Kämppikset

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja sika
  • Aloitettu Aloitettu
20-24 -vuotiaana oon opiskelujen myötä asunut yhteensä seitsemän eri kämppiksen kanssa, joista oikeastaan vain kahden kanssa tuli ongelmia. Ekan kanssa oli lähinnä sitä luokkaa, että siivousvuoroista luistettiin. Toinen taas piti jonkin verran yllätysbileitä, joista se ei vaivautunut aina ilmoittamaan etukäteen. Muiden kanssa ei ikinä ollut yhtää mitään. Sen jälkeen, kun sain ekan oman kämpän, niin ei tulisi mieleenkään asua kämppiksen / kaverin kanssa saman katon alla. Justiinsa reissasin 3 kk frendin kanssa Kaakkois-Aasiassa, ja jo kuukauden jälkeen hänen persoonallisuuteensa kuuluvat erityispiirteet rupesi vähitellen hajottamaan. Kolmannen kuukauden loppupuolella ne alkoi jo vituttamaan.

Eli ei... en asuisi kämppiksenä kenenkään kaverini kanssa kuin oikeasti älylyhyitä tilapäisjaksoja (esim. vaikkapa toinen saa muuttaa omaan luukkuunsa kuukauden kuluttua), koska muuten kaveruus olisi vaarassa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tässä on nyt semmoset 9kk asuttu lapsuudenkaverin kanssa kaksiossa. Melko mukavaa touhua tämä on ollu vaikka päivärytmit on niin erillaiset, kämppiksellä kun on paljon iltamenoa ja itse joudun heräämään arkisin vähän aikaisemmin. Vähän molemmin puolin semmosta jatkuvaa hiiviskelyä ettei tarvi toista herättää. Itse punkkaan tuossa olohuoneessa ja kaverilla oma huone, toiminu vallan mainiosti.

Onhan tässä kimppassa asumisessa aina niitä hyviä ja huonoja puolia. Välillä kun vähän harmittaa niin käy mielessä kuin ois mukava asua itekseen, mutta toisaalta sitten kun on tylsää (kuten usein on) niin sitä osaa arvostaa sitä kämppiksen olemassa oloa. En kyllä osais kuvitella tilannetta jossa kämpiksenä ois tällanen puoli tuttu tai jopa lähes tuntematon henkilö. Vois pian tavarat lennellä pitkin seiniä :)

Eli siis mikäs tässä ku laitetaan kaks ääliötä saman katon alle. Oppii hyvin tuntemaan toisen ku ei tarvi ku ölistä ja toinen ymmärtää tasan tarkkaan mitä oli tarkotus sanoa (true story). Kaverisuhde ei oo kärsiny mun mielestä mitenkään vaan päinvastoin parantunu entisestään (vaikkei siinä mitään moitittavaa alunperinkään ollu)
 
Minulla oli ensimmäinen kämppis kiinalainen joka majoitti kaveriaan huoneessaan monta kuukautta kysymättä. Kerran kun tulin kotiin niin hella oli punaisena ja kämppis muualla...
Eräässä kämpässä olin vain 2kk ja siellä mun lisäksi muita. Minun huoneen entinen vuokralainen (teini) päätti pitää bileet asunnossa. No seuraavana aamuna kaikki mitä oli jätetty vessaan oli varastettu mukaanlukien hammasharja. Arvaa vaan olinko vihainen....
Pari edellistä vuokranantajaa joiden kanssa olen jakanut kämpän on ollut sellaisia välinpitämättömiä. Minusta on kiva olla jonkinlaisia kavereita kämppiksien kanssa ja jakaa kokemuksia. Toinen niistä ihmetteli miksi kysyn edes mitä kuuluu tai tiedustelen mitä on tehnyt. Toinen päätti majoittaa kaveria kaksi kertaa viikon ja sitten kaksi viikkoa kysymättä. Hän sanoi että se on vain ilmoitusasia ja ei kysy minun mielipidettä....niin ja mitään normaali siivousvuoroja ei ollut vaan että kun tulee mieli...minun on tuossa tapauksessa vaikea pitää yllä siivousta. Yleensä joka toinen viikko siivousta on selvin josta on helppo pitää kiinni. Kun siivosin pari kertaa niin heti seuraavana päivänä siivosi samat tilat uudestaan vaikka huomautin...Mitenköhän tohonkin pitäisi suhtautua.... Kämppikset ovat kivat silloin kun voi myös olla niiden kanssa kaveri ja jakaa asioita eikä rahahyödyke vain
 
Useita vuosia asuin yksin ja viime vuoden lopulle vähän reilu pari vuotta yläaste- ja lukioaikaisen kaverin kanssa. Huomasi kyllä että oma siisteyskäsitys on säntillisempi. Oli sinänsä hauskaa kun oli aina seuraa ja katottiin sarjoja Netflixistä ym. käytiin lähikuppilassa. Olin ja olen vuorotyössä toisin kuin kaveri joka oli virkamies joten hiipimistä ja Kummelin Lakaisijat-henkistä kolistelua aiheutui.

Kerran heräsin lauantaiaamuna siihen että kämpän ovi (4. ja ylin kerros tosin) oli auki, kaveri oli ilmeisesti koittanut sulkea oven hiljaa ja ei painanut aivan kiinni asti että lukko napsahtaa loppuun asti kiinni ja niin ikään avoimesta parvekkeen ovesta tuuli oli avannut oven. Kiva tunne herätä ja käydä sulkemassa asunnon ovi. Kahden muun asunnon asukkaat oli tosin sen verran hissukoita (toinen itse asiassa kaupunginosan seuran puheenjohtaja) ettei ne kyllä kurkkimaan olisi meille tullut. :D

Toisen kerran joku aamu luulin että kämppis nukkuu ja olin fappaamassa muna kädessä ja ovi alkoi raottua, sanoin että seis, älä avaa vaan avasi se silti kun luuli että vittuilen vaan. Ei kai siinä. :D

Perkele että oli kyllä helpotus muuttaa eri asumisjärjestelyyn muutama kuukausi sitten. Tänään tosin just laitoin viestiä ja kyselin kuulumisia ettei siinä.
 
Kyllä olen asunut kolmen vieraan ihmisen kanssa soluasunnossa. Yksi heistä tapasi jollain ihmeellisellä tavalla rassata jokaisen tiskiharjan aina pikimustaksi öljystä. Eräs kerta totesin kyseiselle tyypille, että rassasit sitten minunki harjan, niin kertoi ostavansa uuden. Se uusi harja säilyi noin päivän kunnes sekin oli musta. Kuivaushyllyn alla roikkui n. 8 pikimustaa tiskiharjaa.

Jokin ongelma sillä oli ruokaöljyjen kanssa kun joka ikinen kerta kun se kuumensi hellan, alkoi palohälytin soida ja isännöitsijä tms. joutui käydä aina tarkistamassa mikä on hätänä.

Toinen kämppis oli sen verran ujompi tapaus, että ei tiedetty puhuuko se edes suomea. Ainut elonmerkki oli ääni siitä kun wc:n ovi kävi.

Kolmannesta kämppiksestä tulikin hyvä ystäväni.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom