Karate

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Bungle
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 🔥🥋 Karate – lyövä, potkiva ja kurinalainen matka mestaruuteen 🥋🔥

Meta description: Terävä, nopea ja rautainen kurinalaisuus yhdistettynä potkujen ja lyöntien puhtaisiin linjoihin. Karate on yksinkertaisuudessaan raakaa tehokkuutta.


Shotokan vaikuttaisi hyvältä karate tyylisuunnalta ja jos sitä voisi kilpaillakkin miten kilpailu siinä sitten onko suojia pääiskut sallittuja potkuilla tai mites siinä menee nyt? Onko treeneissä myös sparria? Miten muuten myös Taekwondossa ip puoli ja kilpailu onko se sitten niin hyvä itsepuolustus laji tai ainakin näyttävä ja tehokkaimmmat potkut siinä, mutta pärjääkö se shotokanille tyyliin kilpailu/ip puolella :) Kyseenalaistasin tässä nyt vain sen että kun hokutoryu on suht uusi laji noihin muihin verrattuna tai tietenkin jujutsun tekniikat, mutta kuitenkin niin siksi olen alkanut miettimään nyt näitä perinteisempiä eli vanhempiia lajeja. Mitä mieltä muut ovat? Kannattaisiko shotokan tai taekwondo aloittaa vai pysynkö hokutoryussa ja jos harrastan jotain muutakin lajia niin kannattaako se olla judo sitten? Mielipiteitä?
 
tiikerinsilmä sanoi:
:D

Joo mahdollisessa puukostustilanteissa ei kannata yrittää ottaa sitä puukkoa pois ku siihen voi vaikka kuoalla!!
Click to expand...

Pointti oli, että aseistunutta kaveria vastaan kannattas ennemmin juosta kun kokeilla jotain hataria puukonpoisto tekniikoita.
Jotain statistiikkaa muistelen, että puukkoa vastaan kamppaillessa tulee mora kylkeen ~100% tapauksista, jos vihu osaa yhtään käyttää veistä.

Hei. Löyty pätkäkin :D : http://www.riemurasia.net/video/Itsepuolustusta-veitsell%C3%A4-hy%C3%B6kk%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4-vastaan/93755
 
A ) Juosta, No shit. Tyhmyys on asia erikseen B ) Aina ei voi juosta -> tällöin jottain kannattanee yrittää C ) On ammattikuntia jotka joutuu työn puolesta noihin tilanteisiin D ) Suomessa on sivullisia ihan palkittu kun on menty puukotuksiin väliin onnistuneesti.
 
Kokenut kamppailija otteluasennossa vs katumies niin vähän epäilen että sinne tulisi koskaan munille asti potkua. Ei se kuitenkaan niin helposti onnistu. Mua on yritetty polvella ja kengällä munille ties kuin monesti ja aina se on päätynyt pahimmillaan tohon etureisiosastoon jos sinnekkään. Suora käsilukko nyt on melko järjetön tehdä jossain katutappelussa, mutta esim knee on the belly on superhyvä. Normijamppa lamaantuu aivan täysin paineesta vatsan alueelle ja kädetkin on kivasti siinä esillä ja näkyvillä. Tämä siis ihan vaan esimerkkinä, puhumattakaan kuristuksista. Osaava bjj mies kyllä painitaidottoman selkään puikkaa myöskin ihan koska vaan.
 
Tässä aivan hemmetin hyvä pätkä bjj- ukkojen näkökulmasta ja miten niitä taitoja tulisi soveltaa uhkatilanteissa.

Pitkä kun mikä, mutta omasta mielestä mielenkiintoinen ja täyttä asiaa.
How to Defeat Multiple Opponents (Special Edition Gracie Breakdown) - YouTube

Monesti puhutaan juuri siitä, että grabbling-lajit ei ole hyviä itsepuolustukseen sen takia, että vastustajia voi olla useampia ja silloin ei haluta maahan. Tuossakin videossa sitä aika hyvin käydään läpi, että kun se ei välttämättä ole aina omassa päättää, että mennäänkö maahan vai ei....etenkään jos ei ole hyvää painitaitoa.
Kolme ukkoakin kun roikkuu ryysyissä kiinni, niin ei ole enää ihan helppoa pysyä jalkeilla. Ja kun sitten sinne mattoon joudutaan, niin on aivan helvetin tärkeää, että siellä osataan puolustautua ja sieltä osataan nousta mahdollisimman tehokkaasti takaisin ylös.
Kuten tuolla jo aiemmin on tullut ilmi, pitäisi olla mahdollisimman monipuolinen taitopaketti. Pelkkä bjj ei ole kovin hyvä juttu, mutta ei ole myöskään pelkkä nyrkkeily, kun on erittäin todennäköistä, että jossain vaiheessa vähän painitaankin.

Sitten taas tuohon "paras ip-laji on 400 metrin aidat"-väitteeseen sanon saman kuin aina ennenkin: Se tosiaan on nimenomaan ITSEpuolustusta. Siistiä jättää vaikka oma vaimo ja vaunuissa oleva lapsi ryöstäjän armoille ja hilpasta ne 400 metrin aidat siinä. Kyllä sillä tehokkaasti itsensä suojaa.....

Suosittelen tosiaan katsomaan tuon linkittämäni videon jos vain jaksaa reilun 40 minsaa uhrata. Siinä tulee kuitenkin ihan hyviä pointteja.
 
Onko shotokan muuten yksi vaastaan yksi laji vai harjoitellaanko siinä monta vastustajaa vastaan myös? Miten onko kummaskaan judossa ja shotokanissa muutkuin veitsitorjunta, että onko käsiasetorjuntaa, vaikka muutenkin miettiä mikä noiden lajien kirjo on sitten ip puolella.
 
Itse aloitin kamppailulajit juurikin shotokanilla ja vielä niinkin pienenä ymmärsin vuoden jälkeen että lajilla ei kyllä mitään virkaa tositoimissa tai muussakaan kuin liikuntamuotona tietysti ihan ok.

- - - Updated - - -

Ja oli joo jotain näin patsastelemalla voitat viisi ukkoa pesäpallomailoilla. Pesäpallomaila opetettiin torjumaan käsivarrella vastaan koska nykyiset pesismailat on kuulemma niin huonoja että ne hajoo kun ne torjuu.
 
Oma mielipiteeni karatesta on se että sen toimivuus itsepuolustuksena riippuu täysin omasta senseistä(=päävalmentaja). Tyylisuunnaksi ehdottomasti suosittelisin shotokan, koska siinä usein pitäydytään voimakkaan lyönnin kehittämisessä. Toki karatessa on myös itsepuolustukselle "turhaa" tavaraa mutta se vain ylläpitää harjoittelun vaihtelevaisuutta ja mielenkiintoa. Itse ainakin tunnen olevani paljon rauhallisempi uhkaavissa tilanteissa kuin ennen karatea. Mutta jos sensei on huono ja koskaan ei saa lyödä toista kunnolla niin eihän sitä lyömistä koskaan tule oppimaankaan...
 
Sicceli sanoi:
Olisi mielenkiintoista kuulla mitkä muut lajit kuin vapari ja lukkopaini ovat pakkislaisten mielestä oikeasti hyödyllisiä? Enkä tarkoita tätä vittuiluna kenellekkään vaan kysyn koska itse en muusta tiedä kuin lukkopainista ja joskus tulee käytyä vapariakin treenaamassa.
Click to expand...

Hyvä kysymys. Aloittelevan harrastajan kannattaisi selvittää, ainakin itselleen, mitä hänelle tarkoittaa hyödyllisyys.
Tällä foorumilla tuntuu olevan muodissa se, että laji tarjoaa mahdollisimman tehokkaan tavan myllyttää vastustaja kotona tai puutarhassa.
Koskaan en ole joutunut tappeluun. Onko harrastamani laji siis siltä osin yhtä hyödyllinen kuin vaikkapa pingis?

Itse olen treenannut itsepuolustusta 20 vuotta. Aikanani olen matsannutkin, pystyottelua ja painia. Ja ihan voittanutkin matseja. :)
Näin "vanhemmiten" kontaktilla treenattu tehokas MMA alkaa painamaan kropassa, ja loukkaantumisriski kasvaa. Kroppa ei palaudu niin hyvin, nivelet eivät ole enää ihan niin elastisia jne.
Itse olen kovin tyytyväinen, että lajissa on muutakin. Pystyy treenaamaan ilman(kin) kovaa kontaktia. Venyttely ja lihashuolto on aika isossa osassa ja sillai. Esim. jalkapallossa tai jääkiekossa ei paljon näy esim. 60-vuotiaita aktiivitreenaajia, mutta perinteisissä "martial arts" lajeissa niitä on. Olkoonkin, että joissakin lajeissa harrastetaan sitä niin paheksuttavaa hermopistekikkailua. ;)
Lisäksi lajin myötä on tullut tutustuttua myös itämaiseen kulttuuriin, ja se on varmasti vaikuttanut allekirjoittaneen maailmankatsomukseen. Positiivisesti, uskoisin. Kaatumaan olen oppinut varsin hyvin. Ja treenaaminen on kieltämättä tuonut itsevarmuutta. Lisäksi, kun olen itse opettanut, niin esiintymistaito, suullinen vuorovaikutustaito ja äänenkäyttö on varmasti paljon parempi, kuin mitä se olisi muuten ollut. Eli minulla lajin hyödyt ovat olleet tähän mennessä ihan muualla kuin kadulla.

Vastauksena ketjun aloittajalle: Mielestäni Wado ryu tai Kyokushinkai ovat enempi kontaktia ottavia karaten tyylisuuntia. Itse treenailen näitä korealaisempia... Itämaisissa kuitenkin on tuo potkinta aika etusijalla noissa prioriteeteissa, joten sen puolesta suosittelen jotakin sopivan mukavaa potkintalajia. Siinä oppi myös vartalonkäyttöä ja liikkumista hyvin. Lyömisen oppii sitten helpommin. IMO.
 
Jos toisin vielä yhden näkemyksen lisää tähän "hutunkeittoon", tai ehkä pari ;)

Ekana tulee mieleen että suurin osa erilaisista kahnauksista kaupungilla ja kuppiloissa joita niin mielellään itsepuoustustilanteiksi kutsutaan on sellaisia että molemmat osapuolet ovat enemmän tai vähemmän päihtyneitä. Nuo promillet tuntuvat antavan kummasti tasoitusta voima/taito/ottelusilmä sektorilla. Väittäisin jopa niinkin rohkeasti että pelkästään olemalla selvinpäin on jo aika vahvoilla ;).

Itse näen lajien vertailun aika tarpeettomaksi tai ainakin ajanhukkaamiseksi. Enempi puhuisin tässä yksilöistä ja heidän treenitavoistaan ja historiastaan. Sanoisin jopa että kaikki edes jonkinlaista kontaktia sisältävät lajit ovat taatusti eduksi, paras laji kullekin on mielestäni sellainen jonka harjoituksissa jaksaa käydä ja viihtyy vuodesta toiseen. Esim. Aikidoa on paljon parjattu satujumpaksi ja pääsääntöisesti olen samaa mieltä. Mieleen tosin jäänyt aikoinaanyksi treeni joka tehtiin kaveriporukalla, itsellä oli silloin jo kymmenisen vuotta karate/jujutsu yhdistelmää taustalla, toisella kaverillani noin 8v. Karatea. Tämä kolmas kaverini oli Aikidoa pitkään harjoitellut kaveri. Homman nimi oli seuraava, käytiin kaverin kanssa aikido hemmon kimppuun ja meidän homma oli joko tarttua tai kaataa kaveri, lyönnit potkut yms. Siis pois, heitot, pyyhkäisyt tms kaikki ok. Lopputulema oli että meiltä loppui kunto ennenkuin kaveri oli tontissa. No, joku viisas seuraavaksi sanoo että meiltähän oli pelattu parhaat aseet pois? No niin oli, mutta edelleen kaksi yhtä vastaan ja olimme molemmat huomattavasti aikido hemmoa isompia ja vahvempia. Väittäisin että ei se ihan turha laji ole sekään.
Nyt kun viimeiset 13 vuotta olen pyörinyt krav magan parissa niin allekirjoitan kyllä harjoittelikoiden erot. Enempi tosin mun mielestä ne ovat korvien välissä. Kaikki ihmiset eivät vain pysty riittävään aggressiivisuus tasoon ja isolla osalla ihmisistä lajiin katsomatta on aika iso kynnys ihan aikuisten oikeasti satuttaa toista... Pahasti. Väittäisin että ihan harjoittelematon kaverikin jonka asenne on luokkaa "mä tapan sut ja sun mummos" on aika vahvoilla katurähinässä tavantallaajaan verrattuna, jopa keskiverto ip/kamppailu/whatever lajien harrastajaan verrattuna.

Sen vielä oikeastaan haluisin lisätä että ei ole olennaista osata miljuunaa eri tekniikkaa. Paljon parempi osata muutama juttu, sellaisia jotka sopii sun fysiikalle ja ominaisuuksille, sillä tasolla että voi kertoa harjoitelleelle kaverille että mä teen sulle nyt tän jutun, koita estää. Jos tässä tilanteessa pääset silti yli 50% onnistumiseen niin hyvin menee :) ai hankalaako? Elämä on ;)
 
Olen asioista samaa mieltä kuin Juha77 ja Klasu71 eli karaten treenaaminen on antanut ainakin minulle tarvittavat työkalut kohtaamieni satunnaisten väkivaltatilanteiden selvittämiseksi. Lajin ongelma tällä hetkellä on siinä, että nuoret ja pystyvät miehet treenaavat "kovempia" lajeja kuten suosittuja kamppailu-urheilulajeja tais sitten Krav Magaa tai defendoa. Karaten opettaminen on siten monilla saleilla muotoutunut vastaamaan aika huonokuntoisen ja vain vähän treenaavan harrastajakunnan vaatimuksia. Eli lajin sisältö ja harjoitusmenetelmät olisivat hyviä mutta treenaajat eivät saavuta koskaan mitään todellista kammpailutaitoa omien lähtökohtiensa takia.
 
Pakko kommentoida vähän tota Krav magaa, itse treenasin sitä Suomessa 90 luvun lopussa ja Ruotsissa juutalaisen opissa 2000 luvulla jonkin aikaa ja kävin vähän aikaa sitten uudestaan treenamassa pääkaupunkiseudulla ni ei ollut edes sama laji enää kyseessä, ihan pelleilyksi mennyt ja tasokokeet ja leirit ja kaikki älytön pelleily, 18 eri tasoa ja yhden tason voi suorittaa 8kk/vähintään 50 treenin jälkeen, eli menee joku 4v että oisin saanut tehdä U väistöä mitä olen tehnyt lähemmäs 20v ja ympäri maailmaa ja maailman huippujen kanssa.
 
Arde sanoi:
Olen asioista samaa mieltä kuin Juha77 ja Klasu71 eli karaten treenaaminen on antanut ainakin minulle tarvittavat työkalut kohtaamieni satunnaisten väkivaltatilanteiden selvittämiseksi. Lajin ongelma tällä hetkellä on siinä, että nuoret ja pystyvät miehet treenaavat "kovempia" lajeja kuten suosittuja kamppailu-urheilulajeja tais sitten Krav Magaa tai defendoa. Karaten opettaminen on siten monilla saleilla muotoutunut vastaamaan aika huonokuntoisen ja vain vähän treenaavan harrastajakunnan vaatimuksia. Eli lajin sisältö ja harjoitusmenetelmät olisivat hyviä mutta treenaajat eivät saavuta koskaan mitään todellista kammpailutaitoa omien lähtökohtiensa takia.
Click to expand...

Täysin samaa mieltä! Nykyään on niin perhanasti lajeja joista valita, jengi ei sitoudu samalla tavalla kuin esim 10vuotta sitten.. Nyt käydään 6eri lajin alkeiskurssilla ja tämä saa aikaan sen ettei osata yhtään mitään kunnolla.. Samoin kuin se liikunnallisin ja paras aines menee tällä hetkellä melkein täysin vapariin/thaikkuun.
Kävin itse jonkun aikaa kokeneempien treeneissä eräässä kamppailulajissa ja totesin että voi hemmetti olen aivan liian hyvässä kunnossa jotta saisin juuri mitään irti kyseisestä touhusta.. Samoin kun tuntui todella typerältä muuttaa esim: lyömistyyliä huonommaksi.

Kovia kamppailijoita tehdään treenamalla kovaa vuosia, oli se laji karate judo tai mikä tahansa..

Ja juurikin noin kuin Sirmax sanoi, opetusnopeus joissakin lajeissa on ihan naurettava.. eräs laji johon kävin tutustumassa , 1 hemmetin etummaisen suoran lyömiseen meni aikaa noin 25sekuntia kaikkine kumarruksineen ym.. Tästä voi sitten jokainen miettiä ihan itse kuinka kauan kestää ennen kuin oppii mitään tällä tyylillä.
 
Sanoisin, että parhaiten kadulla pärjää judolla ja nyrkkeilyllä. Nää tilanteet tulee oikeastaan aina kännissä. Paskalla alustalla, kuten lumella, oksennuksella tai ym. Eritteiden päällä. Judolla voi heitellä nopeasti äijät pois. Kannattaa myös harrastaa raakariveä, niin heittoihin tulee voimaa. Jos joku yrittää väkisinmaata sua, niin alat itkemään. Potkiminen kännissä lumella tai baarissa olisi aika huvittavaa. Tappeleminen kannattaa aloittaa jollain typerällä ilmeellä huutaen " haluuksä kuolla"
 
Eikös se näin ole, että kamppailulajeja harjoitetaan, jottei koskaan jouduta tappeluun :)
Sanoko näin eräs zen-mestari.
 
Back
Ylös Bottom