Korkeakoulutuksen virallinen tavoite?

Liittynyt
11.10.2005
Viestejä
27
Virallinen korkeakoulutustavoite (yliopistot ja AMK:t) taitaa olla 70% ikäluokasta. Tietääkö kukaan Pakkislaisista, miten tätä tavoitetta perustellaan? Olisi mukava kuulla.

Voidaan perustella vaikka niin, että "koulutus luo parempaa hyvinvointia ja palkkaa - lisää siis koulutusta kaikille". Meniköhän tuo nyt ihan noin? Selvä, koulutetaanpa nyt sitten 70% ikäluokasta korkeakouluissa, ja ihmetellään sitten, että miten koulutusta vastaavaa työtä ei löytynytkään kaikille. Korkeakoulutuksen saaneet taas eivät halua "paskahommiin", kun "on koulutusta ja silleen".

Luuleeko asiasta päättävät elimet, että Suomesta tulee tietoyhteiskunta, jossa keskitytään vain asiantuntijatehtäviin, muut tehkööt paskahommat. Eikö muualla maailmassa osata ajatella? Tosiasia on, että Suomi on hyvinkoulutettujen Kiina. Korkeastikoulutettu työvoima on täällä halpaa. Kysymys kuuluukin, kuka tekee Suomessa työt, jotka ovat välttämättömiä joka tapauksessa? Ei se jäljellejäävä 30% millään ehdi ajaa kaikkia busseja, rahastaa kassalla, siivota rakennuksia jne.

Käy valtiolle tolkuttoman kalliiksi kouluttaa turhaan ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan pääse koulutusta vastaavaan työhön.
Itselleni tolkutettiin pienenä, että koulutus kannattaa. Samaa jauhettiin lähes joka kodissa tuolloin (ja varmaan vieläkin). Kannattaako koulutus enää? Valitettavan paljon on myös näitä sankareita, jotka lähtee opiskelemaan "nyt edes jotain", koska koulutusta pitää olla. Mitä yhteiskunta tekee tällaisella alaansa motivoitumattomalla ns. osaajalla, joka on hankkinut tutkinnon pelkästään tutkinnon takia?

Huomatkaa, että en tässä puhunut sanallakaan ammattikouluista tai oppisopimuksista. Alkaa tuntua, että he ovat pelanneet korttinsa paremmin kuin moni (anteeksi kärjistys) tradenomi tms.
Kertokaapa mielipiteitänne - hyvin koulutetut ihmiset! ;)
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ootko ite korkeakouluopiskelija joka pelkää sen valmistumisenjälkeisen työpaikan löytämistä vai turhauttaako vaan kesätyönhaku? ei ole siis mikään provo toi lause, itellä ollu samoja ajatuksia aina tasasin väliajoin.
 
Mistä tuo 70% on oikein repäisty? Sitä viljellään netissä jatkuvasti, mutta lähdettä ei ole vielä sattunut silmään. Se kannattaisi varmaan selvittää ennen syvällisempien laskelmien tekemistä.
 
Jos korkeakouluihin lasketaan kerta AMK:tkin, niin mihin kilinvittuun se loppu 30% oikein menee? Peruskoulusta työkkäriin?
 
Kyllähän tuo AMK järjestelmänä on lähinnä iso vitsi. No näyttää ulkomaille hienolta kun meillä on korkeakoulutettujen määrä iso.

Itse olen opiskellut AMK:ssa ja opettanut amiksessa ja voin kyllä sanoa, että vaatimustasoissa on eroa. Mutta toivoisin, että AMK:n vaatimustaso siirrettäisiin amiksiin. Tuntui välillä amiksessa tulevan sellaista signaalia johtoportaalta, että kunhan se jätkä vaan saa nimensä paperiin niin anna ykkönen, päästään siitäkin eroon.
 
Toi 70% ei ole ajantasainen tieto. Maija Rask on sanonut haastatteluissa että toi numero pyöri joissain aikaisissa suunnitelmissa kun AMK-järjestelmää lähdettiin pykäämään.
 
Korkeakouluopetus on suhteellisen halpaa koulutusta yhteiskunnan kukkarolle. Tulee halvemmaksi kuin esim. työttömyyskorvaukset.
 
Itselleni tolkutettiin pienenä, että koulutus kannattaa. Samaa jauhettiin lähes joka kodissa tuolloin (ja varmaan vieläkin). Kannattaako koulutus enää?

Minulle IT/inssin papereista ei ainakaan ollut mitaan hyotya. 6/kk hain toita koko Suomesta ilman alan tyokokemusta ja lopulta sain toita joihin ei vaadita mitaan koulutusta ja tasta nyt sitten alkaa varsinainen tyourani valmistumisen jalkeen 27 vuotiaana. he he... talteen meni nekin opinnot

Koulutusta on yo/tietotekniikan ammattitutkinto ja amk insinoori...
 
"koulutus luo parempaa hyvinvointia ja palkkaa - lisää siis koulutusta kaikille". Meniköhän tuo nyt ihan noin? Selvä, koulutetaanpa nyt sitten 70% ikäluokasta korkeakouluissa, ja ihmetellään sitten, että miten koulutusta vastaavaa työtä ei löytynytkään kaikille.

Niin, kuinkakohan moni keskiluokkainen vanhempi haluaa todeta, että "minun lapseni on siivooja / Alepan kassa / paskakuski". Jos jälkikasvun älynlähjat tai motivaatio eivät riitä kunnolliseen kouluun pääsemiseen, niin hienommalta se luultavasti kuulostaa sanoa, että "se opiskelee medianomiksi".

Kysymys kuuluukin, kuka tekee Suomessa työt, jotka ovat välttämättömiä joka tapauksessa? Ei se jäljellejäävä 30% millään ehdi ajaa kaikkia busseja, rahastaa kassalla, siivota rakennuksia jne.

Esim. virolaiset, venäläiset ja afrikkalaiset. Safkat turkkilaisilta ja kinkeiltä. Jos ei tämä riitä, niin kyllä maailmassa maita riittää. Ja kun Virosta tulee tänne nuoria paskaduuneihin, ostavat pääsykokeissa reputtavat suomalaisnuoret vastaavasti itselleen korkeakoulupaikkoja Virosta 2000-3000 euron lukuvuosimaksuilla. Pappa betalar.

Valitettavan paljon on myös näitä sankareita, jotka lähtee opiskelemaan "nyt edes jotain", koska koulutusta pitää olla. Mitä yhteiskunta tekee tällaisella alaansa motivoitumattomalla ns. osaajalla, joka on hankkinut tutkinnon pelkästään tutkinnon takia?

Niin, tuollaisessa huuhaa-koulussa opiskelevallahan on paljon aikaa istua baareissa ja kahviloissa, joten ravintola-alan liikevaihdon kannalta he ovat tärkeä ryhmä. Ja vaikkei joku koulu johtaisikaan ammattiin, niin tarjoaahan se ajankulua ja kenties jopa elinikäisiä kavereita.
 
Jos joku muuten ehdottaa jonkun huuhaa-opintolinjan lakkauttamista tai opiskelupaikkojen vähentämistä, nousevat laitosten henkilökunta ja opiskelijat barrikadeille: "Kreikkalaisen savitaiteen opiskelumahdollisuudet on turvattava Suomessa myös jatkossa, tai muuten me ei aleta ja saadaan itkupotkuraivari!!!" Sitä ko. porukka ei luultavasti tajua, että joitain veronmaksajia saattaa hieman vituttaa maksaa siitä, että osa nuorisosta notkuu päivänsä tällaisissa 20-30-vuotiaiden omissa päiväkerhoissa.

Onhan siinä toisaalta ihanan southparkmaisia piirteitä, että jos esim. siivoojan hommat ovat Suomessa pian maahanmuuttajien hallussa, voidaan taidekouluissa kehittää monikulttuurisuus-projekteja, joissa ihmetellään sitä miten huutava vääryys on se että etniset vähemmistöt joutuvat tekemään paskaduunit.
 
Kyllähän tässäkin maassa opiskelemaan otetaan sisään korkeakouluihin lähes alalle kuin alalle liikaa porukkaa ja vielä siinä uskossa monelle hakijalle että alalla kuin alalla se johtaa parempaan työllisyyteen ja fyrkkaan. Oletettavasti seuraavalla hallituskaudella asiaan puututaan niin kuin pitääkin. Suuressa osassa tämänkin maan töistä ei tarvitse olla korkeakoulutettu.
 
Jos korkeakouluihin lasketaan kerta AMK:tkin, niin mihin kilinvittuun se loppu 30% oikein menee? Peruskoulusta työkkäriin?

Oletko kuullut ikinä käsitettä PALKKATYÖ?
 
Ootko ite korkeakouluopiskelija joka pelkää sen valmistumisenjälkeisen työpaikan löytämistä vai turhauttaako vaan kesätyönhaku? ei ole siis mikään provo toi lause, itellä ollu samoja ajatuksia aina tasasin väliajoin.

Ihan oikeeseen osuit.

Kyllähän tuo AMK järjestelmänä on lähinnä iso vitsi. No näyttää ulkomaille hienolta kun meillä on korkeakoulutettujen määrä iso.

Joo, AMK:sta tulee paljon bachelor-tutkintoja, joka sattuu samalla olemaan yleisempi esim. USA:ssa kuin masters degree. Voipi suomalaisen koulutuksen arvostus ulkomailla hiukan laskea, kun huomataan, mitä suomalainen osaa. Harvardin BBA saattaa olla hiukan eri tasoa kuin vaikkapa Huittisista valmistunut tradenomi.

