- Liittynyt
- 5.10.2005
- Viestejä
- 31
Tarkkana kuin porkkana!
Vastaanpa minäkin ja jotain varoittavaa sanaakin voin tarjota. Palsta tosin on lihonut jo niin etten ihan kaikkia vastauksia lukenut, että pyydän anteeksi jos joku samanlaisen kokemuksen omaava on jo samansuuntaista laittanut. Mutta asiaan. Olen laihduttanut enemmän tai vähemmän poppaskonstein jo ihan teinistä lähtien ja käynyt salilla vain satunnaisesti ja oikein perinteisesti lopettanut heti kun vähän sattuu. Ja salilla kävin siis ehkä kerran kuukaudessa, hyvä jos kaksi. Kroppahan oli sitten mitälie höttöä, kun ruokavalio oli kouluruokaa ja karkkia. Ja sitten ihmetellään miksi lihon vaikka en mitään syö :D . Lukioaikana olin niin järkyttävä karkin orja, että varmaan meni huumeiden puolelle sen karkin kanssa. Sitten alotin Painonvartijat, jotka ainakin siihen aikaan ovat hyvin hiilarisuosiollisia. No sokerihumala ja addiktio jatkui. Maha oli aivan järkyttävässä kunnossa, laihduin kyllä - ja hyvinkin - ja samaan aikaan aloitin käymään tosissaan salilla ja aloitin juoksuharrastuksen ja olin Saksassa silloin ja kävin niiden hulluilla 2 tunnin "täysmeno päällä" kuntonyrkkeilytunneilla jne. Eli niillä 1200 kaloreilla kävin salilla, juoksin, nyrkkeilin ja ihmettelin kun maha on sekaisin ja väsyttää jne. Ja saanen muuten huomauttaa että söin karkkia, jäätelöä jne jne herkkuja, koska painonvartijoilta sai liikuntapisteitä joilla voi syödä enemmän... Tulin takaisin Suomeen ja mulla todettiin keliakia (mistä syystä olin ehkä ollut syönyt juuri muuta kun karkkia tms, koska niistä ei tullut maha niin kipeäksi, vaikka se olisi ollut se leipä, pasta jne). No, kuitenkin, niiltä osin saatiin ruokavalio kuntoon ja olo parani huomattavasti. Painonvartijoissa en ikinä käynyt niin että olisin suorittanut tasapainoilujakson ja kalorit oli pahimmillaan jotain 600 ja ihmettelyä oheen kun paino ei putoa. Sitten tulin raskaaksi ja söin hyvällä omallatunnolla kahden edestä ja keräsin 25 kiloa. Ei voi ihmisellä kamalampi olo olla kun 2 viikkoa lasketun ajan ylimenneellä raskaana olevalla, joka on syönyt itsensä täyteen paskaa n 20 kilon edestä. No raskauden jälkeen paino tippui ekan 3 kk:n aikana 15 kiloa ja sen jälkeen on jämähtänyt täysin. Nyt jossain vaiheessa kyllästyin ja päätin päästä makeanhimosta eroon (en voi sietää itselläni mitään muitakaan riippuvuuksia) ja lopettaa miinuskaloripelleilyt. LÄhdin parantamaan ruokavaliota laittamalla lisäravinnepuolen kondikseen. Ostin CLA:ta ja kromia ja otin kromia lievällä "yliannostuksella" ja jo neljäntenä päivänä makeanhimo katosi täysin. Pystyn täysin kontrolloimaan itseni, jättämään suklaata kaappiin, olla ostamatta kaupasta herkkuja, viedä kotiin tulleita herkkuja muille jne jne. Samaan aikaan tutustuin Body for Life opukseen ja nettisivuihin ja päätin katsoa kuinka minun käy sen ohjelman kanssa. Olen nyt noudattanut sitä reilu 2 kuukautta, ruokien osalta löyhän säntillisesti (6 kertaa päivässä syön, mutta jo sairaudenkin takia myös hieman "listan" ulkopuolisia ruokia), käyn 3 kertaa viikossa salilla (ekat 2 kk tein BFL ohjelman mukaan, mutta nyt vaihdan vähän "rankempaan" ohjelmaan) ja 3 kertaa viikossa 20 min aerobinen kovalla teholla. Painoni on laskenut tasan kilon (eli ei juuri laskua), mutta kaikki vaatteet ovat käyneet löysiksi ja ympärysmitat ovat pienentyneet, osa jopa radikaalisti. Olo on loistava ja energiat katossa! Kaikki jotka minua harvemmin näkevät ja nyt ovat nähneet ovat sanoneet että olen laihtunut. Minulla ohjelma siis ainakin toimii, vaikkei nyt ehkä yhtä radikaalisti mitä sivuillaan markkinoivat ;)
Mutta vuodatukseni päätteeksi siis; tee se päätös ja suunnittele!!! Järki käteen (Katri Mannisen kirjat/nettisivut esim tosi hyvät BFL:n lisäksi), älä mene siihen nopean laihtumisen halpaan! Ja kuten ainakin minulle kävi Painonvartijoilla, lihaksia ei tullut ja kiinteytymistä ei tapahtunut siinä määrin kuin olisi voinut sillä hiilareita suosivalla tyylillä (tosin en tiedä kuinka toimivat nykyään). Mutta siis pahimmillaan kroppansa voi sekoittaa useaksi vuodeksi jos vaan haluaa laihtua ja nopeasti!
Vastaanpa minäkin ja jotain varoittavaa sanaakin voin tarjota. Palsta tosin on lihonut jo niin etten ihan kaikkia vastauksia lukenut, että pyydän anteeksi jos joku samanlaisen kokemuksen omaava on jo samansuuntaista laittanut. Mutta asiaan. Olen laihduttanut enemmän tai vähemmän poppaskonstein jo ihan teinistä lähtien ja käynyt salilla vain satunnaisesti ja oikein perinteisesti lopettanut heti kun vähän sattuu. Ja salilla kävin siis ehkä kerran kuukaudessa, hyvä jos kaksi. Kroppahan oli sitten mitälie höttöä, kun ruokavalio oli kouluruokaa ja karkkia. Ja sitten ihmetellään miksi lihon vaikka en mitään syö :D . Lukioaikana olin niin järkyttävä karkin orja, että varmaan meni huumeiden puolelle sen karkin kanssa. Sitten alotin Painonvartijat, jotka ainakin siihen aikaan ovat hyvin hiilarisuosiollisia. No sokerihumala ja addiktio jatkui. Maha oli aivan järkyttävässä kunnossa, laihduin kyllä - ja hyvinkin - ja samaan aikaan aloitin käymään tosissaan salilla ja aloitin juoksuharrastuksen ja olin Saksassa silloin ja kävin niiden hulluilla 2 tunnin "täysmeno päällä" kuntonyrkkeilytunneilla jne. Eli niillä 1200 kaloreilla kävin salilla, juoksin, nyrkkeilin ja ihmettelin kun maha on sekaisin ja väsyttää jne. Ja saanen muuten huomauttaa että söin karkkia, jäätelöä jne jne herkkuja, koska painonvartijoilta sai liikuntapisteitä joilla voi syödä enemmän... Tulin takaisin Suomeen ja mulla todettiin keliakia (mistä syystä olin ehkä ollut syönyt juuri muuta kun karkkia tms, koska niistä ei tullut maha niin kipeäksi, vaikka se olisi ollut se leipä, pasta jne). No, kuitenkin, niiltä osin saatiin ruokavalio kuntoon ja olo parani huomattavasti. Painonvartijoissa en ikinä käynyt niin että olisin suorittanut tasapainoilujakson ja kalorit oli pahimmillaan jotain 600 ja ihmettelyä oheen kun paino ei putoa. Sitten tulin raskaaksi ja söin hyvällä omallatunnolla kahden edestä ja keräsin 25 kiloa. Ei voi ihmisellä kamalampi olo olla kun 2 viikkoa lasketun ajan ylimenneellä raskaana olevalla, joka on syönyt itsensä täyteen paskaa n 20 kilon edestä. No raskauden jälkeen paino tippui ekan 3 kk:n aikana 15 kiloa ja sen jälkeen on jämähtänyt täysin. Nyt jossain vaiheessa kyllästyin ja päätin päästä makeanhimosta eroon (en voi sietää itselläni mitään muitakaan riippuvuuksia) ja lopettaa miinuskaloripelleilyt. LÄhdin parantamaan ruokavaliota laittamalla lisäravinnepuolen kondikseen. Ostin CLA:ta ja kromia ja otin kromia lievällä "yliannostuksella" ja jo neljäntenä päivänä makeanhimo katosi täysin. Pystyn täysin kontrolloimaan itseni, jättämään suklaata kaappiin, olla ostamatta kaupasta herkkuja, viedä kotiin tulleita herkkuja muille jne jne. Samaan aikaan tutustuin Body for Life opukseen ja nettisivuihin ja päätin katsoa kuinka minun käy sen ohjelman kanssa. Olen nyt noudattanut sitä reilu 2 kuukautta, ruokien osalta löyhän säntillisesti (6 kertaa päivässä syön, mutta jo sairaudenkin takia myös hieman "listan" ulkopuolisia ruokia), käyn 3 kertaa viikossa salilla (ekat 2 kk tein BFL ohjelman mukaan, mutta nyt vaihdan vähän "rankempaan" ohjelmaan) ja 3 kertaa viikossa 20 min aerobinen kovalla teholla. Painoni on laskenut tasan kilon (eli ei juuri laskua), mutta kaikki vaatteet ovat käyneet löysiksi ja ympärysmitat ovat pienentyneet, osa jopa radikaalisti. Olo on loistava ja energiat katossa! Kaikki jotka minua harvemmin näkevät ja nyt ovat nähneet ovat sanoneet että olen laihtunut. Minulla ohjelma siis ainakin toimii, vaikkei nyt ehkä yhtä radikaalisti mitä sivuillaan markkinoivat ;)
Mutta vuodatukseni päätteeksi siis; tee se päätös ja suunnittele!!! Järki käteen (Katri Mannisen kirjat/nettisivut esim tosi hyvät BFL:n lisäksi), älä mene siihen nopean laihtumisen halpaan! Ja kuten ainakin minulle kävi Painonvartijoilla, lihaksia ei tullut ja kiinteytymistä ei tapahtunut siinä määrin kuin olisi voinut sillä hiilareita suosivalla tyylillä (tosin en tiedä kuinka toimivat nykyään). Mutta siis pahimmillaan kroppansa voi sekoittaa useaksi vuodeksi jos vaan haluaa laihtua ja nopeasti!
