kevään pitkä matiikka

[Juspe]

Originally posted by Angelica-82
Oon ite TTY:llä ja suorittanut matikan peruskurssit ja kaikki meni tosi hyvin, vaikka kirjotuksista tulikin vaan M...(pistettä vajaa E). En oo koskaan kokenu olevani matikassa mitenkään kovin hyvä, tai ainakaan erityisen hyvä, mutta uskaltauduin silti tekniikkaa lukemaan. Toistaiseksi ei ole ongelmia ollut mut kyllä täällä matikassa tahti on paaaaljon nopeempi ku lukiossa. Lukion pitkä matikka pitää osata ympäriämpäri ja ulkoo kaikki kaavat et pärjää näillä kursseilla mut kun ottaa oikeen asenteen ni kyllä se siitä.
Viikossa mentiin asiaa varmaan enemmän ku lukiossa kuukaudessa ja hitaita ei tosiaan odoteta.

Matikan tunneilla näyttää siltä, ettei tajua mistään mitään mut tentit menee ihan hyvin silti. Toisaalta joskus tuntuu et täälläki sais taso vähän nousta! Läpi pääsee joskus turhankin helpolla...melkein hävettää! Toisaalta on myös kursseja, joista ei luikerrella ihan noin vaan.

Ei silti oo tarkotus pelotella! Mä kävin yhen matikan kurssin ilman kirjaa, ilman luentoja ja kopioin laskuharjotuksissa oikeet vastaukset ja melkein täydet pisteet keräsin välikokeilla... Mut siinä huomaa sen, ettei tääl mikään huippukorkee taso tosiaankaan ole!

Se on kyllä fakta, että TTY:n matikan kurssien vaatimustaso on romahtanut tuossa 90-luvun lopusta lähtien. Mutta eipä ole ihme, kun opetuspaikat lähes tuplattiin ja kuitenkin matikan peruskursseista pitää saada porukka läpi. Tästä syystä läpipääsyn pisterajoja oli pakko laskea esim. vain 1/3 osaan maksimeista.

Olin mm. IMA1 ja IMA2 tuntiassistenttina vuosina 1998-2001, joten pääsin seuraamaan tuota touhua aika läheltä. Taisipa yhden kukkaisteekkarien matikan kurssin kävijät tehdä jopa valituksen luennoitsijasta, kun asiat ovat niin vaikeita ja opetus huonoa. Kurssissa kerrattiin lukion matikan asioita ja vaatimustaso oli lähempänä lukion lyhyttä, kun pitkää matikkaa. Ja mitä nyt olen kyseisen opettajan opetusta nähnyt, niin ihan hyvin tuntui asioista selittävän.

No DI-tutkinto on kyllä kärsinyt todella ison inflaation tänä aikana. Nykyään moni tulee opiskelemaan TTY:lle vaan sen takia, ettei päässyt minnekään muulle alalle opiskelemaan yliopistotasoista tutkintoa.

 

[riesa]

Originally posted by AKV

Vaadit siis että lukiossa pitäisi jo alkaa valmistamaan akateemiseen maailmaan, vaikka lukion tarkoitus on olla ns. yleissivistävä oppilaitos eivätkä kaikki sieltä suinkaan suuntaa yliopistoihin?

Lukio on yleissivistävä oppilaitos kyllä, mutta lukion *pitkän matikan* tarkoituksena on nimenomaan antaa valmiudet suuntautumiseen mat.lu-aloille, eli kyky jatkaa opintoja esim. teknillisellä alalla, lääkiksessä tai yliopiston mat.lu-tdk:ssa. Tätä nykyinen lukion pitkä matikka ei mielestäni riittävällä tasolla tee. Siinä vaiheessa, kun akateemiset opinnot alkavat, tulee kylmää vettä niskaan ja lujaa. Mielestäni ei myöskään voi olettaa, että jokainen dippainssiksi tai matikan opeksi tms. haaveileva oma-aloitteisesti valmentaisi itseään akateemisiin opintoihin jo lukioaikana: siihen on Suomen koululaitoksen tarjottava riittävä opetus.

