Tutkijat ovat aluksi selvittäneet, millä tavoin virus leviää. He ovat keränneet näytteitä kaikenlaisilta pinnoilta, joita ihmisillä on tapana kosketella, kuten ovenkahvoista, kännyköistä, TV:n kaukosäätimistä, pesualtaista ja kauppojen ostoskärryistä.
Lähes kaikkialta löytyi merkkejä koronaviruksesta.
Tutkijat eivät kuitenkaan saaneet näytteistä viljeltyä uusia viruskantoja. Tämä tarkoittaa, että tutkijat löysivät vain viruksen RNA:ta tai "kuolleita" viruksia, Streeck kertoo.
Näyttää siis siltä, että jos virus leviäisi esimerkiksi ovenkahvasta, viruksen kantajan on pitänyt
sylkäistä käteensä ja tarttua sitten kahvaan. Kun toinen ihminen on sitten saanut virusta omaan käteensä, hänen on pitänyt heti
koskettaa kasvojaan, Streeck kertoo.
– Olemme olleet kotitaloudessa, jossa asuu useita infektion saaneita, emmekä ole löytäneet miltään pinnalta yhtään elävää virusta, hän sanoo.
Berliinin Chariteé-sairaalan virologi Christian Drosten on uutiskanava
NDR:n podcastissa (siirryt toiseen palveluun) kertonut, että koronavirus näyttää olevan hyvin herkkä kuivumaan. Tästä syystä vaikuttaa siltä, että jotta ihminen saisi tartunnan, hänen
on hengitettävä se sisäänsä.
Drosten arvioikin, ettei virus voi tarttua esimerkiksi ulkomailta tuotujen tuotteiden tai kädestä käteen kulkevien setelien ja kolikoiden kautta.
Läheisempi kanssakäyminen
Hendrik Sreeck lisää, ettei virus näytä tarttuvan, jos ihmiset kulkevat
pikaisesti toistensa ohi, kuten vaikkapa supermarketeissa.
Epidemian leviämiseen vaaditaan Streeckin mukaan pidempiaikaista altistumista ja läheistä oleskelua viruksen kantajien seurassa.
Näin on ilmeisesti tapahtunut esimerkiksi Heinsbergin karnevaaleilla, Italian Bergamon jalkapallo-ottelussa ja Itävallan Ischglin laskettelukeskuksen after-ski-juhlissa.
