Tämän artikkelin takia ajattelin saltbalansista olevan apua.
(
http://www.antioxidant.fi/art_turvotus.html)
"Turvotusten yleisiä hoitoperiaatteita
Ensinnäkin tulee välttää ruokia, joilla on taipumusta aiheuttaa turvotusta: kahvia, alkoholia, suolaa, paistettuja ruokia, meijerimaitoa, runsasta eläinvalkuaista, sokeria, valkoisia jauhoja, suklaata, olivia, pikkelsiä ja soijamehua.
Sen sijaan tulisi käyttää kokoviljatuotteita, kurkkua, omenoita, kaalia, sipulia ja ruokia, joissa on runsaasti kaliumia. Sellaisia ovat mm. vehnänleseet ja viljatuotteet kuten hapankorppu, ruisjauho ja mysli. Runsaasti kaliumia sisältävistä kasviksista, hedelmistä ja marjoista mainittakoon ruusunmarja, persilja, nokkonen, peruna, parsakaali sekä pinaatti ja punajuuri. Myös banaani, soijajauhot, pavut, linssit ja silakka ovat varsin hyviä kaliumlähteitä.
Munuaisten diureesia eli kykyä erittää nesteitä tulee lisätä luonnollisin keinoin käyttämällä diureettisia rohtovalmisteita. Käyttökelpoisia teen muodossa olevia diureettisia rohtoja ovat mm. peltokorte, koivunlehti, kultapiisku ja persilja. Paitsi teen myös erilaisten puristeiden ja tablettien muodossa on olemassa diureesia lisääviä rohtoja. Niihin voi olla lisätty edellisten lisäksi mm. kuivattua voikukkaa, nokkosta, ananasta tai katajanmarjaa. On muistettava, että kun munuaisten kautta poistuu enemmän nestettä, saatetaan menettää kaliumia. Kaliumlisästä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää.
Pelkkä dieettimuutos tai rohtolääkintä on useimmiten varsin hidas ja heikkotehoinen turvotuksen hoidossa. Sen vuoksi tarvitaan yksilöllistä farmakologista tukilääkitystä, joka tähtää solujen ionipumppusysteemien aktivointiin, hapetusstressin hoitoon sekä tarvittaessa allergisia reaktioita rauhoittavaan lääkeohjelmaan.
Mielestäni pitkäaikaisesta turvotuksesta kärsivän potilaan perustutkimukseen kuuluu ionipumpun tilaa selvittävät laboratoriomittaukset. Jos solunsisäinen kalium on selvästi laskenut, tarvitaan kaliumlisiä erilaisina valmisteina. Käyttökelpoisia ovat erilaiset mineraalisuolat, esimerkiksi Pan-suola, jossa on tavallista vähemmän natriumia, mutta sen sijaan kaliumia, magnesiumia ja lysiiniä. Apteekissa on myyty jo vuosikymmenien ajan käytettyjä erivahvuisia kalium- ja magnesiumvalmisteita. Käyttökelpoisia valmisteita ovat Miral (sisältää kaliumia ja magnesiumia) sekä tavanomaiset erikseen kaliumia ja magnesiumia sisältävät valmisteet. Luontaistuotekaupoissa on nykyään varsin tehokkaita hyvin imeytyvässä muodossa olevia kalium- ja magnesiumvalmisteita.
Kaliumin ja magnesiumin lisäksi muilla antioksidanttivalmisteilla sekä muilla luonnonlääkkeillä voidaan helpottaa potilaan oireita ja tehostaa paranemista.
Seuraavassa luettelen keskeisiä antioksidantteja ja muita pienoisravintotekijöitä, jotka myös tulee ottaa huomioon sydänsairauksia hoidettaessa. Monet niistä tulevat kyseeseen myöskin vähemmän vakavien turvotustilojen hoidoissa. Niillä on usein verisuonten sisäkerrosta eli endoteeliä vahvistava vaikutus, jolloin ne ovat eduksi laskimoiden sairauksissa ja muissa ääreisverenkierron ongelmissa. Sellaisia ovat klassilliset antioksidanttivitamiinit kuten E, C, A sekä B-ryhmän vitamiinit. Mineraalien lisäksi tarvitaan farmakologisia eli lääkkeellisiä annoksia seleeniä, ubikinonia, beetakaroteenia sekä luonnon karotenoideja ja flavonoideja.
Sekä potilaiden että heitä hoitavien lääkäreiden ja terapeuttien tulisi ymmärtää, että turvotus on paitsi kiusallinen ja näkyvä oire myös signaali siitä, että elimistössä on mahdollisesti hyvin merkittäviä häiriöitä tai tautiprosesseja. Turvotusta tutkittaessa ja hoidettaessa tulisi aina muistaa lääketieteen kultainen sääntö siitä, että tärkeää ei ole pelkästään oireen lieveneminen tai häviäminen, vaan sitä aiheuttaneiden syiden poistaminen ja tautiprosessien pysäyttäminen. Syiden ja syntymekanismien ymmärtäminen on lääketieteessä aina tärkeää. Silloin päästään tehokkaaseen hoitoon ja pitkäaikaiseen ehkäisyyn."
