- Liittynyt
- 27.9.2003
- Viestejä
- 3 198
Aloitetaanpa tänne uusi threadi, kun tästä asiasta selvästi on monilla mielipiteitä.
Fitness Expo -threadissa tämä juttu nousi jälleen esille, kun tämän(kään) vuoden vapareihin ei ilmeisesti oltu tyytyväisiä. Toki on hyvä, että kisaajilta vaaditaan aina enemmän (vaikka sitten katsomon puolelta)... se varmasti tsemppaa monia harjoittelemaan kovempaa.
Kuinka fitness-kilpaiilijan sitten tulisi harjoitella? Mitkä niitä harjoittelun tärkeimpiä elementtejä ovat ja mistä aineksista se näyttävä vapari oikein rakennetaan? Olisi tosi kiva saada tänne kokeneita fitness-kilpailijoita vastaamaan näihin kysymyksiin. Marjo, Nora, Tiina, Minna... tulkaa apuun!
Siirrän tähän loppuun vielä oman höpötykseni tuolta alkuperäisestä expo-threadista. Joni.K heitti siis ajatuksia ilmaan siitä, millä tasolla fitnessin puolella pitäisi siinä vaiheessa olla (?) kun sinne lavalle ensi kertaa kapuaa.
Fitnessliiton sivuilta, suoraan fitnessin säännöistä:
"Vapaaohjelmassa pitää olla voimaa, notkeutta ja kestävyyttä ilmentäviä liikkeitä. Tuomarit arvostelevat vapaaohjelman tyylin, persoonallisuuden, urheilullisen hallinnan ja esiintymisen kokonaisvaikutelman mukaan. Ohjelma voi sisältää aerobicia, tanssia, voimisteluliikkeitä tai muita liikunnallisia taitoja, joita kilpailijalla on. Mitään pakollisia liikkeitä tai liikesarjoja ei amatöörikilpailussa ole.
Kilpailijan pitää ottaa huomioon myös esiintymisasu, joka myös arvostellaan osana kokonaisuutta."
Kuten fysiikkavertailuissa, myös fitness-vapaaohjelmassa arvostellaan kokonaisuutta. Ei pelkästään sitä, onko ne nilkat ojennettu, pysyykö pressi ilmassa X sekuntia, osaako kilpailija tehdä fritin siten kuin voimistelijat sen tekevät. Missään ei sanota, miten nämä asiat tulee esittää - ei tässä ole oikeaa ja väärää. Toki nyt voi olla järkevää kysyä apuja niiltä jotka asiat osaavat tehdä oikein. ;) Toisaalta toki ymmärrän sen, että kun fitnessiä vertaa vaikkapa joukkuevoimisteluun tai kilpa-aerobicciin, niin onhan se ero todella räikeä. En usko, että fitness ikinä tulee olemaankaan samalla tasolla vapaaohjelmien suhteen kuin missä nuo lajit omien ohjelmiensa kanssa ovat. Jos sitä täydellistä fitness-vapaaohjelmaa haetaan, niin mikä se loppupeleissä on? Eivät edes Olympia-vaparit ole täysin puhtaita suoritustekniikoiltaan. Siellä kilpailijoina ovat kuitenkin maailman parhaat. :jahas: Laji on kokonaisuudessaan melkoisen hämärä, kun kukaan ei oikeastaan tunnu osaavan selittää, MIKÄ se juttu on mitä haetaan. Säännöt ovat ympäripyöreät. ;)
Joni, en tiedä oletko sä nähnyt vapaaohjelmia tuolta vuosien takaa, mutta kyllä moni tuntuu olevan sitä mieltä että taso on ennemminkin mennyt eteenpäin, kuin taaksepäin (kuten aiemmassa viestissäsi mainitsit). Mä olen kyllä sitä mieltä, että jos fitnessiä halutaan herätellä henkiin niin se ei ainakaan tule onnistumaan siltä, että aloittelijan vaatimustasoksi asetetaan esimerkiksi ohjelma, jossa puolivoltti eteen tai taakse pitää mennä puhtaasti, saati että nopeusvoima tai temppujen tekniikka pitää olla samalla tasolla kuin kilpavoimistelijalla. Ikävä kyllä kun kaikilla kilpailijoilla ei tuollaista taustaa ole heittää sinne vaparin pohjaksi. Ja kuten Pinjakin tuossa mainitsi, niin jotta sen tempun saa OSAKSI vapaaohjelmaa, se voi vaatia vuosikausien harjoittelua. Permannolla yhden puolivoltin tai muun vastaavan tekeminen on kuitenkin aika eri asia kuin se, että istutat sen musiikkiin ja muiden temppujen sekä tanssin keskelle osaksi vapaaohjelmaa. Kannattaa muuten joskus koittaa ihan jotain simppeliä juttua näin huvin vuoksi... jonkun ihan helponkin tempun, vaikka vaakaprässin (tai miksi sitä nyt sanotaankaan) ilmaan saaminen vauhdista jne. on yllättävän haastavaa.
Pinjalle :haart: että jaksat puolustaa noviisejakin. Ilman niitä fitness ei tule nimittäin elämään, jos/kun kokeneet kisaajat siirtyy lajin parista katsomon puolelle...
Mä uskon että monella tytöllä se ohjelman räväkkyys tulisi jo siitä, että ohjelmaa esitettäisiin vielä enemmän jo ennen kisoja. Vaikka salilla tai jumppatunnin alussa, kunhan esitettäisiin. Ja ehkä siinä loppuajan harjoittelussa (kun ohjelmaa kuitenkin on jo harjoiteltu useita kuukausia) keskityttäisiin terävyyteen. Moni ohjelma jää harmittavan "veteläksi" ihan vain sen vuoksi, että terävyys puuttuu, vaikka muuten koko ohjelman juju ja temput olisivatkin kunnossa. Tarkoitan siis ihan niinkin yksinkertaisia asioita kuin käsien liikuttaminen, siirtymiset yms. Mutta helppohan se on tosiaan täältä kotikatsomosta huudella, itsekin voin miettiä onko se terävyys eka asia mielessä siinä kohti kun sinne lavalle pitää ensi syksynä kiivenä. :dance: Ainakin motivaatio tehdä ja yrittää on kyllä tämän vuoden expon jäljiltä pirun kova, nyt ei oo aikaa enää hukattavaksi. :D
edit: Ainiin, Pajulahden Minna sanoi tuossa vasta että on tehnyt mm. portaita ja loikkia paljon viimeisen vuoden aikana ja (muistaakseni) erityisesti porrastreenit ovat kehittäneet räjähtävyyttä. Sanoi, että hypyt nousevat huomattavasti kevyemmin kuin aiemmin. Jos en nyt ihan väärin muista, niin mainitsi myös että nimenomaan loikkatreenejä tulisi tehdä ja ehdottomasti sisällyttää niihin sellaisia hyppyjä, jotka auttavat myös vaparin hypyissä. Kuten kasakkahypyn ponnistuksia yms.
Fitness Expo -threadissa tämä juttu nousi jälleen esille, kun tämän(kään) vuoden vapareihin ei ilmeisesti oltu tyytyväisiä. Toki on hyvä, että kisaajilta vaaditaan aina enemmän (vaikka sitten katsomon puolelta)... se varmasti tsemppaa monia harjoittelemaan kovempaa.
Kuinka fitness-kilpaiilijan sitten tulisi harjoitella? Mitkä niitä harjoittelun tärkeimpiä elementtejä ovat ja mistä aineksista se näyttävä vapari oikein rakennetaan? Olisi tosi kiva saada tänne kokeneita fitness-kilpailijoita vastaamaan näihin kysymyksiin. Marjo, Nora, Tiina, Minna... tulkaa apuun!
Siirrän tähän loppuun vielä oman höpötykseni tuolta alkuperäisestä expo-threadista. Joni.K heitti siis ajatuksia ilmaan siitä, millä tasolla fitnessin puolella pitäisi siinä vaiheessa olla (?) kun sinne lavalle ensi kertaa kapuaa.
(en lukenut vielä threadia loppuun, joten elkää ampuko jos näitä asioita on jo moneen otteeseen ennen tätä viestiä taas käsitelty...)Vertaan niitä vuoden aikuisten telinevoimistelussa käyneisiin harrastajiin, joilla on treenit 1x viikossa. Äitejä ja isiä.
En vertaisi oikeisiin voimistelijoihin koska se kuilu on jo aivan älytön, mutta nämä perusasiat pitäisi olla helposti opittavissa. Esimerkiksi kärrynpyörä, jossa pienellä asialla kuten nilkkojen suoristamisella jo vaikutetaan asiaan. Pelkästään niillä saataisiin moniin liikkeisiin näyttävyyttä lisää suorien linjojen myötä.
Luulisin, että bodauksessakin on vapaaohjelmassa tiettyjä ideoita miten joku poseeraus pitää suorittaa niin, että se näyttää hyvältä. Sama se on näissä lihashallinnan ja voimistelun "tempuissa". Ei se riitä, että pääsee ympäri asti kuperkeikassa vaan se pitää suorittaa oikein, että se näyttää hyvältä.
Notkeutta näyttää monilta löytyvän, mutta nopeutta ei.
Fitnessliiton sivuilta, suoraan fitnessin säännöistä:
"Vapaaohjelmassa pitää olla voimaa, notkeutta ja kestävyyttä ilmentäviä liikkeitä. Tuomarit arvostelevat vapaaohjelman tyylin, persoonallisuuden, urheilullisen hallinnan ja esiintymisen kokonaisvaikutelman mukaan. Ohjelma voi sisältää aerobicia, tanssia, voimisteluliikkeitä tai muita liikunnallisia taitoja, joita kilpailijalla on. Mitään pakollisia liikkeitä tai liikesarjoja ei amatöörikilpailussa ole.
Kilpailijan pitää ottaa huomioon myös esiintymisasu, joka myös arvostellaan osana kokonaisuutta."
Kuten fysiikkavertailuissa, myös fitness-vapaaohjelmassa arvostellaan kokonaisuutta. Ei pelkästään sitä, onko ne nilkat ojennettu, pysyykö pressi ilmassa X sekuntia, osaako kilpailija tehdä fritin siten kuin voimistelijat sen tekevät. Missään ei sanota, miten nämä asiat tulee esittää - ei tässä ole oikeaa ja väärää. Toki nyt voi olla järkevää kysyä apuja niiltä jotka asiat osaavat tehdä oikein. ;) Toisaalta toki ymmärrän sen, että kun fitnessiä vertaa vaikkapa joukkuevoimisteluun tai kilpa-aerobicciin, niin onhan se ero todella räikeä. En usko, että fitness ikinä tulee olemaankaan samalla tasolla vapaaohjelmien suhteen kuin missä nuo lajit omien ohjelmiensa kanssa ovat. Jos sitä täydellistä fitness-vapaaohjelmaa haetaan, niin mikä se loppupeleissä on? Eivät edes Olympia-vaparit ole täysin puhtaita suoritustekniikoiltaan. Siellä kilpailijoina ovat kuitenkin maailman parhaat. :jahas: Laji on kokonaisuudessaan melkoisen hämärä, kun kukaan ei oikeastaan tunnu osaavan selittää, MIKÄ se juttu on mitä haetaan. Säännöt ovat ympäripyöreät. ;)
Joni, en tiedä oletko sä nähnyt vapaaohjelmia tuolta vuosien takaa, mutta kyllä moni tuntuu olevan sitä mieltä että taso on ennemminkin mennyt eteenpäin, kuin taaksepäin (kuten aiemmassa viestissäsi mainitsit). Mä olen kyllä sitä mieltä, että jos fitnessiä halutaan herätellä henkiin niin se ei ainakaan tule onnistumaan siltä, että aloittelijan vaatimustasoksi asetetaan esimerkiksi ohjelma, jossa puolivoltti eteen tai taakse pitää mennä puhtaasti, saati että nopeusvoima tai temppujen tekniikka pitää olla samalla tasolla kuin kilpavoimistelijalla. Ikävä kyllä kun kaikilla kilpailijoilla ei tuollaista taustaa ole heittää sinne vaparin pohjaksi. Ja kuten Pinjakin tuossa mainitsi, niin jotta sen tempun saa OSAKSI vapaaohjelmaa, se voi vaatia vuosikausien harjoittelua. Permannolla yhden puolivoltin tai muun vastaavan tekeminen on kuitenkin aika eri asia kuin se, että istutat sen musiikkiin ja muiden temppujen sekä tanssin keskelle osaksi vapaaohjelmaa. Kannattaa muuten joskus koittaa ihan jotain simppeliä juttua näin huvin vuoksi... jonkun ihan helponkin tempun, vaikka vaakaprässin (tai miksi sitä nyt sanotaankaan) ilmaan saaminen vauhdista jne. on yllättävän haastavaa.
Pinjalle :haart: että jaksat puolustaa noviisejakin. Ilman niitä fitness ei tule nimittäin elämään, jos/kun kokeneet kisaajat siirtyy lajin parista katsomon puolelle...
Mä uskon että monella tytöllä se ohjelman räväkkyys tulisi jo siitä, että ohjelmaa esitettäisiin vielä enemmän jo ennen kisoja. Vaikka salilla tai jumppatunnin alussa, kunhan esitettäisiin. Ja ehkä siinä loppuajan harjoittelussa (kun ohjelmaa kuitenkin on jo harjoiteltu useita kuukausia) keskityttäisiin terävyyteen. Moni ohjelma jää harmittavan "veteläksi" ihan vain sen vuoksi, että terävyys puuttuu, vaikka muuten koko ohjelman juju ja temput olisivatkin kunnossa. Tarkoitan siis ihan niinkin yksinkertaisia asioita kuin käsien liikuttaminen, siirtymiset yms. Mutta helppohan se on tosiaan täältä kotikatsomosta huudella, itsekin voin miettiä onko se terävyys eka asia mielessä siinä kohti kun sinne lavalle pitää ensi syksynä kiivenä. :dance: Ainakin motivaatio tehdä ja yrittää on kyllä tämän vuoden expon jäljiltä pirun kova, nyt ei oo aikaa enää hukattavaksi. :D
edit: Ainiin, Pajulahden Minna sanoi tuossa vasta että on tehnyt mm. portaita ja loikkia paljon viimeisen vuoden aikana ja (muistaakseni) erityisesti porrastreenit ovat kehittäneet räjähtävyyttä. Sanoi, että hypyt nousevat huomattavasti kevyemmin kuin aiemmin. Jos en nyt ihan väärin muista, niin mainitsi myös että nimenomaan loikkatreenejä tulisi tehdä ja ehdottomasti sisällyttää niihin sellaisia hyppyjä, jotka auttavat myös vaparin hypyissä. Kuten kasakkahypyn ponnistuksia yms.

(Toki on mulla voimistelu, cheerleading ja baletti taustaa.)