said.

Related:

Fauci says Omicron-specific version of Covid-19 vaccines may not be necessary​


Anthony Fauci, Graham’s former boss, agreed, though he didn’t rule out the possibility of another booster down the road.

“What I think could ultimately happen is that by a prime, second, and then a third boost and who knows, maybe a fourth boost, you get a level of protection that would sort of transform all of this to overwhelmingly an asymptomatic or mildly symptomatic infection. So that it starts to drift much, much more towards the common cold coronaviruses,” said Fauci, director of the National Institute of Allergy and Infectious Disease.

Marion Pepper and her laboratory at the University of Washington have been working to come up with real world evidence on how well the immunity we’ve been acquiring protects against SARS-2. They have been following a cohort of people who were vaccinated or who were infected — and in some cases were both infected and then vaccinated. Among those vaccinated, some have received two shots; some have received a third. It is an observational study; they did not randomly assign the people they are following to these groups.

Pepper said from what her group is seeing, she expects boosters to give “an important window of enhanced protection.” But she doesn’t think there is limitless benefit from boosting again and again, using the same vaccine strain. She and her team saw, for instance, that people who had been infected, vaccinated, and then boosted did not get much additional benefit from the third dose of vaccine.

“I think there is a misconception that the immune system can constantly be repetitively elevated such that you don’t go back to that same starting point,” she said. “And in some people, maybe if they didn’t have a good first immune response, it will enhance their cell numbers. But for the large majority you end up hitting a set point of memory that doesn’t just keep getting bigger every single time you get the same boost.”

She suggested vaccinating with another strain of the virus — something like the Omicron version, for example — might draw new immune cells into the fray and broaden the scope of the protection the vaccine offers. There are, however, many weighty factors to consider in making a decision to change the Covid vaccine.

The Omicron wildcard​

Other experts have concerns about whether we’re as far along as Graham and some others hope. Paul Bieniasz, head of the laboratory of retrovirology at Rockefeller University, said the work he and his team have done suggests there is still room to top up immunity in vaccinated people — and unfortunately plenty of unvaccinated people who still need protection.

Bieniasz had thought, like some of the others cited here, that with booster doses people would start to get the upper hand on the virus. But the emergence of Omicron has shaken his faith that our immune systems are going to take the lead in what he called “a genetic arms race.”

“I was much more confident a couple of weeks ago that the antibodies would have the edge in being able to outstrip the evolutionary capacity of SARS-CoV-2. But I don’t think that’s completely clear now,” he said.

Topham too thinks viral evolution may dictate whether we have future dates with booster shots.

“If next week we see the emergence of a variant that can escape the current vaccine, then yes, we’re going to have to get another shot of an improved vaccine as soon as they can make it,” he said.

People likely won’t agree to take mRNA vaccines indefinitely

The Pfizer-BioNTech and Moderna vaccines have been game-changers in this pandemic, proving that new vaccines can be designed, tested, and mass-produced within a hitherto unthinkable time. The first syringes containing the Pfizer vaccine began to slide into arms in the United Kingdom and the U.S. about 11 months to the day from when a Chinese scientist posted the genetic sequence of the SARS-CoV-2 virus on internationally accessible databases.

The vaccines are extraordinarily protective. They’re also reactogenic; they can come with a real kick. Some people experience no side effects of note while others have only a sore arm. But a significant portion of people experience headache, fatigue, and malaise; others spike fevers, experience muscle aches, and are wracked with chills. And of course, there is an elevated rate of myocarditis and pericarditis — inflammation of heart muscle or tissue around the heart, respectively — in some males in their teens and early 20s who get vaccinated with these shots.

In the throes of the pandemic, people have seen these vaccines as the best hedge against a potentially fatal encounter with Covid-19. But as our immunity against the new virus rises, experts like Ellebedy don’t think folks will be willing to put up with potentially feeling lousy for a day or two after getting a booster.

“People in a pandemic can accept things, but I think if you’re talking about a regular vaccine that’s not really needed because of a pandemic, I’m not sure if people would be more accepting of that,” he said.

John Wherry, director of the Institute for Immunology at the University of Pennsylvania, agreed. “I don’t think we’re going to see just a yearly wild-type spike mRNA vaccine every year ad infinitum,” he said, suggesting people will likely be drawn to other types of vaccines as boosters down the road, if we need them.

Currently in the U.S. the only other vaccine option is the one manufactured by Johnson and Johnson, which has not been a popular draw. Less than 4% of vaccine doses administered in the country have been J&J’s vaccine. But it is conceivable other vaccines with fewer side effects will become available here.

Novavax and the partnership of Sanofi and GSK are both producing recombinant protein vaccines that are thought to be highly promising. Novavax, which has struggled to produce vaccine at commercial scale, has been given an emergency use authorization by Indonesia and other countries are expected to follow suit. Novavax has filed with regulatory authorities in Canada and the European Union, among others, and has said it expects to file for an EUA from the Food and Drug Administration. The Sanofi-GSK vaccine is still in Phase 3 testing.

Recombinant protein vaccines are generally not as reactogenic as mRNA vaccines.

“If you get two vaccines and both work and one you know makes you feel sick for a day, and the other one doesn’t, you know who wins, right?” Krammer said of the prospects for another type of vaccine to make inroads in the U.S. booster shot market.

Akiko Iwasaki, an immunologist at Yale University, thinks we will likely need vaccines that are administered differently if we want to prevent Covid infections. She and colleagues last week published a paper in Science on pre-clinical study of an intranasally administered vaccine.

“Early data from Israel is showing that the third dose, even though it provides a very effective protection, it also does wane,” Iwasaki said. “So it’s not like the third dose will fix antibody response forever. That’s kind of hard to ask any vaccine to do that.”

Developing a vaccine that aims to arm the mucosal tissues of the upper respiratory tract with immune protection would stop SARS-2 at its point of entry, not after it is rampaging through our cells. “It’s really like putting the guard outside the door as opposed to inside the door,” she said.

One last thought about the Covid vaccines​

The early estimates of the efficacy of the mRNA vaccines to prevent infections — in the 95% range — created unrealistic expectations about what Covid vaccines would be able to do over the long-term in blocking all infections. As months pass from vaccination, we’ve seen declines in neutralizing antibody levels and an increase in breakthrough infections among the vaccinated — a phenomenon that seems to be accelerating with the spread of the Omicron variant.

But make no mistake. The vaccines are working. In the vaccinated, hospitalizations and deaths triggered by Covid infections have plummeted. Those are the performance metrics we need to be keeping our eyes on, said Wherry.
 
mikasa90 sanoi:
2021

PERUSOIKEUKSIEN RAJOITTAMISESTA​

Olen viime päivinä saanut paljon postia, joissa rokottamattomat henkilöt vastustavat koronapassia perustuslain vastaisena. Koska en jaksa vastata kaikille erikseen, laadin tähän pienen yhteenvedon perustuslain tulkinnasta.

Perustuslakivaliokunnan päähomma
Suomessa autoritatiivisin perustuslakia tulkitseva elin on perustuslakivaliokunta. Kun se ottaa kannan johonkin kysymykseen, se on samalla voimassa oleva tulkintaohje lakiin. Yleensä perustuslakivaliokunnan päätehtävä on kertoa eduskunnalle,
  1. voidaanko jokin laki päättää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä (eli se on perustuslain kanssa sopusoinnussa),
  2. edellyttääkö se vaikeutettua säätämisjärjestystä (jolloin lakiesitys on perustuslain vastainen, jolloin perustuslakia on muutettava) vai
  3. onko laki sillä tavoin Suomen kansainvälisten sitoumusten vastainen, että eduskunta ei voi päättää siitä lainkaan.
Tavallisimmin perustuslakivaliokunta toteaa esityksen kuuluvan ryhmään yksi. Jo esityksen kirjoitusvaiheessa tehdään huolellista perustuslakitarkastelua, ja siksin eduskuntaan asti viedyissä lakiesityksissä melko harvoin on perustuslainvastaisuutta. Jos perustuslakivaliokunta kuitenkin havaitsee esityksen olevan ristiriidassa perustuslain kanssa, kyse on tyypillisesti melko pienestä yksityiskohdasta, joka voidaan korjata valiokuntakäsittelyn aikana. Koronatoimissa tällaisia korjauksia on tehty useita.
Joskus käy niin, että lakiesityksen perusratkaisut ovat siinä määrin ristiriidassa perustuslain kanssa, että siitä ei saa viilattua millään tavallista lakia. Tällöin hallitus yleensä mieluummin vetää esityksensä pois kuin lähtee yrittämään perustuslain muuttamista (tai nk. poikkeuslakia) vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä. Näin kävi taannoin esimerkiksi esitykselle ulkonaliikkumiskiellosta.

Perusoikeuksien rajoitusedellytykset
Hyvin usein perustuslakivaliokunta joutuu työssään pohtimaan myös perusoikeuksiin tehtäviä rajoituksia. Näin on ollut korona-aikana, mutta jo sitä ennen koko Suomen itsenäisyyden ajan – perusoikeuksien rajoittamisen ehdot ovat aina olleet keskeinen teema perustuslaillisuustarkastelussa.
Aniharva perusoikeus on sillä tavoin koskematon, että siihen ei saisi tehdä rajoituksia lainkaan. Toisaalta lainsääsäjä ei voi rajoittaa ihmisten perusoikeuksia miten vain – eiväthän ne silloin olisi perusoikeuksia! Siksi perusoikeuksien rajoittamiseen on oikeuskirjallisuudessa laadittu pelisäännöt, joita kutsutaan perusoikeuksien rajoitusedellytyksiksi. Niissä luetellaan ehdot, joiden täyttyessä jonkin perusoikeuden rajoittamista ei tule pitää perustuslain vastaisena.
Aika usein syy perusoikeuden rajoittamisesitykselle on se, että se on ristiriidassa jonkin toisen perusoikeuden kanssa. Tällöin syntyy ns. kollisiotilanne. Koska perusoikeudet eivät ole missään tärkeysjärjestyksessä, kollisiotilanne on ratkaistava etsimällä vaihtoehto, joka toteuttaa kaikkia perusoikeuksia mahdollisimman täysipainoisesti.
Tyypillisesti kollisiotilanne edellyttää ainakin yhden perusoikeuden rajoitusta toisen suojaamiseksi. Esimerkiksi Uudenmaan koronasulun kohdalla pohdittiin vastakkain (muun muassa) ihmisten liikkumisvapautta ja muiden kuin uusmaalaisten oikeutta terveyteen tilanteessa, jossa korona levisi pääkaupunkiseudulla huomattavasti muuta Suomea nopeammin. Käytännössä rajoitusta voidaan kuitenkin pehmentää liittämällä siihen lieventäviä tai kompensoivia toimia. Esimerkiksi vuoden 2020 sulkujen aiheuttamaa haittaa elinkeinovapaudelle pehmennettiin parantamalla sosiaaliturvaa ja jakamalla yrityksille avustuksia.

Perustuslakivaliokunnan arvostelusta
Kun minulle tulee viestejä, joissa väitetään tämän tai tuon toimen olevan perustuslain vastainen, voin siis vain todeta, että perustuslakivaliokunta on arvioinut kutakuinkin kaikki laintasoiset koronatoimet, joita Suomessa on tehty. Ne ovat siis voimassaolevan tulkinnan mukaan sopusoinnussa perustuslain kanssa, eli lähtökohtaisesti perustuslain mukaisia.
Perustuslakivaliokunta ei tietenkään ole erehtymätön. Se on voinut unohtaa tai laiminlyödä jonkin keskeisen näkökulman. Jos valiokunnan kanta on ristiriidassa jonkin Suomea sitovan ihmisoikeusvelvoitteen kanssa, se on ilman muuta virheellinen – tätä toki tapahtuu harvoin ja yleensä kyse on siitä, että ihmisoikeustulkinta on muuttunut valiokunnan ottaman kannan jälkeen.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoja voi kritisoida ja on ihan tervettä, että yhteiskunnassa käydään niistä keskustelua. Itsekin olen jättänyt eriävän mielipiteen erääseen koronapassilainsäädännön kohtaan, josta olin valiokunnan enemmistön kanssa eri mieltä. Korona-aikana perustuslakivaliokunnan kantoja on varsin ansiokkaasti ja usein hyvin kriittisestikin analysoitu ammattivaltiotieteilijöiden toimesta esimerkiksi perustuslakiblogissa.
Perusteltuun kritiikkiin ei kuitenkaan riitä esimerkiksi huomio, että omaa perusoikeutta on rajoitettu, koska ei rokottamattomana pääse baariin. Tästä epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta tulee järjellistä perustuslakitulkinnan arvostelua vasta pohdittaessa, miksi perustuslakivaliokunnan punninta syrjinnän vastaisen kiellon ja tehohoitopaikkojen ruuhkautumisen vuoksi vaarantuvan oikeuden elämään välillä on arvostelijan mielestä epätasapainossa eikä ratkaisu täytä perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä.

Poliittisesta ja oikeudellisesta harkinnasta
Tulkinta perustuslaillisuudesta on ensisijaisesti oikeudellinen, ei poliittinen, ja siksi pätevä argumentaatio rakentuu eri tavoin. Tämä näkyy eduskunnassa esimerkiksi siten, että meitä perustuslakivaliokunnan jäseniä ei sido ryhmäkuri (silloin, kun teemme perustuslaillisuusarviointia). Toivottavaa on, että edustajat eivät anna myöskään kansalaispainostuksen vaikuttaa kantoihinsa ainakaan sillä tavoin, että asettaisivat menestyksen vaaleissa oikeudellisen harkinnan edelle.
Tämä ero on tärkeä ymmärtää: niiltä osin kuin kyse on poliittisesta päätöksenteosta, me edustajat osallistumme puolueemme linjauksiin ja useimmiten puolustamme puolueemme linjaa. Hyvä edustaja myös kuuntelee poliittisessa työssään kansalaispalautetta ja ottaa sen soveltuvin osin huomioon. Parlamentarismi on luonteeltaan ”kansan valtaa”, joten poliitikkojen velvollisuus on kuunnella kansaa – samalla muistaen, että kovaäänisin ei välttämättä edusta kansan intressejä tai toiveita parhaiten.
Koska harkintaa on kahdenlaista, sama edustaja voi äänestää jostakin esityksestä perustuslakivaliokunnassa puolesta ja täysistunnossa vastaan – valiokunnassa hän on tehnyt asiasta oikeudellista arviota, salissa taas poliittista.

Lopuksi
Mitä tulee johonkin sellaiseen toimeen, joka on vasta selvittelyssä tai yleisessä julkisessa keskustelussa, sen perustuslaillisuudesta ei voi sanoa oikein mitään. Jotta perusoikeusarvioinnin voi tehdä, pitää ensin olle edessä yksityiskohtainen esitys. Sitten arvioidaan, täyttyvätkö perusoikeuksien rajoitusedellytykset vaiko eivät. Tämä pätee esimerkiksi ”rokotuspakkoon”, jota käsitykseni mukaan ei Suomessa tällä hetkellä ole valmistelussa, mutta joista käydään jonkin verran julkista keskustelua ja josta sen seurauksena saan paljon kansalaispalautetta

Anna KOntula
Click to expand...
Eli jos tartuntatauti jossa kuolleisuus on 0,23% mahdollistaa rokottamattomien perusoikeuksien viemisen, niin voitaisiinko neekereiltä viedä oikeus mennä baareihin ja ravintoloihin sillä perusteella että he tutkimusten mukaan syyllistyvät useammin raiskauksiin ja muihin rikoksiin? Kumpi perusoikeus on tärkeämpi: se että naapuri pääsee baariin vai se ettei nainen joudu raiskatuksi ja ahdistelluksi? Sitä voisi perustuslakivaliokunta miettiä seuraavalla kerralla.
 

3 kpl Supermass Nutrition GOOD MORNING

Loistava viherjauhe

-50%
muriaani sanoi:
Tämähän täällä on jo varmaan selvää ja ruodittu monta kertaa mutta kertauksena hitaimmille:

View: https://mobile.twitter.com/RikkinenSirpa/status/1472540307770204169
Click to expand...


Kiuru on niin helvetin tyhmä, ettei vieläkään ilmeisesti ymmärrä, että hänet ollaan uhraamassa. Marin & co. antaa kiurun tehdä nyt likaisen työn (suomen alasajon), ja kun väkisinkin tulee ennen pitkää ilmi (vaikka sitä yritetään pimittää niin pitkää kuin mahdollista), että omikron on/oli normi nuhaakin lievempi (eikä siis olisi vaatinut mitään toimia), niin silloin jopa umpimätä suomen valtamedia herää (ehkä jopa marinin vihjauksesta), ja alkaa tuttuun tapaansa vaatia (yhtä) syyllistä, ja silloin marin heittää kiurun bussin alle. Problem solved. Mulla on kristallipallo.
 
Olikohan tämä kirjoitus jo täällä? Hyvää pohdintaa joka kyllä saatetaan poistaa koska vääriä mielipiteitä.

puheenvuoro.uusisuomi.fi

Koronakriisi vai ei – jokin ei nyt täsmää? | Uusi Suomi Puheenvuoro

Pääministeri Sanna Marinin mukaan koronaepidemia on Suomen pahin kriisi sotien jälkeen. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru pelottelee, että olemme ”veitsenterällä”, ”nyt on kiire!”.
puheenvuoro.uusisuomi.fi puheenvuoro.uusisuomi.fi

Pitkä teksti, spoilereissa:
Pääministeri Sanna Marinin mukaan koronaepidemia on Suomen pahin kriisi sotien jälkeen. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru pelottelee, että olemme ”veitsenterällä”, ”nyt on kiire!”.

Vuonna 2020 koronavirustauti aiheutti 558 henkilön kuoleman. Se on yksi prosentti kaikkiaan 55 500 menehtyneestä. Eniten kuolemia aiheuttivat verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet ja muistisairaudet, joihin menehtyi kolme neljäsosaa kuolleista. Nämä taudit myös kuormittavat eniten terveydenhuoltojärjestelmäämme. Alkoholiinkin kuolee kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin koronaan eli 1700 vuodessa. Koronakuolemissa mediaani-ikä on 84 vuotta, kun kaikkien menehtyneiden keski-ikä on 75 vuotta. (Tilastokeskus, 10.12.2021)

Kuolemantapausten valossa korona ei ole kansanterveydellisesti vaarallinen tauti. Ei, vaikka tänä vuonna koronatautiin kuolee noin 900 henkilöä. Sekään ei poikkea keskimääräisestä 500–2000 influenssaan kuolleiden määrästä. Mikä koronakriisi Suomessa on? Jokin tässä ei nyt täsmää?

”Kuolleisuus on huono mittari, jos halutaan seurata epidemian kulkua”, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektioylilääkäri Asko Järvinen. Syynä on se, että ”kuolemat keskittyvät ikäihmisiin, jotka ovat muutenkin lähellä elinkaarensa päätä.” Myöskään tartunnat eivät Järvisen mukaan kerro pandemian kulusta. ”Iso osa tartunnoista kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Tartuntamäärien estäminen siellä ei estä isossa määrin vaikeaa tautia. Paras mittari on sairaanhoito” sanoo Järvinen. (IL, 11.12.2021) Siis katsotaan sairaanhoitoa.

Kiuru ja ”1000 tehohoitopaikkaa”

Koronapotilaiden hoitokapasiteettiin lasketaan tehohoito ja tehostetun valvonnan hoito, joiden hoitojen ero sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lääkintöneuvos Timo Keistisen mukaan on liukuva. Koronaviruksen seurauksena STM:n tavoitteena on ollut nostaa sekä tehohoitopaikkojen että tehostetun valvonnan paikkojen yhteislukumäärä tuhanteen. ”Suomessa on tavallisesti 300 tehohoitopaikan lisäksi noin 200 tehostetun valvonnan paikkaa”, sanoo Keistinen.”Nyt on hyvä tilanne” totesi Keistinen maaliskuussa 2020, kun tehohoidossa oli 62 potilasta, enimmillään 86. Ylen kokoamassa taulukossa tehohoitopaikkoja on maksimissaan 667. (Yle, 1.4.2020)

Sairaalapaikkojen kokonaismäärää on vähennetty Suomessa lähes 40 prosentilla vuodesta 2000 tehokkuuden parantamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi. OECD:n tilastojen mukaan Suomessa on 1,4

sairaalapaikkaa EU:n keskiarvoa vähemmän tuhatta asukasta kohti. Esimerkiksi Norja on samalla tasolla, Ruotsissa, Tanskassa ja Britanniassa paikkoja on vähemmän. (IL, 29.11.2021)

Olisiko pandemioita varten pitänyt jättää enemmän sairaalapaikkoja? Ei ja ei, vastaavat lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä, STM:stä, ja Kuntaliiton hallintoylilääkäri Päivi Koivuranta. Sairaalapaikkojen vähentäminen on ollut mahdollista lääketieteen ja hoitomuotojen kehityksen myötä. (IL, 29.11.2021)

He ovat samoilla linjoilla Asko Järvisen kanssa. ”Koronaviruksen osalta puhutaan ennen kaikkea tehohoidon kapasiteetista ja sen riittävyydestä”. ”Suomessa on kunnissa ja sairaanhoitopiireissä valmiit suunnitelmat, miten paikkamääriä tarvittaessa voidaan lisätä” sanoo Koivuranta. ”Erityistilanteissa pystytään nostamaan kapasiteettia mukauttamalla toimintaa ja siirtämällä henkilöstöä ja petejä 25 tai 50 prosenttiakin”, komppaa Pikkujämsä. (IL, 29.11.2021) Henkilöstön riittävyys on haaste.

Jo maaliskuussa 2020 ministeri Kiuru lupasi korottaa Suomen tehohoitopaikat 1000 paikkaan. (IS, 19.3.2020) Suomessa teho-osastopaikkojen kapasiteetti on kuitenkin edelleen noin 250-300 kaikille tehohoitoa tarvitseville potilaille. (IL, 25.11.2021)

Koko epidemian aikana sairaalakapasiteetista yli 80 prosenttia on ollut muiden kuin koronapotilaiden käytössä. Terveydenhoitojärjestelmä ei ole missään epidemian vaiheessa ylikuormittunut koronapotilaista, kuten Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) johtaja Mika Salminenkin on todennut. (THL, 26.8.2021) Ei ylikuormittunut edes maaliskuussa 2020, kun tehohoidossa oli enimmillään 86 koronapotilasta (THL, 11.12.2021) Ja silloin tehohoitopotilaiden painopiste oli Etelä- ja Varsinais-Suomessa, kun nyt paine on jakautunut tasaisemmin koko maahan. (MTV, 14.12.2021)

Kriisi vai ei?

Siis millainen kriisi meillä Suomessa onkaan? Kun tärkeimmät mittarit, eli sairaalakuormitus ja tehohoitopaikat, riittävät ja kapasiteettia voidaan lisätä joustavasti. Jokin tässä ei täsmää?

Koronapääministeri Krista Kiuru STM:n tukemana on diktaattorin lailla mielellään sanelemassa rokotuksista, testauksista ja rajoituksista välittämättä niiden perusteluista ja vaikutuksista laajemmin yhteiskuntaan. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on moittinut STM:tä ja THL:sta tavoista perustella päätöksiään ja lausuntojaan (OKV/1960/10/2021, 29.11.2021). Kattavat tieteelliset perustelut ja tieteelliset viittaukset sekä useisiin luotettaviin lähteisiin pohjautuvan tiedon käyttö on puuttunut. Lääketieteelliset lausunnot tulee käydä läpi myös oikeudelliselta ja yhteiskunnalliselta kannalta, ennen kuin ne julkaistaan tai esitellään päätettäviksi. Myös eduskunnan oikeusasiamies Maija Sakslin on useaan otteeseen moittinut hallitusta, STM:tä että THL:sta toimien perustelujen puutteista. (EK OA, dnro 3432/2021)

Ministeri Kiuru on saanut suitsutusta hyvästä esiintymisestään 14.12.2021 A-studiossa. Hyvin päättäväisesti hän vaati toimenpiteitä ja lisää henkilöstöä ”talkoisiin”. Hän korosti, että ”nyt on kiire!” Syyllinen ”hidastelulle” löytyi omista alaisista eli THL:stä, mutta ei omasta johtamistoiminnasta.

Mutta mikä oli ehkä viestiteknisesti Kiurun parhaan esiintymisen sisältö? Ensinnäkin voidaan kysyä THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin (IL, 15.12.2021) lailla, että kiire -”mihin?” Se jäi epäselväksi.

Samoin voidaan kysyä, että miksi Kiurun vaatimia henkilöstön lisäresursseja ei ole otettu käyttöön aiemmin, jos meillä on kriisi? Koska ministeri Kiuru itse on sen estänyt. Yksityisen terveydenhuollon osallistuminen koronatorjuntaan on ollut ministeri Kiurulle ja STM:lle ”punainen vaate”. (IS, 16.12.2021) Näin kertoi myös Annika Saarikko Kauppakamarin vaalitentissä 15.12.2021.

Kun Kiuru vastusti yksityisen sektorin osallistumista maskien hankintaan, niin se johti jo keväällä 2020 maski-gateen. STM torjui yksityisen sektorin avun tarjoukset ja tyrkkäsi vastuullaan olevan asian hallitsemattomasti Huoltovarmuuskeskukselle.

Kiuru itse on halunnut, että vain julkinen sektori hoitaa koronan. Siksi julkisen sektorin terveydenhuolto kuormittuu, vaikka Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu hybridiksi: julkinen-, yksityinen- ja kolmas sektori.

Työterveyshuollon piiriin kuuluu noin kaksi miljoonaa suomalaista, 2000 alan ammattilaista. Yksityisen sektorin toimijat ja työterveyshuolto ovat rokottaneet vasta noin 180 000 rokoteannosta, kun rokotteita on annettu 8,9 miljoonaa annosta. (IL, 15.12.2021) Vain noin kolmannes kunnista on hyödyntänyt yksityisen tai kolmannen sektorin palveluja mitenkään. (Yle, 15.12.2021)

Samoin Kiurun koronastrategialla 6.9.2021 vähennettiin testausta eikä rokotettuja, eli 70-80 prosenttia väestöstä, ole testattu syksyn aikana. Tilastoja tulkittiin virheellisesti siten, että kyseessä on rokottamattomien ja nuorten levittämä tauti, kun rokotettuja ei testattu. (Yle, 1.12.2021) Joulukuun 10 päivänä sekin muuttui, kun Kiuru tormakkaasti ilmoitti, että kaikkien onkin päästävä testiin eli perui oman ohjeensa.

Rokottamattomien taudille on erikoista, että syyskuussa neljännes koronapotilaista oli rokotettuja, lokakuussa kolmannes ja marraskuussa 47 prosenttia eli noin puolet. Helsingissä viikolla 45 rokotettuja potilaista yli puolet oli rokotettuja, kertoi ministeri Kiuru (Yle, 10.12.2021) Erikoista on myös se, että kun lokakuussa koronaan menehtyi 118 ihmistä, heistä 64 prosenttia oli rokotettuja. (THL, 13.12.2021) Tilastojen valossa näyttää siltä, että kyseessä onkin meidän kaikkien suomalaisten epidemia.

Suomessa ei ole koronan ylikuolleisuutta, sairaalakuormitus ja tehohoito eivät ole ylikuormittuneet, yksityisen ja kolmannen sektorin terveysalan henkilöstöresurssit ovat vielä laajasti hyödyntämättä ja tehohoidon potilaista yli 80 prosenttia on muita kuin koronapotilaita. Mitkään keskeiset kriteerit eivät tue väitettä koronakriisistä. Jokin tässä ei täsmää?

Valtioneuvoston kokonaisturvallisuuden kriisijohtamisen strategian mukaisesti hallituksen lainsäädännön ja strategisen ohjauksen päätökset tulisi tehdä kaikkien ministeriöiden yleisistunnossa. Nyt ne koronaa koskien tekee kuitenkin ministeri Kiuru ja STM poukkoilevalla, lyhyellä varoitusajalla ja myöhässä jo tapahtuneeseen reagoivalla strategialla. Viestinnässä pelotellaan ihmisiä ja woke-kulttuurin mukaisesti kärjistetään ääripäitä. Suomen ylimmät laillisuusvalvojat ovat toistuvasti moittineet hallitusta, STM:tä ja THL:sta päätösten ja esitysten heikosta perustelusta. Ministeri Kiuru tekee päätökset totalitarismista tutuilla perusteilla.

Eli pidetäänkö meillä ideologis-poliittisin perustein yllä koronakriisin vaikutelmaa, missä maalataan uhkakuvia, demonisoidaan virusta, pelotellaan ja syyllistetään ihmisiä? Aivan kuten Sanna Marin on blogissan aikanaan kuvaillut. (10.8.2010) Ja siitä johtuvat myös räiskyvät ristiriidat THL:n ja lääkäriasiantuntijoiden kanssa. Onko ”kriisi” sittenkin hallituksen oma johtamis- ja poliittinen kriisi, mutta ei koronakriisi?
 
makhak sanoi:
Kiuru on niin helvetin tyhmä, ettei vieläkään ilmeisesti ymmärrä, että hänet ollaan uhraamassa. Marin & co. antaa kiurun tehdä nyt likaisen työn (suomen alasajon), ja kun väkisinkin tulee ennen pitkää ilmi (vaikka sitä yritetään pimittää niin pitkää kuin mahdollista), että omikron on/oli normi nuhaakin lievempi (eikä siis olisi vaatinut mitään toimia), niin silloin jopa umpimätä suomen valtamedia herää (ehkä jopa marinin vihjauksesta), ja alkaa tuttuun tapaansa vaatia (yhtä) syyllistä, ja silloin marin heittää kiurun bussin alle. Problem solved. Mulla on kristallipallo.
Click to expand...
Pahoin pelkään että Marin heitetään bussin alle ja me saadaan toi vielä kammottavampi lehmä pääministeriksi.
 
Tidus sanoi:
Pahoin pelkään että Marin heitetään bussin alle ja me saadaan toi vielä kammottavampi lehmä pääministeriksi.
Click to expand...
Kaikki noi lentää bussin alle, mutta on totta että Kiuru sekopää on jotenkin nyt menossa johtoon mitä mediakin vähän maalaili. Taitaa bile Sanna olla lopen väsynyt olemaan sekopäänukke.
Tyttöjen leikit käy varmaan aivojen päälle heillä itselläänkin.
 
Tidus sanoi:
Pahoin pelkään että Marin heitetään bussin alle ja me saadaan toi vielä kammottavampi lehmä pääministeriksi.
Click to expand...

Höpsistä, Marin tietää ihan tasan tarkkaan mitä täällä tapahtuu, ja antaa sen silti tapahtua, syitä voi jokainen sitten miettiä ihan itse (kolmenpisteen vihje: WEF), mutta se on varma, että hän on suojannut selustansa -hyvin. Pieni ote pääministerimme blogikirjoituksesta yli kymmenenvuoden takaa...


"Pelko ja uhka ovat aina olleet tehokkaita markkinointikeinoja ja näiden varjolla on helppo myydä kansalle kuin kansalle palanen turvallisuudentunnetta. Massahysterian saavutettua kipupisteensä ei järjelle tai tosiasioille enää ole sijaa julkisessa keskustelussa. Päätöksenteosta tulee kiihotetun kansanjoukon lepyttämisen airut. Sanaparsi ”mitä jos” onkin yksi tehokkaimmista holtittoman rahanmenon oikeuttavista taikasanoista. Esirippu laskee ja lääketeollisuus kumartaa katsomossa töllöttäville aivottomille lampaille."

Sanna Marin

Raharikas lääketeollisuus
www.sannamarin.net
 
mikasa90 sanoi:
“What I think could ultimately happen is that by a prime, second, and then a third boost and who knows, maybe a fourth boost, you get a level of protection that would sort of transform all of this to overwhelmingly an asymptomatic or mildly symptomatic infection.
Click to expand...
rokote ei ole kokeellinen mutta myyntiluvat tuli kahden annoksen rokotteelle (ainakin Comirnaty).. Fauci puhuu jo neljännestä boosterista? Nohynek pohti hetki sitten "
– Rokottamalla tämä virus ei pysähdy. Onko sekään järkevää, jos uusia tehosteannoksia joudutaan antamaan muutaman kuukauden välein? Nohynek kysyy.
Hänen mukaansa vaarana on sekin, että keho voi ”turtua” liian tiheään annosväliin eikä enää nosta suojavastetta."
 
Miedommalta variantilta näyttää.

ETELÄ-AFRIKASSA vain 1,7 prosenttia todetun koronavirustartunnan saaneista ihmisistä on joutunut sairaalaan omikronmuunnoksen aiheuttaman neljännen tautiaallon toisella viikolla.

www.hs.fi

Koronavirus | Etelä-Afrikassa omikronmuunnos näyttää aiheuttavan lähinnä lievää tautia deltamuunnokseen verrattuna

Hengityskoneeseen näyttää joutuvan vain noin yksi prosentti sairaalahoitoa tarvitsevista, kun deltamuunnoksen aiheuttaman aallon aikana hengityskoneeseen joutui joinain viikkoina jopa yhdeksän prosenttia sairaalahoitoa tarvitsevista.
www.hs.fi www.hs.fi
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom