Kaksi akateemista tutkintoa - ylikouluttautumista?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jan-81
  • Aloitettu Aloitettu
TroynPaluu sanoi:
Niin, mutta en tä kun neuvottelutaidot ja sosiaaliset kyvyt ajaa sen asiaosaamisen edelle? Tiedän monta erittäin älykästä mutta ehkä vähemmän sosiaalista jeesjees-jätkää, ja tosiaan jumittavat samoissa tehtävissä pitkään. Se on vähän sääli se :(
Click to expand...
Mutta kun se vaan menee niin, hyvän neuvottelijan ei välttämättä tarviksekaan tietää käsiteltävästä asiasta kaikkea, se voi hankkia haluamansa tiedon niiltä joiden hommana on tietää. Yhä useammassa duunissa päivittäinen neuvottelu ja sosiaalinen kanssakäyminen on keskeinen osa toimenkuvaa, joten näiden taitojen puute vähentää merkittävästi osaamista kyseisessä tehtävässä. Omasta kapeasta alastaan kaiken tietävä, sosiaalisesti kuollut ja verbaalisesti rajotteinen kaveri työllistyy varmaan hyvin tutkijana, mutta jos tehtävään sisältyy kanssakäymistä muiden kuin tutkijakollegoiden kanssa, homma alkaa mennä hankalaksi.

Jos firma tarvitsee hyvää neuvottelijaa jolta sosiaalinen verkostoituminen hoituu, niin silloin se käynttikorttina toimiminen on osa tehtävää. Ja jos ei siitä selviydy, niin on tehtäväänsä epäpätevä, vaikka tutkinnot olisi minkälaiset. Elämä on.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Hollie sanoi:
Komppaan täysin. Tosin se, miten asiat ovat nyt, ei välttämättä ennusta tulevaisuuden mahdollisuuksista. Nykyiset rekrytoijat ovat paljolti old schoolia, joilla on 70-80 -luvulla hankittu tutkinto. Ei ne välttämättä ymmärrä nykytutkinnoista mitään, kuvittelee, että se on sellaista samanlaista pehmoilua kuin silloin. Olen monta kertaa havainnut, että ihmiset eivät ymmärrä sellaista, mistä niillä ei ole omakohtaista kokemusta (jos silloinkaan).

Olin tässä taannoin -viitisen vuotta sitten- yhdessä duunissa, jossa kaikilla nuorilla kyvyillä oli kaksi tutkintoa tai toinen tutkinto tuloillaan. Kun tämä uusi polvi astuu remmiin, voi olla jopa suotavaa olla "monitieteilijä" :D Eli jos on opiskeluhaluja ja ennen kaikkea aikaa opiskella, niin ei siitä kakkostutkinnosta ainakaan haittaa ole. Vapaa-aikaa lukuunottamatta. DI:lle on kaiketi paras oheistutkinto tuo MBA, niin kun on tullut todettua.

Toisaalta, kaikki on itsestä kiinni. Edelleen uskon, että bisnestä voi tehdä ilman papereitakin, jos himoa tekemiseen riittää. Pätäkkä neuvottelupöydällä on edelleen uskottavampaa kuin pari todistusta. Jos haluaa herrahissiin tai muuhun oravanpyörään, niin silloin todistukset antavat selkänojaa.
Click to expand...

Näinhän se on. Jännä aina kuunnella IT-kuplan AMK-dropouteja kun huutelevat "No tutkinnolla ei tee mitään, siellä firmassa voi sitten näyttää mihin pystyy ja mitä on tehnyt!!". Niin, ongelmana vain on se, ettet pääse sinne haastatteluun enää ilman papereita:)

Itse aloitan kahden viikon päästä eräässä "käyntikorttifirmassa".

Lumi: Totta. Mutta ainakin itsestä tuntuu siltä, että nämä piirteet ovat ylikorostuneet. Toki riippuu alasta, key account managerin myyntihommia tekevän on pakko olla iloinen ja sosiaalinen. Esim. juridiikan alalla en näe tarvetta tälle, kun hommat on 90% kirjallista ja tutkiskelua.
 
Lumi sanoi:
Mutta kun se vaan menee niin, hyvän neuvottelijan ei välttämättä tarviksekaan tietää käsiteltävästä asiasta kaikkea, se voi hankkia haluamansa tiedon niiltä joiden hommana on tietää. Yhä useammassa duunissa päivittäinen neuvottelu ja sosiaalinen kanssakäyminen on keskeinen osa toimenkuvaa, joten näiden taitojen puute vähentää merkittävästi osaamista kyseisessä tehtävässä. Omasta kapeasta alastaan kaiken tietävä, sosiaalisesti kuollut ja verbaalisesti rajotteinen kaveri työllistyy varmaan hyvin tutkijana, mutta jos tehtävään sisältyy kanssakäymistä muiden kuin tutkijakollegoiden kanssa, homma alkaa mennä hankalaksi.

Jos firma tarvitsee hyvää neuvottelijaa jolta sosiaalinen verkostoituminen hoituu, niin silloin se käynttikorttina toimiminen on osa tehtävää. Ja jos ei siitä selviydy, niin on tehtäväänsä epäpätevä, vaikka tutkinnot olisi minkälaiset. Elämä on.
Click to expand...

Elämä on sitä minkä siitä tekee. Kuulostaa ahdistavalta jatkuva verkostoituminen. kai mä sitten meen johonkin julkiselle. Ei musta taida sosiaalihuoraa tulla, vaikka kai siihenkin pystyy jos ottaa sen työnä ja ainahan sitä voi kehittyy. Tietysti yksityiselläkin puolella on paljon erityyppisiä tehtäviä, vaikka asiakasrajapinnassa pitääkin liikkua aika paljon vähän tehtävistä riippumatta, kai. saatanson että on tylsää kun piti tämmönenkin kirjottaa.
 
Toisaalta ne sosiaalihuorat on myös muiden kuin sosiaalihuorien kanssa tekemisissä. Olen ollut huomaavinani että "näppärät nuoret miehet" vielä just ja just pärjäävät ilman osaamista, mutta naisilla se syö uskottavuutta jos ei tiedä mistä puhuu. Loppujen lopuksi nämä sosiaalihuorat sitten karsiutuvat isommista diileistä, koska ei kukaan maksa isoja rahoja siitä että vastapuoli on hyvä tyyppi. Sitten firmoissa ihmetellään että kas kummaa kun me ei päästy jatkoon - ja vaihtavat kenties vielä näppärämpään ja pirteämpään tyyppiin...?

Tässäkin asiassa kultainen keskitie on paras vaihtoehto. Pitää löytyä aikaa ja kykyä vaihtaa asiakkaan kanssa muutama sana, juoda kahvit tai harrastaa puhelimessa small-talkia. Nämä sosiaaliset kyvyt eivät kuitenkaan korvaa sitä että on lukenut ja treenannut monta vuotta ja tuntee oman aihealueensa. Sitä paitsi akateemisuus ja sosiaalisuus eivät ole toistensa vastakohtia. Tuntuu jotenkin vanhanaikaiselta ajattelutavalta, että kaikki myyntitykit olisivat tyhmiä ja yrittäisivät kärsiä koulun mahdollisimman nopeasti läpi, menemällä siitä mistä aita on matalin.
 
Offtopiccia.
Kylli: onko sinulla ihan omakohtaista kokemusta vai lonkaltako heittelet?

Teknisten alojen asiakasrajapinnassa arvostetaan pääasiassa asiantuntemusta, kyllä siellä minusta ihan sosiaalisesti normijamppa pärjää. Minusta sitä ei voi verrata mihinkään autonmyyntiin tjsp. Ja spesifistä asiantuntemusta saa lähinnä työelämästä, DI:n tutkinto antaa lähinnä eväät siihen, että pystyy omaksumaan asioita riittävän hyvin ja nopeasti.
 
Itse asiassa löytyy omakohtaista kokemusta. Ottaa aivoon kun ihmiset luulevat että sillä pärjää jos on sosiaalisesti niin ihq. Ei se ihan niin mene - ja eikö sosiaalisiin kykyihin kuulu myös se että kunnioittaa toista osapuolta joko ottamalla selvää faktoista tai tunnustamalla ettei osaa kyseistä asiaa?
 
Kylli sanoi:
Itse asiassa löytyy omakohtaista kokemusta. Ottaa aivoon kun ihmiset luulevat että sillä pärjää jos on sosiaalisesti niin ihq. Ei se ihan niin mene - ja eikö sosiaalisiin kykyihin kuulu myös se että kunnioittaa toista osapuolta joko ottamalla selvää faktoista tai tunnustamalla ettei osaa kyseistä asiaa?
Click to expand...

Kyllä se nimenomaan menee jotakuinkin näin.

Itse työskentelen alalla joka on tietointensiivistä. Sillä alalla ei kertakaikkiaan asiasta tietämätön juurikaan pysty toimimaan. Lisäksi on huomattava, että viisas ja epäsosiaalinen ihminen on melko harvinainen ilmestys. Asiaansa perehtynyt ja osaava kyllä mielellään keskustelee oman alansa jutuista toisten kanssa ja muuten tuppisuusta saattaa kuoriutua kaikin puolin rautainen ammattilainen.

Eikä ole vain yhtä ihmistyyppiä joka automaagisesti tulee toimeen kaikkien kanssa. Tälläinen ylisosiaalinen henkilö saattaa jonkin toisen silmissä heti menettää uskottavuutensa tai toisin päin. Ihmisiä on erilaisia ja erilaiset luonteenpiirteet on hyvä oppia tuntemaan jotta sitten ymmärtää ihmisten ja itsensä käytöstä hieman paremmin.
 
Selasin vähän noita maisteriohjelmia HSE ja Hanken: usein vaativat näemmä tietyn määrän ko. aineen opintoja, eli mun tapauksessa fiksuinta olisi varmaan hakea Corporate Law& - Governance porukkaan. Osaisiko joku kylteri kertoa tuosta GSAT-testistä? Voikohan sen suorittaa etukäteen jossain..ehkä siitä olisi hyötyä muuallakin. Ja käsitteleekö se vain taloussanastoa vai yleistä?

Havey rock: viisas ja epäsosiaalinen? Oletko tavannut yliopiston professoreita tai muita alan ammattilaisia? Ovat niin juroja että kannanototkin pyydetään mieluummin paperilla:D
Itse suosin kultaisen keskitien tyyppejä, eli ei ylisosisaalinen bimbo mutta ei myöskään HC-jurottaja. Ajatteleva ja sanansa valikoiva.
 
Harmi, ettei nosto ole kuin vajaa kahden vuoden takaa :)

Onko täällä ihmisiä, jotka ovat menneet omin avuin ison maailman huippukouluihin tekemään MBA:ta ja ottanut esim. lainaa projektia varten? Olisi kanssa mielenkiintoista kuulla, jos jollain olisi kokemusta GMAT -kokeeseen pänttäämisestä kyseistä tarkoitusta varten kun huipputulos parantaa kummasti sisäänpääsymahdollisuuksia. 50ke:n kasaaminen on aika hankalaa Suomen veroprosenteilla&hintatasolla etenkin jos haluaa elää "normaalia" elämää eli kärsiä mm. auton ja asuntolainan kustannuksista..
 
pasuuna sanoi:
Harmi, ettei nosto ole kuin vajaa kahden vuoden takaa :)

Onko täällä ihmisiä, jotka ovat menneet omin avuin ison maailman huippukouluihin tekemään MBA:ta ja ottanut esim. lainaa projektia varten? Olisi kanssa mielenkiintoista kuulla, jos jollain olisi kokemusta GMAT -kokeeseen pänttäämisestä kyseistä tarkoitusta varten kun huipputulos parantaa kummasti sisäänpääsymahdollisuuksia. 50ke:n kasaaminen on aika hankalaa Suomen veroprosenteilla&hintatasolla etenkin jos haluaa elää "normaalia" elämää eli kärsiä mm. auton ja asuntolainan kustannuksista..
Click to expand...
GMAT tuli tehtyä ihan OK tuloksella tuossa viime vuoden lopulla. Itsellä oli tähtäin tosin ihan vaan kauppasurkeassa, mutta sitten tuli pieni mutka matkaan. Kun Englanti on hyvin hanskassa niin oikeastaan ei tuohon kokeeseen tartte lukea muuta kuin matikkaa. Amazonista tilasin kirjan, jonka tehtäviä tehdessä lukion matikkahommelit palautuivat pikkuhiljaa päähän.

Muutama tuttu on käynyt noita kalliimpia MBA ohjelmia (Sloan ja IMD). Lainaa vaan pankista ja lisäksi joiltakin suomalaisilta yhdistyksiltä voi saada stipendejä. Jos oikeasti huippukouluun aiot ulkomaille, niin 50k€ ei kyllä riitä kuin puoleenväliin tutkintoa.
 
Nostetaan vanha threadi ylös. Onko tietoa mistä noita stipendejä voisi hakea? Voisi koittaa maksaa MBA koulutus stipendillä + omalla rahalla, ja ehkä työnantajakin tulisi hieman vastaan.
 
Dopey sanoi:
Pienellä googletuksella törmäsin tällaiseen: http://www.opiskeleulkomailla.fi/Suomalaiset_apurahat_ja_stipendit_ulkomailla_opiskeluun__d5865.html.

Apurahatietokanta on siis SYL:in sivuilla, suora linkki löytyy näillä hakusanoilla. Itse kävin AaltoEE:n Part-time MBA:n ja valmistuin vuosi sitten. En löytänyt kotimaan MBA-ohjelmia tukevia stipendejä, moni rahasto oli lopettanut niiden tukemisen juuri kun olin alkamassa hakea.
Click to expand...

Kiitos linkistä. Mitä olit itse mieltä tuosta Aallon MBA:sta, ja miten itse rahoitit opinnot? Kauanko opinnot kesti? Entä minkälainen oma taustasi on? Pähkäilen myös sitä että hyödynkö opinnoista vielä itse riittävästi. Oma johtamistausta on lähinnä teknisten projektien vetoa, eli ei vielä yritysjohdon tasolla.
 
Itsellä tutkinto tekniikan puolelta ja kaupallinen koulutus rajoittuu tutan sivuaineeseen. Välillä miettinyt jos vähän lisäisi kaupallisen puolen osaamista/koulutusta.

MBA olisi varmasti hyvä, mutta siinä olisi vähän mutkikkaampia nuo rahoituskuviot. Mitä muita vaihtoehtoja olisi? Olisiki jossain kauppiksen kandissa esimerkiksi raadin mielestä älyä?

Yksi vaihtoehto olisi opiskella lisää tutaa, mutta itseä kiinnostaisi enemmän rahamarkkinan toiminta ja kauppa, siihen en taas pidä oikein soveltuvana.
 
Carbon sanoi:
Kiitos linkistä. Mitä olit itse mieltä tuosta Aallon MBA:sta, ja miten itse rahoitit opinnot? Kauanko opinnot kesti? Entä minkälainen oma taustasi on? Pähkäilen myös sitä että hyödynkö opinnoista vielä itse riittävästi. Oma johtamistausta on lähinnä teknisten projektien vetoa, eli ei vielä yritysjohdon tasolla.
Click to expand...
Rahoitus tuli omasta takataskusta, ja lopulta verovalituslautakunnan päätös oli, että verovähennysoikeuttakaan ei ole. Sen verran vitutti, että päätin omalta osaltani lopettaa suomalaisen hyvinvointivaltion rahoittamisen siihen. Ohjelma on kaksivuotinen, mutta itsellä meni vähän vähemmän aikaa.

Itselläni on taustalla tietotekniikka DI paperit. Minulla oli kokemusta kohtuullisen isojenkin tuotekehitysorganisaatioiden johtotehtävistä, mutta kyllä projektien vetämisestäkin sen verran kontekstia saa, että opiskeltavia asioita pystyy sisäistämään. Ideanahan on myös valmistaa vastuullisempiin hommiin tulevaisuudessa.

Pääosin kurssien proffat olivat hyviä tai todella hyviä. Valinnaisissa keskityin rahoitukseen ja yrittäjyyteen, joista ei kummastakaan ole kuin hyvää sanottavaa. Aallosta ei vaan sitten todellakaan tule rekrytoijat repimään kovapalkkaisiin konsulttihommiin, niinkuin nimekkäämmissä kouluissa tapahtuu. Ulkomailla MBA opiskellaan myös yleensä nuorempana, alle 30 on aika normi.
 
Jollis sanoi:
MBA olisi varmasti hyvä, mutta siinä olisi vähän mutkikkaampia nuo rahoituskuviot. Mitä muita vaihtoehtoja olisi? Olisiki jossain kauppiksen kandissa esimerkiksi raadin mielestä älyä?
Click to expand...
Ei nuo MBA finanssikurssit mitään rakettitiedettä olleet.
 
Dopey sanoi:
Ei nuo MBA finanssikurssit mitään rakettitiedettä olleet.
Click to expand...

Taisin ilmaista itseäni vähän huonosti. Tarkoitin siis opintojen rahoituskuvioita. Tällä haavaa en ole duunissa joka tuon kustantaisi eikä ole tässä vaiheessa haluakykyä laittaa omasta nyssäkästä.
 
:D my bad

Siinä tapauksessa kandin/tradenomin tutkinto on varmaan hyvä idea. On noita kyllä pankkilainallakin porukka maksellut.
 
Dopey sanoi:
Rahoitus tuli omasta takataskusta, ja lopulta verovalituslautakunnan päätös oli, että verovähennysoikeuttakaan ei ole. Sen verran vitutti, että päätin omalta osaltani lopettaa suomalaisen hyvinvointivaltion rahoittamisen siihen. Ohjelma on kaksivuotinen, mutta itsellä meni vähän vähemmän aikaa.

Itselläni on taustalla tietotekniikka DI paperit. Minulla oli kokemusta kohtuullisen isojenkin tuotekehitysorganisaatioiden johtotehtävistä, mutta kyllä projektien vetämisestäkin sen verran kontekstia saa, että opiskeltavia asioita pystyy sisäistämään. Ideanahan on myös valmistaa vastuullisempiin hommiin tulevaisuudessa.

Pääosin kurssien proffat olivat hyviä tai todella hyviä. Valinnaisissa keskityin rahoitukseen ja yrittäjyyteen, joista ei kummastakaan ole kuin hyvää sanottavaa. Aallosta ei vaan sitten todellakaan tule rekrytoijat repimään kovapalkkaisiin konsulttihommiin, niinkuin nimekkäämmissä kouluissa tapahtuu. Ulkomailla MBA opiskellaan myös yleensä nuorempana, alle 30 on aika normi.
Click to expand...

Toi verottajan näkökulma että katsotaan sitten miten verotetaan, on aika uskomatonta. Luulisi että tuosta voisi jotenkin sopia etukäteen kirjallisesti, niin tietää mihin suuntaan kallistuu.

Itsellä myös tietotekniikan DI paperit, luulisi MBA:n sopivan siihen hyvin kylkiäisenä.
 
Joo verottaja tykkää MBA tutkinnon suorittajista muutenkin, koska koulutus on nykyään ALVin piirissä. Eli reilun kymppitonnin saa maksaa ihan suoraankin valtiolle siitä ilosta, että pitää ammattitaitoaan yllä. Jo pelkästään tämän takia suosittelen tutkinnon suorittamista Suomen ulkopuolella.
 
Back
Ylös Bottom