https://yle.fi/uutiset/3-11279431
Koronavirus teki puhelimesta vahdin ja varoittajan – Pandemia on nostanut ihmisten valvonnan uudelle tasolle
Teknologia on valjastettu vahtimaan karanteenissa olevia ja varoittamaan altistuneita.
koronavirus
27.3.2020 klo 18.00
Suomessa pohditaan, pitäisikö maahansaapuvat ohjata valvottuun karanteeniin. Hongkongin lentokentällä ihmisille laitetaan seurantaranneke käteen ja käsketään kahdeksi viikoksi kotiin. Karanteenia valvotaan puhelinsovelluksen avulla.Lehtikuva / AFP
Puhelimien keräämät sijaintitiedot ovat nousseet tärkeään rooliin koronaviruksen leviämisen seurannassa ja hillitsemisessä. Etenkin Aasiassa puhelimesta on tullut vahti, joka valvoo karanteenimääräysten noudattamista, ja varoittaja, joka kertoo mahdollisesta altistuksesta.
Monissa länsimaissa pohditaan nyt, miten ihmisten sijaintitiedot saataisiin hyväksyttävällä tavalla valjastettua koronaviruksen vastaiseen kamppailuun myös täällä.
Britanniassa viranomaiset
neuvottelevat operaattoriyhtiö EE:n kanssa mobiilidatan ja paikannustietojen jakamisesta, jotta viranomaiset saisivat tietää, kuinka hyvin rajoitukset ovat vähentäneet ihmisten liikkumista. Samanlaisia neuvotteluja on käynnissä ainakin Virossa. Suomessa teleoperaattorit ovat jakaneet sijaintitiedoista koostuvia
datapaketteja (siirryt toiseen palveluun) medialle (siirryt toiseen palveluun).
Yhdysvalloissa presidentti
Donald Trump on käynyt
keskusteluja (siirryt toiseen palveluun) Piilaakson teknologiayhtiöiden kanssa mahdollisesta yhteistyöstä. Neuvotteluista ei ole tihkunut tietoja julkisuuteen, mutta ainakin Facebook on ilmoittanut, ettei se aio jakaa käyttäjiensä sijaintitietoja ulkopuolisten kanssa. Yhtiö saattaa kuitenkin tarjota itse kokoamiaan datapaketteja viranomaisille. Näin se toimii jo nyt tutkijoiden kanssa. Google on ilmoittanut
harkitsevansa (siirryt toiseen palveluun) tietojen jakamista.
Pahasti koronaviruksesta kärsivässä Italiassa ihmisten sijaintitietojen seuranta on jo käynnissä. Teleoperaattori Vodafone auttaa Lombardian viranomaisia seuraamaan mobiilidatan avulla, miten hyvin ihmiset noudattavat ulkonaliikkumiskieltoa. Paikallisviranomaisten mukaan
40 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) lombardialaisista liikkuu yhä liikaa.
Samanlainen seuranta on käynnissä myös Itävallassa ja
Saksassa, jossa maan suurin teleoperaattori on luovuttanut asiakkaidensa sijaintitietoja terveysviranomaisille.
Saksassa viranomaiset seuraavat kansalaisten kulkemisia teleoperaattoreilta saadun datan perusteella. Maan terveysviranomaiset varautuvat kuitenkin malliin, jossa tartunnalle yksittäiset altistuneet henkilöt jäljitettäisiin, testattaisiin ja laitettaisiin karanteeniin. Vielä tällä hetkellä tiedot kontakteista perustuvat vapaaehtoisuuteen, mutta lainmuutoksen myötä tiedot voitaisiin kerätä teletunnistetiedoista lupaa kysymättä. Ullstein Bild / AOP
Poikkeukselliset olot poikivat poikkeuksellisia oikeuksia
Tähän mennessä teleoperaattorien dataa on käytetty länsimaissa yleisellä tasolla. Sen avulla on seurattu ihmismassojen liikkeitä, ei yksittäisiä henkilöitä.
Sijaintitietoja ei myöskään ole yhdistetty ihmisten terveystietoihin. Tällä hetkellä tiedot ihmisten liikkeistä ovat teleoperaattoreilla ja Googlen kaltaisilla teknologiayhtiöillä, ja tiedot koronatartunnoista ovat viranomaisilla.
Monet hallitukset haluaisivat kuitenkin yleisen turvallisuuden nimissä yhdistää nämä tiedot.
Israelissa on poikkeuslain avulla otettu käyttöön terrorisminvastaisessa toimissa käytetty
menetelmä (siirryt toiseen palveluun), jonka avulla viranomaiset seuraavat jokaista tartunnan saanutta tai tartunnalle altistunutta henkilöä.
Euroopan maista Slovakia on kaikista pisimmällä kansalaistensa digitaalisessa valvomisessa. Maan parlamentti hyväksyi keskiviikkona
lakiesityksen (siirryt toiseen palveluun), joka antaa terveysviranomaisille pääsyn ihmisten puhelimien sijaintitietoihin koronaviruksen leviämisen estämiseksi.
Slovakian oikeusministeri
Maria Kolikova myöntää, että normaaliolosuhteissa lakiesityksen antamat oikeudet olisivat liikaa, mutta epidemian aikana ihmisten yksityisyys ei ole rajoittamaton.
Slovakia haluaa ottaa mallia Aasian maista, jotka ovat tiukoilla linjauksilla onnistuneet hillitsemään koronaviruksen leviämistä. Samankaltaisia ulostuloja on kuultu myös muun muassa Puolalta, Serbialta ja Tsekiltä.
Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan Ylen uutisille, että Suomen lainsäädäntö ei mahdollista yksilön sijaintitietojen käyttöä tartuntataudin ehkäisyssä. Slovakian seuraaminen vaatisi siis lakimuutoksen.
Thaimaahan saapuvien ihmisten kulkemisia valvotaan puhelinsovelluksella, jonka jokainen joutuu asentamaan puhelimeensa. Viranomaisten määrittämiltä riskialueilta saapuneet matkustajat ohjataan kotikaranteeniin. Jos sovellusta ei suostu lataamaan puhelimeensa, viranomaiset voivat estää pääsyn maahan.AOP
Sovellus vahtii karanteeniin joutunutta
Koronaepidemia sai alkunsa Aasiasta, joten siellä ollaan edellä myös taudin seurannassa ja ihmisten valvonnassa. Aasiassa seurantateknologiaa hyödynnetään kahdella tavalla.
Ensimmäinen tapa on vahtia karanteenin määrättyjä henkilöitä puhelinsovellusten avulla.
Esimerkiksi Hongkongiin palaavat asukkaat saavat ranteeseensa paikannusrannekkeen ja heidän täytyy ladata puhelimeensa karanteenisovellus. Neljäntoista päivän ajan rannekkeeseen jatkuvasti yhteydessä oleva sovellus seuraa henkilön liikkumista. Kotoa ei ole poistuminen.
Samanlainen käytäntö on voimassa
Thaimaassa (siirryt toiseen palveluun), missä maahantulijoille annetaan sim-kortti ja käsky ladata seurantasovellus puhelimeensa. Kahden viikon jälkeen henkilöllä on lupa poistaa sovellus puhelimestaan.
Vastaavanlainen sovellus on käytössä ainakin myös Vietnamissa ja Taiwanissa. Taiwanissa viranomaiset myös soittavat puhelimeen varmistaakseen, että henkilö ei ole jättänyt sitä kotiinsa rikkoakseen karanteenimääräystä. Karanteenin rikkomisesta voi Taiwanissa saada 1 miljoonan Taiwanin dollarin, eli noin 30 000 euron sakot.
Aasian maiden tiukka valvontakulttuuri saattaa länsimaisesta ihmisestä tuntua ahdistavalta ja rajoittavalta. Taiwanissa asuva amerikkalainen teknologia-analyytikko
Ben Thompson kuitenkin huomauttaa, että äärimmäinen valvonta mahdollistaa vapaudet muille.
– Elämä on täällä normaalia. Lapset ovat koulussa, ravintolat ovat auki, ruokakauppojen hyllyt ovat täynnä. Minun on pakko myöntää, että kaiken tämän mahdollistanut hallituksen järisyttävä voimankäyttö ja valvonta olisi saanut minut vielä muutama kuukausi sitten parkumaan, mutta nyt se tuntuu vapauttavalta, vaikka se on samaan aikaan ongelmallista, Thompson kirjoittaa
blogissaan (siirryt toiseen palveluun).
Useissa Aasian maissa elämä on jatkunut melko normaalina koronaepidemian aikana. SARS-epidemian jälkeen muun muassa Hongkongissa viranomaiset ovat valmistautuneet uuteen tautiepidemiaan.Lehtikuva / AFP
Puhelimesta tuli kanarianlintu hiilikaivoksessa
Toinen tapa hyödyntää seurantateknologiaa on ihmisten varoittaminen, jos heidän uskotaan altistuneen koronavirustartunnalle.
Etelä-Koreassa on käytössä sovellus, joka mobiilidatan, ostoshistorian ja valvontakameroiden avulla seuraa ihmisten kulkemisia. Sovellus varoittaa, jos käyttäjän reitti on mennyt ristiin virukseen sairastuneen henkilön kanssa.
Sovellus ei kiinnitä kovinkaan paljon huomiota käyttäjien yksityisyyteen. Tartunnan saaneesta henkilöstä kerrotaan ikä ja sukupuoli.
Hei, täällä liikkuu tartunnan saanut 35-vuotias nainen!
Singapore puolestaan julkaisi maanantaina sovelluksen, joka Bluetooth-yhteyden avulla määrittää, onko henkilö ollut 2 metrin etäisyydellä vähintään puolen tunnin ajan toisesta henkilöstä. Jos sovelluksen käyttäjällä todetaan tartunta, sovellus ilmoittaa altistumisesta henkilöille, joiden seurassa tartunnan saanut on viettänyt aikaa.
Singaporen hallitus on
avannut (siirryt toiseen palveluun) TraceTogether (siirryt toiseen palveluun)-sovelluksen lähdekoodin kaikille, joten muutkin maat voivat ottaa sovelluksen käyttöönsä.
Suomessa vastaavanlaisia ihmisten vapaaehtoiseen tietojen luovuttamiseen perustuvia sovelluksia on
kehitteillä (siirryt toiseen palveluun) useita (siirryt toiseen palveluun).
Kiinalla puolestaan on vähän järeämmät sovellukset. Monissa kaupungeissa asukkaat
velvoitetaan (siirryt toiseen palveluun) lataamaan puhelimeensa sovellus, joka automaattisesti määrittää ihmisen tartuntariskin. Kolmella värillä - vihreä, keltainen punainen - sovellus kertoo, kuka saa mennä julkiselle paikalle ja kenen täytyy eristäytyä kotiin. Se miten sovellus päätyy ratkaisuunsa, ei selviä käyttäjälle. Päätöstä on joka tapauksessa noudatettava.
Yksityisyyden puolesta puhujat hiljenneet
Normaalioloissa koronaviruksen leviämisen estämiseksi käytetyt seurantamenetelmät herättäisivät kiivasta vastustusta, mutta pandemian aikana puheet ihmisten yksityisyydensuojan puolesta ovat jääneet vaisuiksi.
Britanniassa
kansalaisjärjestöt (siirryt toiseen palveluun) vaativat avoimuutta viranomaisten ja teleoperattorien sopimuksiin. Yhdysvalloissa Surveillance Technology Oversight Project -järjestön johtaja
Albert Fox Cahn varoitta (siirryt toiseen palveluun)a, että viranomaisille voidaan hädässä antaa liikaa valtaa, joka kriisin päätyttyä jää käyttöön.
Kritiikki ei kuitenkaan ole yhtä kovaa kuin mihin on viime vuosina totuttu. Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava EFF on esimerkiksi
myöntänyt (siirryt toiseen palveluun), että joitakin heikennyksiä yksityisyyden suojaan joudutaan ehkä tekemään pandemian kukistamiseksi. Järjestö kuitenkin painottaa, että keinojen on oltava perusteltuja ja oikein mitoitettuja.
Viime vuosina viranomaiset ovat kunnostautuneet kansalaistensa yksityisyyden puolustajina teknologiayhtiöitä vastaan. Yhtiöiden keräämät valtavat tietomäärät ovat milloin päätyneet mitäkin reittiä pitkin epäilyttäville tahoille tai kyseenalaiseen käyttöön. Tähän on haettu rajoituksia etenkin Euroopassa.
Nyt kuitenkin data voi pelastaa ihmishenkiä. Monen päättäjän asenne on lieventynyt. Jos kerran dataa on kerätty kohdennettua mainontaa varten, niin miksi sitä ei voitaisi kerätä pandemian kukistamiseksi?
Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
Ihmisten terveystiedot ovat henkilökohtaisinta dataa mitä voi olla. Kun luodaan sovelluksia - etenkin kiireessä - jotka käsittelevät tätä arkaluontoista dataa, vaarana on, että tietoihin pääsevät käsiksi myös ulkopuoliset tahot.
Tietomurtojen määrä on kasvanut joka vuosi. Viime vuonna niitä
raportoitiin (siirryt toiseen palveluun) yli 7 000 kappaletta.
Sijaintitietojen anonymisoiminen ei myöskään aina toimi. Useat tutkijat ovat
osoittaneet (siirryt toiseen palveluun), että anonymisoidustakin datasta voidaan selvittää yksittäisten ihmisten henkilöllisyydet heidän kulkureittiensä perusteella. Jos taas sijantitietoihin lisätään kohinaa ihmisten yksityisyyden suojaamiseksi, tietoja ei voida käyttää tehokkaasti koronaviruksen leviämisen seuraamisessa.
Teknologia voi myös antaa väärän turvallisuuden tunteen. Kun ihminen lataa sovelluksen, joka lupaa ilmoittavansa, milloin on turvallista mennä ulos, tai milloin ihminen on altistunut tartunnalle, ihminen alkaa luottaa tähän tietoon. Sovelluksen ilmoitukset eivät kuitenkaan perustu täydelliseen tietoon vaan malleihin, jotka useimmiten ovat oikeassa, jos dataa on tarpeeksi.
Luuleeko ne että mökille menemisen halu ajaa äärimmäisiin tekoihin? kas kun ei panssareita turvaamaassa perkele....eikö tuonne olisi riittäänyt ihan ukkeli heilumaan tikkarin kanssa pysäyttämään tulijat
www.hs.fi