Itse olen opiskellut AMK:ssa ja opettanut amiksessa ja voin kyllä sanoa, että vaatimustasoissa on eroa. Mutta toivoisin, että AMK:n vaatimustaso siirrettäisiin amiksiin. Tuntui välillä amiksessa tulevan sellaista signaalia johtoportaalta, että kunhan se jätkä vaan saa nimensä paperiin niin anna ykkönen, päästään siitäkin eroon.

Amiksessa en ole ollut, mutta AMK:ssa luin vuoden liiketaloutta ennen kuin paloi liina kiinni ja lähdin lukemaan kauppatieteitä. Tämän vuoksi katson olevani oikeutettu haukkumaan AMK:n tradenomikoulutusta. :) On meinaan vaatimustasoissa eroa tässäkin välissä - enemmän kuin olisin uskonut.

Niin, kuinkakohan moni keskiluokkainen vanhempi haluaa todeta, että "minun lapseni on siivooja / Alepan kassa / paskakuski". Jos jälkikasvun älynlähjat tai motivaatio eivät riitä kunnolliseen kouluun pääsemiseen, niin hienommalta se luultavasti kuulostaa sanoa, että "se opiskelee medianomiksi".

Juuri näin, siinähän sen hyvin kiteytit. Pitäis varmaan keksiä hienommat tittelit: "Juu, meidän santeri on ihan paskanomi" tai rakennusmies voisi olla vaikka arkkitehtuurin käytännön implementoija.
 
"Juu, meidän santeri on ihan paskanomi"

Paitsi että nuo tittelit otetaan lontoon ja latinan kielistä. Eli "eksrementonomi" voisi olla lähempänä.
 
Niin. Mitä vikaa sit on että Suomi on korkeakoulutettujen kiina. Ei täällä kauheesti tuollaista massaperustuotantoa kannatakkaan tehdä, tehdään mielummin paperihommia. 30% lienee palvelualoille ihan tarpeellinen osuus.

edit: niin joo, itse olen melkein FM ja teen tuotantohommiakin pitkälti. Firmassa yli puolet omaa tutkinnon yliopistosta, pari tohtoria piakkoin lisäksi ja tähän tyyliin.
 
Itse puhun oman tiedekuntani puolesta, mutta kauppatieteellinen tutkinto antaa kuitenkin kaikkiaan aika laaja-alaiset mahdollisuudet, joten mahdollisia työtehtäviä on paljon. Itse en lähde lietsomaan mitään vastakkainasettelua KTM vs. tradenomi, koska mielestäni molemmissa on liikaa opiskelijoita. 10 prosentin vähennys sisäänotoissa ei varmasti heikentäisi Suomen inhimillistä pääomaa.

Täytyy kuitenkin muistaa, että miljoona ihmistä jää eläkkeelle 10-20 vuodessa ja huoltosuhde tulee muuttumaan rajusti. Perustyön tekijöitä kaivataan. Jos heikoin (=laiskin 5-10%) aines saataisiin korkeakouluista lyhyellä tähtäimellä tuottavampaan työhön (perusduunit), niin näkisin sen olevan Suomen kannalta tehokas vaihtoehto. Selvästi parempi kuin kouluttaa näitä 10 vuotta kirjoilla olevia sinne Siwan kassalle/kortistoon. Verotulot on kuitenkin selkeästi parempi vaihtoehto kuin turhien tukien maksaminen.
 
Jos heikoin (=laiskin 5-10%) aines saataisiin korkeakouluista lyhyellä tähtäimellä tuottavampaan työhön (perusduunit), niin näkisin sen olevan Suomen kannalta tehokas vaihtoehto.

Täytyy kuitenkin muistaa, että useimmissa kouluissa ihminen oppii lähinnä istumaan paikallaan ja kaivamaan nenäänsä. Tästä kun siirrytään perusduuniin, jää monelle ainakin aluksi tuo nenänkaivamis-vaihde päälle. Tuollaisten ihmisten kanssa on vittumaista tehdä työtä.
 
Olen myös miettinyt tautia nimeltä ADHD. Onko ihminen terve, jos hän jaksaa istua 8 tuntia päivässä pulpetin takana? Onko ihminen sairas, jos hän ei jaksa istua 8 tuntia päivässä pulpetin takana?

Muistaakseni Pentti Linkola totesi, että ihmisellä on jalat liikkumista ja kädet nostamista varten. Kun ihminen sitten joutuu istumaan 8 tuntia päivässä paikallaan, alkaa päässä viirata. Olisiko tässä yksi syy nuorison mielenterveysongelmiin?
 
Back
Ylös Bottom