Itse olen käynyt matemaattis-luonnontieteellisen lukion ja kirjoittanut L:n pitkästä matikasta ja silti oli kyllä järkyttävää istua ekalla TKK:n matikan luennolla, kun mistään ei tajua mitään! Ihan jumalattomasti joutui tekemään duunia, että pysyi edes joten kuten kärryillä! Jos se oli minulle vaikeaa, niin mitä se mahtoi olla monelle muulle? Moni kaverini edelleen suorittelee matikan peruskursseja, vaikka vuosikurssi pyyhkii nelosta tai vitosta. Ja ei meillä Porissa ainakaan ollut mitään mahdollisuutta suoritella korkeakoulukursseja lukiossa.

Ja vielä tuosta lukion yleissivistävästä funktiosta: Ne, joilla kiinnostuksen alueet ovat muualla kuin mat.lu-aloilla, voivat toki lukea lyhyttä matikkaakin, joka on ihan riittävän "sivistävää" monelle alalle. Itse en esim. henk.koht. tarvitse arkielämässä juurikaan ynnä- ja kertolaskua ihmeellisempää - kuuden kertotaululla pääsen jo pitkälle! ;-))

Ja tosiaan, mielestäni on ihan turha kommentoida, että täällä jollain olisi noussut kusi päähän pelkästään sen takia, että muutama haluaa tuoda esiin sitä faktaa, että lukion pitkän matikan ja korkeakoulumatikan välillä on merkittävä epäjatkuvuuskohta - ei se tee kenestäkään mitään
:ia! ;-)

 

[iivili]

Originally posted by riesa
Lukio on yleissivistävä oppilaitos kyllä, mutta lukion *pitkän matikan* tarkoituksena on nimenomaan antaa valmiudet suuntautumiseen mat.lu-aloille, eli kyky jatkaa opintoja esim. teknillisellä alalla, lääkiksessä tai yliopiston mat.lu-tdk:ssa. Tätä nykyinen lukion pitkä matikka ei mielestäni riittävällä tasolla tee. Siinä vaiheessa, kun akateemiset opinnot alkavat, tulee kylmää vettä niskaan ja lujaa.

Niinpä, hyviä pointteja (niinkuin monella muullakin aiemmin). Lukiossa ei kumminkaan kerkiä hirveästi asioita paikkailla esim. A-tason kielien tai matematiikan osaamisen suhteen, jos peruskoulussa ei ole vaatimustaso ja opetus ollut kohdallaan. Matematiikan tuntimääriä pudotettiin noin kymmenisen vuotta sitten (vedin ihan hatusta, tuosta oli joskus opettajien kesken puhetta ja siksi muistelen tuommosta aikamäärää) peruskoulussa ja nyt ollaan lisäämässä taas, kun huomataan, etteivät oppilaat pärjää lukion matikan kanssa, eivät oikein edes lyhyen oppimäärän. Eli mun nähdäkseni se epäjatkuvuuskohta on jo peruskoulun ja lukion (varsinkin pitkän) matikan välissä, ei vasta lukion pitkän matikan ja YO:n matikan kurssien välissä.

Englannin osalta helpottaa pirusti se, että sitä tursuaa joka paikasta nyky-yhteiskunnassa (Suomessa ja muissa länsimaissa). Matikassa ei moista helpottavaa tekijää ole, vaan suurimmaksi osaksi se pitäisi oppia kouluopetuksen kautta. Tasokurssit olisivat aivan käypä ratkaisu, mutta eivät taida toteutua kovin helpolla. Siihen asti ei auta muu, kuin opettajien koettaa jakaa nivaskatolkulla lisätehtäviä (myös haastavampia/luovempia) vastauksineen lahjakkaille oppilaille.

Semmostakin olen miettynyt, että mitenkähän Unkarissa hoidetaan matematiikan opetus? Eikös Unkari ole jatkuvasti kansainvälisissä matikkavertailuissa kärkipäässä?

Rohkaisuna tämän threadin aloittajalle (ja muille abeille, jotka suuntavaat aloille, joissa pitkä matikka vaaditaan/tarvitaan): tuossa pari kk sitten valmistui sähkötekniikan DI:ksi eräs kaverini, jolla oli aikoinaan A pitkästä matikasta (vaikka sai kursseilta seiskaa ja kasia, hermoili YO-kirjoituksissa). Aloitti opiskelut sitäpaitsi syksyllä 1994, jolloin edes Oulun YO:n sähköteknilliseen ei päässyt ihan kuka tahansa (toisin kuin suunnilleen 1997-1998 alkaen). Ei kokenut mitään ylivoimaisia ongelmia perusmatematiikan kurssien suhteen.

 

[hiliviuskas]

Originally posted by riesa
Lukio on yleissivistävä oppilaitos kyllä, mutta lukion *pitkän matikan* tarkoituksena on nimenomaan antaa valmiudet suuntautumiseen mat.lu-aloille, eli kyky jatkaa opintoja esim. teknillisellä alalla, lääkiksessä tai yliopiston mat.lu-tdk:ssa. Ja vielä tuosta lukion yleissivistävästä funktiosta: Ne, joilla kiinnostuksen alueet ovat muualla kuin mat.lu-aloilla, voivat toki lukea lyhyttä matikkaakin, joka on ihan riittävän "sivistävää" monelle alalle. Itse en esim. henk.koht. tarvitse arkielämässä juurikaan ynnä- ja kertolaskua ihmeellisempää - kuuden kertotaululla pääsen jo pitkälle! ;-))

Ja ei meillä Porissa ainakaan ollut mitään mahdollisuutta suoritella korkeakoulukursseja lukiossa.

Ja tosiaan, mielestäni on ihan turha kommentoida, että täällä jollain olisi noussut kusi päähän pelkästään sen takia, että muutama haluaa tuoda esiin sitä faktaa, että lukion pitkän matikan ja korkeakoulumatikan välillä on merkittävä epäjatkuvuuskohta - ei se tee kenestäkään mitään
:ia! ;-)

a) Haluaisin tietää millä perusteella erottelet kelle lukion pitkä matematiikka on suunnattu? Eikö muka kaupallisia aloja lukevat hyödy pätkääkään pitkästä matematiikasta?

b) Tuskimpa niitä korkeakoulukursseja suoritetaan missään lukiossa. Se missä niitä sitten voi suorittaa riippuu varmasti paikkakunnasta, mutta eiköhän noita vaikka jossain avoimen kaltasessa suoritella!

c) Lisäksi, omasta mielestäni lukoin pitkän matematiikan ja vaikkapa polin pitkän matematiikan välillä pitääkin olla epäjatkuvuuskohta. Perusteluni saattavat olla naurettavia, mutta mielestäni lukion pitkän matematiikan pitäisi luoda pohja kaikille korkeakoulu opiskeluille. Jos sitten haluaa vielä perehtyä matematiikkaan enemmän (kuten polilla), ero näiden koulujen matematiikoissa pitääkin olla suuri.

Niin ja sitten vielä kommentoimatta kenenkään juttuja, eikä tämä liity mihinkään. Lukion pitkän matematiikan sisällöstä pudotettiin joskus (10v sitten?) suhteellisen iso osa pois muistaakseni resurssien takia. Mutta tämä pois pudotettu osa plus jonkin verran lisää otettiin mukaan jokin aika sitten ja nyt vissiin pitkässä matematiikassa opetetaan enemmän asiaa kuin koskaan aikaisemmin...

 

[AKV]

Originally posted by mass
mutta nyt jälkikäteen katsottuna harmittaa se, että opiskellessa on tuhrautunut älyttömästi aikaa, ja saman "tietomäärän" olisi voinut omaksua paljon lyhyemmässä ajassa.

Lisäksi lukion ja peruskoulun opetusmalli jossa opettaja paasaa edessä ja muut istuvat hiljaa on mielestäni tehoton. Sen minkä oppi kuuntelemalla kaksi tuntia, oppisi lukemalla kirjasta samat kappaleet puolessa tunnissa. Itse lisäisin jonkinlaisen tenttimismahdollisuuden, ja höllentäisin läsnäolopakkoa.
Lukion tehokkuutta vertasin aikaisemmin armeijaan, ja samaa mieltä olen edelleen.

Oletko nyt ihan varma, että saman tietomäärän olisi voinut omaksua paljon nopeammin? Yhdessä aineessa vai koko lukion osalta? Olisiko siinä jäänyt oppimiselle ja opittujen asioiden "kelailulle" tarpeeksi aikaa? Itse olen ainakin huomannut sekä oppijana että opettajana sen, että oppimisvauhdin arviointi sekä muitten että itsensä kohdalla on äärimmäisen tarkkaa puuhaa.

Eikä hyvän opettajan pitäisi paasata luokan edessä oppilaiden istuessa hiljaa paikoillaan. Joskus tämä nyt on miltei välttämätön paha, mutta muuten tuollainen luentotyyli on peruskoulussa ja lukiossa on - toivon mukaan - häviämään päin. Itse ainakin yritän välttää sitä mahdollisuuksien mukaan.

 

[Gamzae]

Mä olen ihan tyytyväinen (tähänastiseen) lukion pitkän matematiikan opetukseen. Läksyt tekemällä, tunnit istumalla ja kohtuullisesti kertaamalla ropisee 10:ä. Toki helposti jaksaisin käydä samat asia nopeamminkin, mutta kun vielä ei kuolemaa pukkaa, ei ajanhukka pahemmin haittaa. Kyllä silti mm. 3 pakollista uskonnon kurssia ketuttavat.

Voisi olla hyvä, että lukiossa vaatimustaso ja tahti olisivat kovempia, niin ihmiset oppisivat opiskelemaan jo lukiossa eikä sitten tavitsisi TKK:lla itku silmässä miettiä kovaa elämää ja imaginäärilukujen joukkoa.

Kaveri käy erikoislukiossa erikoispitkää matemaattis-luonnontieteellistä linjaa, kyllä mäkin siellä varmaan pärjäisin, mutta mielummin teen kolme kertaa viikossa pari tehtävää himassa kuin joka päivä 7.

Mun mielestä on vaan hyvä, että yo-koe on vaikea, koska silloin huolimattomuusvirheitä tekevä matemaattisesti lahjakas oppilas kirjoittaa paremmin kuin perusasiat osaava tarkka oppilas.

 

[Hulkki]

TKK matikka vs lukiomatikka

Mulla alkaa TKK:lla vasta syksyllä eka matikan kurssi, mutta sanottakoon sen verran kuulemistani horrorstoryista jo vuoden opiskelleilta kavereilta että en uskaltaisi pitkällä tikullakaan lukea laajoja oppimääriä matikassa ja fysiikassa. Luen C-oppimäärää ja kirjoitin 2002 keväällä pitkästä matikasta 56 p.

 

[riesa]

Originally posted by hiliviuskas
Haluaisin tietää millä perusteella erottelet kelle lukion pitkä matematiikka on suunnattu? Eikö muka kaupallisia aloja lukevat hyödy pätkääkään pitkästä matematiikasta?

Ei kai mikään opiskelu ikinä mene hukkaan! Kyllähän sitä ihminen hyötyy varmasti analyyttisesta tavasta käsitellä asioita, vaikka tulevaisuuden ammattina olisi hortonomi.

Pointtini oli se, että kauppakorkeaan pääsee lyhyelläkin matikalla, mutta ainakin polille ja Helsingin yliopistoon vaaditaan joka tapauksessa pitkän matikan tiedot (pitkän matikan *suorittaminen* ei ole edellytys vaan valintakoe perustuu pitkän matikan 10 kurssin tietoihin).

Toki on olemassa kaikenlaisia erikoistapauksia, esim. AMK-tutkinnon suorittaneet, jotka jostain lävestä varmasti pääsevät luikahtamaan sisälle ilman pitkän matikan tietoja/valintakokeita.

 

[mass]

Originally posted by AKV
Oletko nyt ihan varma, että saman tietomäärän olisi voinut omaksua paljon nopeammin?

no tästä olen varma ;)

Yhdessä aineessa vai koko lukion osalta? Olisiko siinä jäänyt oppimiselle ja opittujen asioiden "kelailulle" tarpeeksi aikaa? Itse olen ainakin huomannut sekä oppijana että opettajana sen, että oppimisvauhdin arviointi sekä muitten että itsensä kohdalla on äärimmäisen tarkkaa puuhaa.

nämä on vaikeita asioita, eikä mulla ole asiantuntemusta asiasta sen syvemmin, muuta kuin omat kokemukset. Oppilaiden tarkempi henkilökohtaisen edistymisen seuranta, erilaiset opetusmenetelmät, opetuksen uudelleen organisointi yms. vaatisivat lisäresursseja ja rahaa, jota ei ainakaan tällä hetkellä taida olla herumassa.

Eikä hyvän opettajan pitäisi paasata luokan edessä oppilaiden istuessa hiljaa paikoillaan. Joskus tämä nyt on miltei välttämätön paha, mutta muuten tuollainen luentotyyli on peruskoulussa ja lukiossa on - toivon mukaan - häviämään päin.

jjjuuuurrri näin. imo opetustyylin pitäisi olla interaktiivisempi jo ala-asteesta lähtien. Jostain muistan kuulleeni että eri ihmiset oppivat parhaiten eri tavoilla, kuulemalla, lukemalla, kirjoittamalla tai tekemällä. Nykyinen opetustyyli painottuu liikaa kuulemiseen. Varsinkin kielten tunneilla.

 

[iivili]

Originally posted by mass
Nykyinen opetustyyli painottuu liikaa kuulemiseen. Varsinkin kielten tunneilla.

Sitten sulla on ollut
1) vanhoja
2) vanhanaikaisia (muttei välttämättä vanhoja)
3) epäpäteviä
4) laiskoja (=leipäopettajia, joita valitettavan paljon Suomen(kin) kouluissa on)
kielten opettajia, tai ainakin joku noista. Mun opetusharjoittelussa (1997-1998) korostettiin ylitsevuotavan paljon interaktiivisuutta ja oppilaiden tekemistä. Norssin oppilaat olivat helpottuneita ja tyytyväisiä, jos ope joskus vähän luennoi ja oli ihan vanhanaikaiset sanakokeet, se oli niille kivaa vaihtelua ainaisten huippunykyaikaisten ja interaktiivisten metodien sijaan.

Kyllä nykypedagogiikan peruskivi on kielten osalta, että oppitunnilla oppilaat tekee ja ope enintään pikkusen neuvoo ja suurimmaksi osaksi suullisia tehtäviä tehdään, kirjalliset säästetään kotiläksyiksi. Munkin makuun tuo on järkevää opettamista ja tuota tyyliä tulen suosimaan opena.

Minkä alan ope muuten oot AKV?

 

[AKV]

Originally posted by Iivili
Kyllä nykypedagogiikan peruskivi on kielten osalta, että oppitunnilla oppilaat tekee ja ope enintään pikkusen neuvoo ja suurimmaksi osaksi suullisia tehtäviä tehdään, kirjalliset säästetään kotiläksyiksi. Munkin makuun tuo on järkevää opettamista ja tuota tyyliä tulen suosimaan opena.


Näin juuri. Tottakai mahdollisuuksien mukaan, vaihtelu virkistää tässäkin suhteessa. Omankin opetusharjoittelun aikana Norssin oppilaat olivat kerrankin suorastaan helpottuneita kun tunnilla tehtiin poikkeuksellisesti työkirjan tehtäviä.

Minkä alan ope muuten oot AKV?

Kieltenopettaja. Pätevyys myös historiassa. Tällä hetkellä ala-asteella töissä.

 

[hiliviuskas]

Originally posted by riesa
Pointtini oli se, että kauppakorkeaan pääsee lyhyelläkin matikalla, mutta ainakin polille ja Helsingin yliopistoon vaaditaan joka tapauksessa pitkän matikan tiedot (pitkän matikan *suorittaminen* ei ole edellytys vaan valintakoe perustuu pitkän matikan 10 kurssin tietoihin).

Ok, jos pointtisi oli toi niin olen aikalailla samaa mieltä, mutta aikalailla oudosti kyllä ilmaisit aluksi pointtisi

 

[Cold_]

Jotenkin tuntuu, että tänne kirjoittavat ja täällä puhuvat vain todella hyvät matematiikan taitajat. Ja pian saa kuvan, ettei esim. TTY:llä ja TKK:lla ole muita kuin erityisen hyvin matematiikan ja fysiikan, tarkoitan L:än arvoisesti ko. aineita taitavia opiskelijoita.

Siis tuo ei voi olla mitenkään mahdollista, ja kuten varmasti tiedetään, niin ko. paikoissa varmasti opiskelee myös pitkän matikan A/B:n arvoisia oppilaita tai lyhyen matikan kirjoittajia.
Esim. Tampereelle otetaan tietääkseni lyhyessä matikassa vähintään M:n kirjoittaneita opiskelijoita sisään soveltuvuusarvion perusteella.

Itseäni lähinnä kiinnostaisi tuo, että onko näissä oppilaitoksissa kuitenkin myös edellä mainittujen matematiikan arvoisia opiskelijoita, jotka ovat kuitenkin suorittaneet tutkinnon kovan pinnistelyn jälkeen? (Siis heikosti pitkässä matikassa menestyneitä tai hyviä lyhyen matikan kirjoittajia).
Kyllä täällä varmaan joitain on, joiden kaveri piirissä on tyyppejä, joille matikka ei ole pelkkää 10:iä? Onko kaverit pärjänny?

Luulisi tässä threadissa sen verran asiallista porukkaa liikkuvan, ettei ensimmäinen vastaus heti anna tyrmäävää vastausta, joka antaisi ymmärtää, ettei heikoimpien matematiikan osaajien missään nimessä kannata pyrkiä esim. TTY:lle.

 

[Angelica-82]

Edelliselle: no noitahan on vaikka kuinka paljon, ketkä ei matikassa ole hyviä ja silti tutkinto etenee ihan normaalisti. Riippuu vähän mitä lukee tietysti mut ei se mikään este ole jos ei matikkaa kovin hyvin osaa. Monet aineet on kuitenki aika erilaista asiaa...Mun oma ala on aika vaikeeta matikkaa osaks mut joillain linjoilla sitä ei tarvi paljon ollenkaan.

On hyvä et lyhyen matikan suorittaneitakin otetaan sisään mut mun mielestä määrän pitäis olla pienempi, koska iso osa näistä kukkaisteekkareista jättää koulun kesken, koska se on yksinkertiasesti heille liian vaikeaa. Osa joutuu takkuamaan pelkän matikan kanssa ekan vuoden ja muuta ei sit pystykään opiskelemaan. Kovalla työllä kaikki on mahdollista mut jos lyhyestä matikasta on onnella saanut kirjotuksista sen M:n niin kannattaa harkita et onko valmis tosiaan tappelemaan asian kanssa! Jos sitä tosiaan haluaa niin ok mutta helppoa se ei ole!

Mä ite en lukiossa lukenu fyssaa muuta ku sen pakollisen yhen kurssin ja käyn fyssan peruskursseja kukkasten kanssa. Pärjään siel hyvin eikä asia niin vaikeelta tunnu mutta sen huomaa taas että kukkasten kursseilla selitetään asiat niinku tarhaikäselle eikä taso ole kovin hyvä. Tilastojen mukaan kukkasista suurin osa ei koskaan valmistu...kuulemma. Mutta siis kukkasiakin valmistuu, jos sen kääntää toisinpäin

 

[Cold_]

Kiitos Angelica! Annoit paljon hyvää tietoa, etkä varmaan pistä pahaksesi, jos tekisin vielä pari lisäkysymystä.

Kerrotaan ensin oma tilanne: 2. vuosikurssilla, lyhyt matikka (arvosanat 10:iä ja 9:iä). Fysiikassa käyn kaikki kurssit, koska se tuntuu ainakin itselle aika "helpolta" tässä vaiheessa, jos vaan viitsin nähdä vaivaa läksyjen eteen. Kysymys on: minkä takia en ottanut pitkää matematiikka? No, siihen ei enää paljon voi vaikuttaa, joten näin jatketaan. Ilmeisesti olen kuitenkin perinyt joitain matemaattisia lahjoja, joten en ainakaan itse pitäisi tätä lyhyttä matikkaa esteenä, vaikka valitsisinkin YO-pohjasen teknillisen koulutuksen. Kuitenkin varmaan koulun paras lyhyt matikkalainen, joten todennäköisyys selvitä esim. TTY:ssä olisi mielestäni kovalla työllä hyvin mahdollista.

Tällä hetkellä kuitenkin hallinnollinen/kaupallinen ala on ykkösvaihtoehtoni, mutta en missään nimessä sulje vielä teknillistä alaa pois kuvioista. Sen takia onkin ehkä hyvä, että käyn varmuuden vuoksi tuon fysiikan "pitkän oppimäärän".

Tiedätkö tarkemmin, että millä perustein lyhyen matikan kirjoittajat valitaan? Katsotaanko siinä arvosanoja matikasta, fysiikasta, äidinkielestä, kielistä jne.? Vai miten tuo soveltuvuusarvio toteutetaan?

Jos joskus päätyisin teknilliselle alalle (yliopistoon), niin ilmeisesti järkevä olisi mennä ensimmäisenä vuotena noita pitkän matikan asioita läpi (?) Olisi kuitenkin fysiikan taidot jo ainakin hyvin tallella, ettei niitä tarvitsisi mennä.

Mitkä noista aloista ovat eniten fysiikkaa ja matikkaa vaativia? Entäs vähiten? Mihin välimaastoon tässä sijoittuvat tuotantotalous, sähkötekniikka ja tietoliikenne-elektroniikka?

Tietysti muutkin saavat vastata.

Kiitos.

 

[Angelica-82]

Laitoin sulle Away e-mailia, käy lukeen.

 

[Cold_]

Originally posted by Angelica-82
Laitoin sulle Away e-mailia, käy lukeen.

Laitoit ilmeisesti postia tuohon Soonin s-postiin. Prkl.. se ei jostain syystä huoli nykyistä käyttäjänimeäni ja salasanaani. En siis pääse nyt lukemaan sitä.

Sama teksti sulla on varmaan vielä "lähetetyt" tms. kansiossa, joten jos viitsisit postata saman tekstin osoitteeseen: away_@sunpoint.net

Olisin hyvin kiitollinen.

 

[Ryback]

Originally posted by Away
Kiitos Angelica! Annoit paljon hyvää tietoa, etkä varmaan pistä pahaksesi, jos tekisin vielä pari lisäkysymystä.

Kerrotaan ensin oma tilanne: 2. vuosikurssilla, lyhyt matikka (arvosanat 10:iä ja 9:iä). Fysiikassa käyn kaikki kurssit, koska se tuntuu ainakin itselle aika "helpolta" tässä vaiheessa, jos vaan viitsin nähdä vaivaa läksyjen eteen. Kysymys on: minkä takia en ottanut pitkää matematiikka? No, siihen ei enää paljon voi vaikuttaa, joten näin jatketaan. Ilmeisesti olen kuitenkin perinyt joitain matemaattisia lahjoja, joten en ainakaan itse pitäisi tätä lyhyttä matikkaa esteenä, vaikka valitsisinkin YO-pohjasen teknillisen koulutuksen. Kuitenkin varmaan koulun paras lyhyt matikkalainen, joten todennäköisyys selvitä esim. TTY:ssä olisi mielestäni kovalla työllä hyvin mahdollista.

Tällä hetkellä kuitenkin hallinnollinen/kaupallinen ala on ykkösvaihtoehtoni, mutta en missään nimessä sulje vielä teknillistä alaa pois kuvioista. Sen takia onkin ehkä hyvä, että käyn varmuuden vuoksi tuon fysiikan "pitkän oppimäärän".

Tiedätkö tarkemmin, että millä perustein lyhyen matikan kirjoittajat valitaan? Katsotaanko siinä arvosanoja matikasta, fysiikasta, äidinkielestä, kielistä jne.? Vai miten tuo soveltuvuusarvio toteutetaan?

Jos joskus päätyisin teknilliselle alalle (yliopistoon), niin ilmeisesti järkevä olisi mennä ensimmäisenä vuotena noita pitkän matikan asioita läpi (?) Olisi kuitenkin fysiikan taidot jo ainakin hyvin tallella, ettei niitä tarvitsisi mennä.

Mitkä noista aloista ovat eniten fysiikkaa ja matikkaa vaativia? Entäs vähiten? Mihin välimaastoon tässä sijoittuvat tuotantotalous, sähkötekniikka ja tietoliikenne-elektroniikka?

Tietysti muutkin saavat vastata.

Kiitos.

Vaikka olet valinnutkin lyhyen matiikan voit silti tietysti käydä vielä pitkän kurssejakin jos siltä tuntuu, ja pääsetpä kokemaan onko tasosi niin hyvä kuin luulet
Niin ja voihan sitä kirjotella pitkän matiikan vaikka lyhyen olisikin käynyt. Kannattanee kuitenkin tässä tapauksessa käydä niitä muutamia pitkän kursseja joissa on asioita joita lyhyellä ei edes mainita.

 

[Mane84]

itse sain 38 pistettä, M:nä lähti ja joltain olen kuullut, että E:n olis viel mahiksii saada, mutta mielestäni koe oli loppujen lopuksi aika helppo, noi tehtävät oli tehty ehkä hieman vaikeiksi ymmärtää, mutta ei ne laskennallisesti kyllä mitään kovin vaikeita olleet, jos itse saisin tehdä kokeen uusiksi, niin lukisin jokaisen tehtävän tarkasti läpi, sitten miettisin mitä laskea, enkä vain rupea laskemaan! tämä nyt on jälkiviisautta, mutta oma mielipiteeni on, että koe oli pirun sekava, mutta ei niin vaikea. toivottavasti se En raja nyt laskis 4pistettä niin ei tarttisi uusia.