Kitaristit hoi!

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Jos miettii jotain etuja nylon-kielisellä aloittamisessa, niin ehkä se on vähän hellempi sormenpäille, jotka tuppaa menemään aika araksi alkuvaiheessa, kun sormenpäät eivät vielä ole tottuneet soittoon. Toisekseen nylon-kielisten kaula on vähän leveämpi, niin siinä on usein vähän enemmän tilaa sormille, joka taas voi vaikuttaa siihen, että useampikieliset jutut saa aluksi soimaan vähän puhtaammin, kun sormien tarpeeksi pystyssä pitäminen ei ole vielä selkärangassa. Kääntöpuolena se leveämpi kaula tekee otteista taas erilaisia sähkikseen tai teräskieliseen akkariin verrattuna, ja varsinkin, jos kielet on kovin korkealla, tulee sointujen soittamisesta helvettiä :)

Ihan erilainenhan se on soittaa teräskieliseen verrattuna, mutta usein noi on halpoja, joten ehkä noi musaliikkeessä meni sit sillä periaatteella.

Mitä soiton aloittamisesta nyt lyhyesti sanoisi... Jos meinaat ruveta soittelemaan klassisempaa matskua, niin katso soittoasento kondikseen. Se on ihan omanlaisensa, ja siinä pidetään koroketta toisen jalan alla tukena, että soitin saadaan pystympään. Vaikket klassista rupeaisikaan soittamaan, niin katso silti soittoasento ja -rutiinit kondikseen, eli että istut selkä suorassa, jollain järkevällä penkillä, hartiat rentona ja niin edelleen. Lämmittele sormia ennen soittamisen aloittamista. Niihin on omia harjoitteitaan, mutta se menee ihan samalla tavalla omiaan soitellessa, kunhan ei ihmettele, miten soitto on aina alussa vähän takkuista :)

Mä varmaan opettelisin ihan asteikkoja ja jotain harjoitteita, jotka rullaa kaikkien kuuden kielen läpi. Aloittaa voi yhdellä kielellä, siirtyä kahdelle kielellä ja niin edelleen. Näppäilystä en sano mitään, kun olen siinä niin paska, mutta plektralla soitettaessa kannattaa opetella käyttämään plektran molempaa puolta, eli että toinen isku tulee kielen yläpuolelta ja toinen alapuolelta. Jos vaan paukkuja riittää, niin kyllä toi näppäilykin kannattaa ottaa haltuun. Siinä meinaan laajenee repertuaari sen myötä melkoisesti. Pelkällä plektralla soitettaessa kitarasta tulee helposti pelkkä soolo- ja säestyssoitin.

Soinnut on kanssa hyvä ja suht yksinkertainen juttu alkuun. Perus avoimet soinnut haltuun, barré-soinnut sen jälkeen ja sit vaan opettelemaan sitä, että sointujen vaihdokset onnistuu tarpeeksi vikkelään ja mutkattomasti. Sit voitkin jo rämpytellä lempparibiisin mukana.

Googlaamalla löytyy varmaan jokaisesta noista jutuista asiaa, en nyt valitettavasti jaksa ruveta kasaamaan mitään pikatutoriaalia :)

muoks. sen verran pitää tarkentaa, että onnistuuhan ne bendit nylon-kieliselläkin. Ne on vaan yleensä nylon-kielisellä semmoista pienempää maustetta, kun samoihin sävelkorkeuksiin ei pääse teräskieliseen akkariin tai sähkikseen verrattuna. Kysyjä voi testata: näppää se kieli joltain nauhalta kiinni, jonka jälkeen nostat sitä kieltä kaulaa pitkin ylöspäin samalla painaen sormenpäällä kieltä vasten kaulaa. Sen jälkeen kuuntelet, miten sävelkorkeus muuttuu.
 
Olen todennut useiden negatiivisten kokemusten myötä, että ihmiset, jotka sen sijaan että soittaisivat, kyselevät vinkkejä, opastusta, neuvoja jne, eivät koskaan opi soittamaan. Motivaatiota ei oikeasti ole. He eivät noudata ohjeita, eivät harjoittele seuraavaksi kerraksi, kieltäytyvät uskomasta vinkkejä...mutta neuvoa pitäisi. Aivan kuin soittotaito siirtyisi jollain vinkillä soittajalta toiselle. Ei siirry: joka ainoan on ihan itse kuljettava se polku ja luotava oma tyyli.

- - - Updated - - -

Voinko itse oppia soittamaan kitaraa? Siis ilman opettajaa? Miten aloittaisin? Ei ole kavereita jotka osaisi soittaa. On ollut haaveena yli 10 vuotta.

Sanotaan suoraan, että et. Jonkun on oltava se kusipäinen totuudentorvi. Näitä 10 vuoden haaveilijoita on tullut tavattua vitunmoinen kasa. 10 vuoden päästä he edelleen haaveilevat ja kyselevät vinkkejä.

Kaikki on toki mahdollista. Prove me wrong!
 
^ mikä sulla on hätänä? :) Sitä varten palstat on, että niillä voi kysellä neuvoa. Jokainen vastaajakin tekee sen ihan varmasti sen verran pyyteettömästi, ettei vedä hernettä nenään, jos andre3000 Pakkotoistolta ei soitakaan ensi vuonna sataa nuottia minuutissa.

hmm, sata nuottia minuutissa ei taida olla kovin paljoa...

muoks. itse asiassa on pelkkää typeryyttä olla luomatta keskustelua, jos joku harrastaminen tai tekeminen kiinnostaa. Siinähän saa aina uusia ideoita, ja toiminta on muutenkin paljon mielekkäämpää, kun siitä saa höpötellä jonkun toisen kanssa.
 
Sanotaan suoraan, että et. Jonkun on oltava se kusipäinen totuudentorvi. Näitä 10 vuoden haaveilijoita on tullut tavattua vitunmoinen kasa. 10 vuoden päästä he edelleen haaveilevat ja kyselevät vinkkejä.

Mä en tiiä haaveileeko ne oikeesti ollenkaa vai haaveileeko että se olis helppoo että neki vois opetella vai yrittääkö ne vaa saada keskustelua aikakaseks mutta ainakin tämä tapaus on kysyny vinkkejä. Mun kohalla nää haaveilijat ei oo päässy vielä edes niin pitkälle, tai jos oot vinkkejä antanu ni sit ne on niin saamattomia ettei ees kuuntele, saatika toteuta harjotteluaan ohjeiden mukasesti. Varmaa jotai pakkislaisia ku kysytään muttei noudateta neuvoja :D

Kyl melkein pitäis kolmetonnisella anrdellaki olla jotain idoleita joita seuraa silmä ja muna kovana että jaksaa yrittää. Ne on suurimpia vaikuttajia soittamisen itseopetteluun. Vinkkien ja ohjeiden inspiroiva vaikutus on mitätön vaikka nyt herman li'hi, ynkkään tai muihin vastaaviin verrattuna. Musiikki on kuitenkin taidetta joka vaatii mun mielestä jonkin sortin sisäistä intohimoa että sitä jaksaa päivästä toiseen harjotella vaikka olis kuinka paska siinä. Toisin kun joku perusduunarin työnteko johon pystyy kuka vaan terve ihminen, aivan sama onko motivaatiota vai ei. Varsinki alussa moni on niin paska soittaja monta kuukautta ja toiset monta vuotta ja kolmannet on yllättävän paskoja vielä 10 vuodenkin jälkeen.
 
Kyl melkein pitäis kolmetonnisella anrdellaki olla jotain idoleita joita seuraa silmä ja muna kovana että jaksaa yrittää. Ne on suurimpia vaikuttajia soittamisen itseopetteluun. Vinkkien ja ohjeiden inspiroiva vaikutus on mitätön vaikka nyt herman li'hi, ynkkään tai muihin vastaaviin verrattuna.
Tää on kyllä aika kummallinen näkökulma siihen, että joku haluaa kysellä vinkkejä tai jutella soittamiseen liittyen... Haha, kysyt netissä neuvoa, niin sen jälkeen sulla ei olekaan enää mitään inspiraation lähteitä tai omaa yritystä. Onhan se johtopäätös tietysti tuokin :)
 
Hyviä pointteja tullut viime viesteissä soittamisen motivaatiosta. Tosiaan ne alkuvuodet on aina hankalimmat ja varsinkin jos on kriittinen hitaan kehityksen suhteen niin vääjämättä se karsii huonosti motivoituneet nopsaan pois. Itsellä viisi kitaran opetuskirjaa hyllyllä ja olen selannut läpi youtuben opetusvideot sekä keskustelufoorumit ja voin sanoa ettei mistään noista ole ollut mitään hyötyä. Jos puhutaan soittotekniikasta/tyylistä eikä niinkään musiikin teoriasta. Ehkä perusidean plektran pitelemisestä ja käsien asennoista voi katsoa, mutta rakentaa kuitenkin itse lopulta sopivan tyylin. Se löytyy kyllä aikanaan. Itsellä kesti 6-7 vuotta "löytää se oikea tyyli". Kaikkein tärkein sääntö lienee kuitenkin se että opettelee asiat hitaasti ja etenee sitä myöten eikä aloita päättömällä paahtamisella.
 
