Juoksutekniikka

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja maso21
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
16.10.2002
Viestejä
124
Nyt kaivataan kuumia vinkkejä juoksutekniikan parantamiseksi. Testien ( PP-ergo, Soutuergo ) mukaan olen 3300 - 3400 m Cooper kunnossa mutta pääsen kuitenkin vaivoin vain 2900 m. Kengät on hyvät, painoa ei ole liikaa, lihaskunto hyvä, liikkuvuus hyvä, nivelvaivoja ei ole, maitohappokestävyys riittävä, sisua piisaa, jne. eli ainoaksi puutuvaksi tekijäksi kunnon mukaisen Cooper tuloksen saamiseen jää puutteellinen juoksutekniikka.....vaikka tuskin täydellisellä tekniikallakaan saa 400 -500 metriä lisää mutta jos nyt jotain kuitenkin.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Aika vaikea se on näin netin kautta kenenkään mitään ohjeita ruveta antamaan. Pitäis ehkä nähdä sun juoksua ensin.

Mun mielestä koko juoksutekniikka tulee kaikille ihan luonnostaan, ja se taloudellisuus vaan kehittyy sitä mukaan ku juoksee. Voin tietysti olla väärässäkin.
 
No siis mitä minä asiasta ymmärrän, niin pp-ergohan ei sun juoksukunnostas kerro juurikaan mitään, kun lajit on kuitenkin aivan erilaisia. PP-ergossa ei käsittääkseni mitata hapenottoa ollenkaan (?), joten tuo cooper-tulos on aika puhdas arvio...

Tossua toisen eteen, sanoisin minäkin neuvoksi.
 
Se tekniikka kyllä paranee, kun juoksussa käytettävät lihakset kehittyy. Samoin salillakin nousee painot uusissa liikkeissä ripäesti, kun lihasten hermotus liikkeisiin paranee ja pienet tukilihakset kehittyy.

snowwhite: Ergossa mitataan juuri tehot watteina/painokilo. Eli siitä saa kyllä laskennallisen arvion hapenottokyvylle. Lisäksi ero vaadittavissa tehoissa 2900 ja 3300-3400 coopperin välillä on suuri, joten tuo ei kyllä mahdu virhemarginaaleihin.
 
naksu sanoi:
Se tekniikka kyllä paranee, kun juoksussa käytettävät lihakset kehittyy. Samoin salillakin nousee painot uusissa liikkeissä ripäesti, kun lihasten hermotus liikkeisiin paranee ja pienet tukilihakset kehittyy.

snowwhite: Ergossa mitataan juuri tehot watteina/painokilo. Eli siitä saa kyllä laskennallisen arvion hapenottokyvylle. Lisäksi ero vaadittavissa tehoissa 2900 ja 3300-3400 coopperin välillä on suuri, joten tuo ei kyllä mahdu virhemarginaaleihin.
Hapenottokyky riippuu kuitenkin myös käytetyistä lihaksista ja lajista, kuten tässäkin voi todeta. Soudussa hapenottosi on varmasti parempi.
 
feikki-elvis sanoi:
Mun mielestä koko juoksutekniikka tulee kaikille ihan luonnostaan, ja se taloudellisuus vaan kehittyy sitä mukaan ku juoksee. Voin tietysti olla väärässäkin.

Olet niin väärässä ettei mahdu edes asteikolle, juoksutekniikka ei ole automaatio eikä helppo asia, ja vaatii mm. lajispesifiä kestovoimaa yms. ja mums.

Olet myös oikeassa, totaalisen hanurista olevilla tekniikoilla on juostu (kuntoilijan kannalta) järkyttäviä vauhteja. Kun riittävän kauan hinkkaa, kroppa ikäänkuin optimoi sen hassunkin tekniikan.

2900 -> 3300 ei onnistu pelkästään juoksutekniikkaa parantamalla, koska vaadittu juoksumäärä nostaa myös kuntoa. Siis voiko epäselvemmin asiaa ilmaista.

.,.
 
maso21 sanoi:
Nyt kaivataan kuumia vinkkejä juoksutekniikan parantamiseksi.

Kuten tuossa jo aiemmin mainittiinkin, näkemättä juoksuasi on vaikea antaa mitään tarkkoja ohjeita/vinkkejä. Ihan näin yleisluontoisesti kuitenkin vinkkaisin, että kiinnitä huomiota askelen pituuteen. Monet juoksevat pitkiäkin matkoja todella lyhyellä ja töpöttävällä askelella, ja juokseminen näyttää jo kilometrin päähän siltä, että energiaa menee hukkaan hirveään hosumiseen. Itse juoksin nuorena paljon (ennen kuin vaivat pakottivat luopumaan ko. lajista), ja sain aikaiseksi noin puolen minuutin aikaparannuksen 2,5 kilsan pururadalla pelkästään askelenpituutta muuttamalla.
 
maitohappo sanoi:
jamaha meinaatko siis että mitä pidempi askel sen parempi?

Tiettyyn rajaan asti sanoisin, että näin on. Ja jos askel menee liian pitkäksi, sen huomaa juoksija itsekin erittäin helposti.

Sopivan pituinen askel löytyy yleensä kohtuullisen luontevasti, eikä juuri kukaan varmaan juokse liian pitkällä askelella. Mutta kuten aikaisemmin totesin, moni kyllä juoksee lyhyellä "töpöaskelella". Askelen pidentämistä voi kokeilla helposti, ja tuloksen huomaa heti: jos juoksu muuttuu rauhallisemmaksi ja tuntuu helpommalta vauhdin kuitenkin pysyessä vähintään entisellään, askelta kannattaa pidentää pysyvästi.

Niin, ja puhun tässä nyt sitten pidemmistä tasavauhtilenkeistä, en mistään lyhyistä ratamatkoista.
 
Juoksutekniikasta

Juoksutekniikan ja juoksutyylin ero on merkittävä. Jokaisella on oma tyyli juosta. Oikeaa juoksutekniikkaa voi toteuttaa vain tiettyjen lainalaisuuksien kautta. Tyyli muuttuu tietenkin tekniikan kehittymisen kautta aina.
Tekniikassa keskeisintä on se, ettei se estä juoksun eteenpäin menoa. Painopisteen pitää päästä etenemään helposti (energiaa tuhlaamatta) tukipisteen yli.
Kestojuoksun tekniikka on muuten enemmän ja enemmän alkanut saada piirteitä pikajuoksutekniikasta.
Bekelen juoksua kun kattelin, niin päkiällä pysyi juoksu komeasti.
 
Suosittelen myös hankkimaan kunnon, omaan jalkaan sopivia lenkkareita! Tänään kävin Asics-klinikalla ja asiantuntija suositteli mulle lenkkareita missä on pronaatio-tuki, ja sellasethan mä sitten ostin, makso 70€. Kävin testaamassa niitä, en tie onko placeboa mutta juoksin niillä suorastaan lentäen! juoksin 2x1600m (vain 1min palautusta välissä) molemmat alle 6min ja jälkimmäisellä (!) tein jopa ennätykseni, 5:55!
 
Kiitos kommenteista. Muutama juttu tuli mieleen. Toki PP ja Soutuergo ovat ovat liikeradoiltaan hyvinkin erilaisia kuin juoksu mutta kyllähän niillä maksimaalisen hapenottokyvyn saa selville. Eikä maksimaalinen hapenottokyky ole käsittääkseni lajiin sidottu vaan pysyy ihan vakiona lajista riippumatta. Eteenpäin menemiseen vaikuttaa sitten tekniikka ja välineet. Se miten testin tuloksen ilmoittaa on sitten lajista kiinni, esim. soutajalle joka ei joudu kantamaan omaa painoaan suorituksen aikana eniten kertoo arvo l/min. Juoksija joka massa vaikuttaa myös etenemiseen paras arvo on ml/kg/min. Nuo arvothan ovat tosiinsa sidottu, itselläni 60 ml/kg/min ja 4,68 l/min. PP-ergolla testiprotokollana mulla on ollut 50 W aloitusvastus, 2 min välein 25 W lisää ja testi loppuu kun maksimi on tullut vastaan. Eli jos on kunnossa niin on kunnossa ;))

Kenkä asiat on kunnossa, pronaatiotuettu kenkä...toimii hyvin, kaikki kivut ja närästykset hävis.

Tuota askelpituuden muutosta vois kokeilla, taidan juosta hieman nylkyttämällä.
 
maso21 sanoi:
Kiitos kommenteista. Muutama juttu tuli mieleen. Toki PP ja Soutuergo ovat ovat liikeradoiltaan hyvinkin erilaisia kuin juoksu mutta kyllähän niillä maksimaalisen hapenottokyvyn saa selville. Eikä maksimaalinen hapenottokyky ole käsittääkseni lajiin sidottu vaan pysyy ihan vakiona lajista riippumatta.
Kyllä se taitaa osittain riippua lajista.

"Measure an athlete's VO2max on a treadmill test, then a cycle test and finally in a swimming pool and the results will all differ significantly. Treadmill running has been shown to produce the highest values."

http://www.sport-fitness-advisor.com/VO2max.html
 
Hei,

Tekniikasta: Jos tavoitellaan tuollaista 3400 cooperia on vauhti luokkaa 21 sek/100 m.
Jos tuo ei ole maksimivauhtisi - epäilen - on tekniikassa silloin syytä tavoitella vain
rentoutta. Totuttele tuohon vauhtiin ja pidä huoli että juokset jonkin verran myös
selvästi kovempaa. Askellus, lantio, kädet jne. ei kannata varmaan hirveästi pohtia
ilman tarkempaa dataa. Älä yritä pakottaa tekniikkamuutoksia, jos et tiedä mitä
olet tekemässä.
Tulosennuste: juoksukuntoa voi arvioida luotettavasti vain juoksutulosten pohjalta.
Se, että tulos ja jonkun soutulaitteen estimate heittää ei kerro mitään.

-FrancoC
 
quiz sanoi:
Kyllä se taitaa osittain riippua lajista.

"Measure an athlete's VO2max on a treadmill test, then a cycle test and finally in a swimming pool and the results will all differ significantly. Treadmill running has been shown to produce the highest values."

http://www.sport-fitness-advisor.com/VO2max.html

Niin, eli juoksumatolla tulee parhaat tulokset?! eli mikä johtopäätös tästä pitää vetää? Se että lajilla on merkitystä hapenottokyvyn lopputulokseen vai se että en osaa juosta koska itselläni tilanne on juuri toisinpäin. Vai se että kun kyseessä on tekniikkalaji, niin ko. lajin tekniikan parhaiten osaava saa tutusta lajista parhaan tuloksen ja päinvastoin.

Jos Bekele osaisi hiihtää niin taitaisi olla aika kova luu? Tai jos Karppinen olisikin ollut uimari. Väitän edelleen että hapenottokyky on kuin auton moottori. Kaksi moottoria voivat olla täsmälleen yhtä tehokkaita mutta esim. voimansiirto, renkaat tai muut muuttuvat tekijät voivat aiheuttaa sen että toisella moottorilla ei pääse yhtä lujaa! Aika kuppanen vertaus mutta aika selkeä kuitenkin.

Lisättäköön vielä että voin toki olla väärässä tässä(kin) asiassa :worship:
 
maso21 sanoi:
Niin, eli juoksumatolla tulee parhaat tulokset?! eli mikä johtopäätös tästä pitää vetää? Se että lajilla on merkitystä hapenottokyvyn lopputulokseen vai se että en osaa juosta koska itselläni tilanne on juuri toisinpäin. Vai se että kun kyseessä on tekniikkalaji, niin ko. lajin tekniikan parhaiten osaava saa tutusta lajista parhaan tuloksen ja päinvastoin.

Jos Bekele osaisi hiihtää niin taitaisi olla aika kova luu? Tai jos Karppinen olisikin ollut uimari. Väitän edelleen että hapenottokyky on kuin auton moottori. Kaksi moottoria voivat olla täsmälleen yhtä tehokkaita mutta esim. voimansiirto, renkaat tai muut muuttuvat tekijät voivat aiheuttaa sen että toisella moottorilla ei pääse yhtä lujaa! Aika kuppanen vertaus mutta aika selkeä kuitenkin.

Lisättäköön vielä että voin toki olla väärässä tässä(kin) asiassa :worship:
Eri ihmiset soveltuu eri lajeihin ja saavuttaa eri lajeissa maksimaalisen hapenoton. Bekelestä tuskin saisi kummoistakaan hiihtäjää. Ei se hapenottokaan välttämättä hänellä maailman paras ole. Afrikkalaisten juoksijoiden ylivoima perustuu käsittääkseni enemmänkin heidän raajojensa muotoon ja sitä kautta ekonomisempaan juoksutekniikkaan. Todennäköisesti juoksutekniikkasi ei ole paras mahdollinen eikä myöskään hapenottosi mattotestissä yhtä paljon kuin tuossa soututestissä. Juoksuharjoittelulla voisit varmaankin parantaa kumpaakin ominaisuutta.
 
Huomasin, että juostessani päkiöillä, niin jalan ulkoreuna osuu selkeästi ensin maahan. Tuntuu vaikealta muuttaa sitä. Onko tuo tekniikkavirhe/lihasepätasapaino vaiko ok tapa juosta?
 
darvinisti sanoi:
Huomasin, että juostessani päkiöillä, niin jalan ulkoreuna osuu selkeästi ensin maahan. Tuntuu vaikealta muuttaa sitä. Onko tuo tekniikkavirhe/lihasepätasapaino vaiko ok tapa juosta?

Liike oikein: kantapään ulkosyrjä - ja siitä päkiän sisäsyrjälle. Noin tiivistäen. Jos sinulla olisi supinoiva jalka (todella harvalla on) niin koko ulkosyrjä menee maahan ennen sisäsyrjää (hieman tiivistäen). Ylipronaatiossa taas kantapään osuman jälkeen jalka "lössähtää sisäänpäin" eli se sisäkaari ei pysykkään kasassa. Käy fysioterapeutilla jos siltä tuntuu.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom