Vaikuttaisi siltä, ettet ymmärtänyt MBM:n ydinideoita. Lukaise ajatuksen kanssa tämä "ydinteksti".
MASSATASAPAINOMALLI (MBM)
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tarjota helppolukuinen yhteenveto massatasapainomallin (engl. mass balance model; MBM) ydinideoista. Asioita on tarkoituksella yksinkertaistettu.
Toisin kuin oppikirjoissa kerrotaan,
energian eli kalorien saannilla ja kulutuksella EI ole MITÄÄN tekemistä kehonmassan ja rasvamassan vaihteluissa. Energia on kykyä tehdä työtä; se ei siis ole mitään ainetta eli sillä ei siten ole massaa (=painoa). Kalorit ovat lämpöä, joka haihtuu KOKONAAN pois elimistöstä. Kehonmassan ja rasvamassan vaihtelut johtuvat ravinnosta saadun MASSAN (”massa sisään”) ja sen poistumisen (”massa ulos”) välisestä suhteesta. Eli siis ”massa sisään, massa ulos”, ei suinkaan ”kalorit sisään, kalorit ulos”.
Toistetaan vielä tämä pääpontti:
SE RAVINNON OMINAISUUS, JOKA VAIKUTTAA KEHONMASSAAN JA RASVAMASSAAN, ON SEN MASSA, EI ENERGIASISÄLTÖ (=KALORIT). TÄMÄN TAKAA UNIVERSAALI JA AINA PÄTEVÄ MASSAN SÄILYMISLAKI (TS. AINEEN HÄVIÄTTÖMYYDEN LAKI). Kemiallisissa reaktioissa, joita tapahtuu jatkuvasti elimistössä, aineet muuttavat muotoaan, mutta massa säilyy aina samana (ks. lopussa oleva esimerkkilaskelma).
Tämä voi vaikuttaa ensikuulemalta vähäpätöiseltä asialta muttei sitä ole. Kun ruokavalion energiaravintoaineJAKAUMA vaihtelee rajusti, myös massan sisäänotto per kalori muuttuu rajusti. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että energiaravintoaineiden eli
1) hiilihydraattien,
2) rasvojen ja
3) proteiinien energiatiheys vaihtelee. Hiilihydraattien energiatiheys on n. 4 kcal/g, proteiinien samoin n. 4 kcal/g mutta rasvojen n. 9 g/kcal (pyöristelin hieman).
Kaikista oppikirjoista ja lukemattomista tiedeartikkeleista löytyvä energiatasapainoteoria (EBT) kumoutuu jo edellä mainitun massan säilymislain rikkomiseen. Olen joutunut massiiviselle professoriklaanille tätä selittämään rautalangasta, joten selitän sen myös tähän väliin.
EBT = kalorit (lämpö) sisään, kalorit (lämpö) ulos. Ja EBT:n mukaan kaikki kehoon imeytyneet kalorit ovat samanarvoisia kehonmassan ja rasvamassan vaihteluiden kannalta, mutta tämä ei voi millään pitää paikkaansa, koska rasvat tarjoavat reilut kaksi kertaa enemmän energiaa per gramma kuin hiilihydraatit ja proteiinit (9 kcal
vs. 4 kcal). Tämä siis tarkoittaisi sitä, että elimistöön imeytynyttä massaa katoaa mystisesti, jos energiaravintoaineiden (hiilihydraatit
vs. rasvat) suhteet vaihtuvat (kaloreiden pysyessä samana) mutta kehonmassa ja rasvamassa pysyvät samana.
Tässä yksinkertainen esimerkki:
10 g hiilihydraattia eli energiaa 40 kcal (10 x 4 kcal/g). Samaan kalorimäärään (40 kcal) tarvitaan vain n. 4,4 g rasvaa, koska rasva tarjoaa sitä 9 kcal/g (4,4 g x 9 kcal/g = n. 40 kcal). Massat ovat siis 10 g vs. 4,4 g mutta ”kalorit sisään” (40 kcal) on SAMA. Ja muista, että EBT = ”kalorit sisään, kalorit ulos”. Mihin sitä massaa mystisesti katoaa 5,6 g? Ei mihinkään.
EBT on siis yksiselitteisesti virheellinen. Homma menee sen sijaan ”massa sisään, massa ulos” –periaatteen mukaisesti. Ja tämän takaa niinkin kova takuumies kuin Mr. Massansäilymisen Laki, planeetan vankkumattomin luonnonlaki. Tämä tinkimätön herra ei anna koskaan minkäänlaisia myönnytyksiä.
Mainitsin jo edellä, että tämä voi vaikuttaa vähäpätöiseltä asialta muttei missään tapauksessa sitä ole.
Tässä esimerkki:
Henkilö syö alkuun päivässä 100 g proteiinia (100 g x 4 kcal/g = 400 kcal), 150 g hiilihydraattia (150 g x 4 kcal/g = 600 kcal) ja 50 g rasvaa (50 g x 9kcal/g = 450 kcal). Eli massan saanti päivässä 300 g ja kaloreiden kokonaissaati 1450 kcal.
Sitten tämä henkilö kuulee naapurin neitoselta, että tämä oli laihduttanut nopeasti vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, vaikka kalorimäärä oli pysynyt samana. Niinpä tämä henkilö muuttaa energiaravintoainejakauman seuraavanlaiseksi:
Proteiinia edelleen 100 g (100 x 4 kcal/g = 400 kcal) mutta nyt hiilihydraatteja vain 30 g (30 x 4 kcal/g =120 kcal) ja rasvaa sen verran, että saadaan tähän esimerkkiin sama kokonaiskalorimäärä eli n. 103 g (103 x 9 kcal/g = n. 930 kcal). Eli kaloreiden kokonaissaanti on siis edelleen 1450 kcal mutta massan saanti on nyt tippunut tasolle 233 g (100 g + 30 g + 103 g = 233). Eli sen saanti päivässä on laskenut 67 g (300 g - 233 g = 67 g). Tämä on pitkässä juoksussa suuri ero massan sisäänotossa ja johtaa nopeaan laihtumiseen huolimatta samasta kalorisaannista.
KOTILÄKSY: Hiilihydraattigramma on siis selvästi lihottavampi kuin rasvagramma per kalori. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että rasvassa on reilut kaksi kertaa enemmän kaloreita (9 kcal/g
vs. n. 4 kcal/g), joten voit syödä
enemmän kaloreita pienemmällä massan sisäänotolla.
PS. Esimerkissä oletetaan, että massankulutus (”massa ulos”) pysyy samana. Kyllä, siis MASSANkulutus, ei energiankulutus. Kuten jo mainitsin, EBT on virheellinen, ja täten myöskin oletus siitä, että energiankulutuksella (”kalorit ulos”) olisi jotain tekemistä kehonmassan ja rasvamassan vaihteluiden kanssa on virheellinen.
Alussa mainittu esimerkkilaskelma
Yhden triglyseridimolekyylin eli ”normirasvamolekyylin” palaminen (hapettuminen):
C55H104O +78O2 ------> 55CO2 + 52H2O + 8,084 kcal
Reagenssit: Tuotteet:
C55H104O 860 g 55CO2 2,420g
78O2 2,496 g 52H2O 936g
+ _________________ + _________________
3,356g 3,356g
Huomaa, että massaa on vain reagensseissa ja tuotteissa, muttei energiassa (kaloreissa).
www.mbm-group.org