Tää on kyllä aika kummallinen näkökulma siihen, että joku haluaa kysellä vinkkejä tai jutella soittamiseen liittyen... Haha, kysyt netissä neuvoa, niin sen jälkeen sulla ei olekaan enää mitään inspiraation lähteitä tai omaa yritystä. Onhan se johtopäätös tietysti tuokin :)

No jos andre3000:n aloitusviestiä lukee, mikään ei kieli siitä, että kaverista soittajaa tulee. Kysellään itsestäänselvyyksiä ja kerrotaan 10 vuoden haaveilusta.


Jos aikoo oppia soittamaan, ajan kulumista ei edes huomaa...saatana näpit puskee verta kivusta, kun sormet eivät ole tottuneet soittamiseen, mutta se missään tunnu, sillä motivaatio ja into on niin valtava...jos joku kaveripiirissä osaa soittaa, ni hyvä, mutta jos ei soita, se ei haittaa mitään. Itsehän joka ainoa ääni sieltä kitarasta on ilmoille loihdittava.


Kuten todettu, on varmasti hyvä että viinkkejä voi kysellä, mutta en ole koskaan, siis koskaan tavannu tyyppiä, josta olisi tullut soittajaa meikäläiselle tai jollekulle muulle kysymyksiä esittämällä. Joka ainoa mulkviisti on halunnu soittotaidon mutta ei ole ollout valmis tekemään yhtään mitään asian eteen.

Sama kuin joku haluaa isot hauikset, mutta ei ole valmis irvistelemään tuskasta sen haiuskäännön kanssa. No, näitä veijareita vartenhan on synthol. Vedelkääpä sitä suoraan kitaraan ja haaveilkaa.
 
Justiinsa joo. Nyt on taas niin aivotonta tekstiä, ettei tiedä, miten päin olisi.

Ehkä yksi hyvä vinkki alkuperäiselle kysyjälle on vaihtaa aiheen kanssa vaikka muusikoiden.net:iin. Siellä on jos jonkinlaista tutoriaalia, jolla pääsee alkuun. Uskoisin, että länkytyksen määräkin on vähäisempi, jos soiton aloittamiseen liittyviä juttuja haluaa kysyä. Vielä parempi vinkki on ottaa muutama soittotunti, niin starttaaminen on helpompaa eikä tarvitse käyttää niin paljoa aikaa turhaan ihmettelemiseen, väärien asioiden opettelemiseen ja mahdolliseen poisopettelemiseen.
 
^Kiitos Max kannustuksesta.

Kyllä tässä ollaan ihan tosisaan, kävin lainaamassa ainakin kirjoja nyt ja opin yhden biisin soittamaan kokonaan. Joka päivä tullut 2-5 tuntia soiteltua nyt. Kyllähän tämä on vähän vaikeata ja epäselvää tämä soittaminen ja varsinkin sen teoria kun luen kirjoja(melkein kaikki on vähän hepreaa). Mutta motivaatio on kova ja toivon ettei se katoa vaikka kehitys pysähtyisikin välillä. Silloin pitää vaan yrittää kovemmin.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Mä kävin kymmenisen vuotta klassisella puolella soitonopetuksessa ennen kitaransoiton aloittamista, etten ihan nollilta aloittanut, enkä sikäli osaa oikein samaistua, että mitä siinä kannattaisi tehdä, mutta luulisin, että muutama soittotunti voisi olla paikallaan tohon ihan alkuun. Sit, kun peruspalaset on jotenkin hallinnassa, niin on paljon enemmän aseita jatkaa itseopiskelua ilman, että homma menee kovin pahasti metsään.

On noita tuttuja kaveripiirissä, jotka ovat soiton ihan nollista opetelleet ominkin avuin, että menee se niinkin, mutta se vaatii tiettyä otetta hommaan. Todettakoon kuitenkin, ettei näistä yksikään mikään kovin kummoinen kitaristi ole.

Mitä noihin eräisiin kommentteihin tulee, niin yksi tällä palstalla eniten risova asia on turhanpäiväinen vittuilu asiallisiin kysymyksiin. Tää ketju on säästynyt yleensä siltä, kun osallistujamääräkin on suht pientä, mutta ei näköjään enää.
 
On noita tuttuja kaveripiirissä, jotka ovat soiton ihan nollista opetelleet ominkin avuin, että menee se niinkin, mutta se vaatii tiettyä otetta hommaan. Todettakoon kuitenkin, ettei näistä yksikään mikään kovin kummoinen kitaristi ole.

Mutta kyllä loistavaksi voi tulla ihan omin voimin. En jaksa lähteä edes ottamaan esille Marty Friedmaneja, Chuck Schuldinereja, Jason Beckereitä yms, mutta itsellä on tuttavapiirissä kaksi jotka ovat nollista lähteneet ja ovat loistavia kitaristeja. Toinen on velipoika joka on myös ammattitaitoinen rumpali. Keikkaa tehdessä soittaa tarpeen tullen jompaa kumpaa instrumenttia. Ja lisätään nyt tähän että luonnistuu niin proge jazzi kuin brutaalimpikin metalli. Ja ennen kuin tähän nyt tulee ylenpalttista vittuilua ja kerskailuksi leimautumista niin huomautan että tämä oli vain esimerkki nollasta lähtemiseen. Niinkuin Max sanoi että se vaatii kuitenkin sitä tietynlaista otetta. Mutta totta kai hyödyllisempää on aloittaa kitaranopettajan kanssa, sillä sen saman kehityksen saat opettajan kanssa vuodessa, mitä itse kepittämällä muutamassa.

Itsehän en ole vittuillut kenellekään, kerroin vain miten itse olen suoriutunut nollista. En tietenkään ole mikään tähtikepittäjä, mutta millä asteikolla sekin määritellään? Tiluttaminen ja sweeppaaminen ovat itselleni aina sellaisia munanjatke hössötyksiä etten niihin lähde. Tykkään pikata jokaisen nuotin ja aniharva käytän hammer oneja ja pull oneja. Jokainen tyylilläään. Andrelle kuitenkin onnea kitaristitaipaleelle!
 
Jos soittaminen kaatuu vittuiluun, ei siitä alun perinkään olisi mitään tullut.
Kerroin kuitenkin omista, kohdalleni sattuneista lukuisista tapauksista...sikäli niitä on onttoa kutsua aivottomaksi höpinäksi.
Toimikoon andre3000:n kohdalla käänteinen psykologia: epäilys onnistumisesta saa miehen treenaamaan kahta kauheammin..ja niinhän tuo näyttää tehneen.
 
Itse olen sitä mieltä että 90:lle prosentille tapauksista soitonopettaja on suuri apu, enkä tarkoita pelkästään vasta-alkajia. On toki niitäkin ihmisiä jotka omaavat äärimmäisen tutkivan luonteen ja todella kovan motivaation; niitä luonteenpiirteitä todellakin tarvitaan jos itse meinaa ottaa "kaikesta" selvää.
 
Mun mielestä kyllä itseopettelu on ainoa oikea tapa opetella kitaran soittoa! Jos ei itse opi, niin sitten on motivaation puutetta kyllä sen verran, että turha siinä on mitään kitaratuntejakaan sitten ottaa. Muutenkin noita opettajia nyt on vähän joka lähtöön ja vääränlainen opettaja voi hyvinkin tuhota innostuksen soittoa kohtaan. Tosin koskaan en ole kitaratunteja ottanut, että en sitten tiedä olisinko jotenkin parempi kitaristi, jos niitä olisin ottanut.:)
 
^^ Olisit.

Jos opettaja olisi ollut pätevä niin varmasti olisit.

Vähän kyseenalainen homma. Monessa hommassa opesta on apua, toisaalta monessa mielessä open puute ajaa soittamaan ja lähestymään asioita tietyllä, omalla tavalla. Kummalla tavalla sitten syntyy se oma tyyli? Ehkä molemmilla, ehkä vain toisella...en haluaisi vaihtaa yhtäkään omaa oivallusta matkan varrelta jonkun tarjoamaan suoraan tietoon.

Netti on täynnä kitaristeja jotka vinkuvat tabseja tai opasvideota kaikista helpoimpienkin biisien oppimiseen. Jos olisivat aloittaneet omin neuvoin ihan alusta alkaen, heillä olisi kehittynyt sävelkorva, minkä avulla kappaleen oppii kuulolta ilman ensimmäsitäkään äänen hakua otelaudalta. Tämä on yleistynyt piirre nykymuusikoiden kohdalla.
 
IMO tabit pits kieltää aloittelevilta kitaristeilta xD Tabit on hyvä lisä standardinotaatioon ja niistä on toki apua mutta tosiaan ärsyttää "kitaristit" jotka ei tiedä mikä on vaikka F#m7 ja siihenki pitää olla TABIT vittu. Tai edes yksinkertasta melodiaa ei löydä ilman TABEJA.
 
Useimmiten kyse on vielä pelkästä laiskuudesta mutta sen toisen pitäisi kyllä loihtia ilmoille tabsit ja opetusvideo kahdenkin soinnun biisistä. En voi arvostaa kylä yhtään moista perseilyä.
 
Oma kitaransoitto olisi varmasti tyssännyt heti alkuun ilman tabeja. Omat tavoitteetkaan ei tosin ole kovinkaan korkealla. Mulle riittää, että voin soitella omien lempibändien mukana edes jotenkuten. Itselleni on siis hyvin riittänyt tabit ja netistä löydetyt opetusvideot. Myönnän kyllä sen, että kehitys olisi huomattavasti nopeampaa opettajan johdolla. Onneksi monet kitaristit kuitenkin vaivautuvat tekemään näitä opetusvideoita ja tabeja meille "kitaristeille" :)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom