- Liittynyt
- 30.11.2007
- Viestejä
- 5 133
Naturaalitreenaajien kannattaa välttää failurea siitä syystä, että se rajoittaa huomattavasti treenien kokonaisvolyymia, joka on tärkein yksittäinen tekijä lihaskasvulle. Volyymiin perustuvan treenaamisen ei tarvitse välttämättä olla kevyttä. Esimerkiksi siinä vaiheessa, kun treenissä suoritetaan 5*5 kyykky viiden toiston maksimikuormalla, tekee tämä suoritumiskomponentti sarjoista äärimmäisen raskaita. Lihaksen "tuhoamiseen" pyrkivä treenaja saattaisi saavuttaa toisessa sarjassaan näennäisen failuren kolmannen toiston kohdalla, pudottaa painoa ja jatkaa sarjaa. Tietyssä mielessä siis useat erikoistekniikat saattavatkin keventää treeniä jos niihin turvaudutaan vähänkään liian aikaisin ja näin ollen tehdä helpommaksi itsensä huijaamisen. Tässä esimerkki:
Käsittääkseni uusimman tiedon valossa suuremman lihasvaurion aiheuttava treenityyli aikaansaa suuremman kasvuärsykkeen, mutta tämä menee vain kyseisen lihasvaurion korjaamiseen joten nettohyöty on nolla. Optimaalista olisi siis keskittyä lihaskohtaisen volyymin maksimoimiseen oman MRV:n puitteissa ja vaikkapa silloin tällöin vetää "varmuuden vuoksi" esimerkiksi liikkeiden viimeinen sarja failureen:
Professorit eivät tosiaankaan tee näitä tutkimuksia omissa työhuoneissaan paperilla, vaan ne suoritetaan ihan oikeilla ihmisillä käytännössä, kontrolloiduissa olosuhteissa. Ja toisinkuin keskiverto bodarilla, suurimmalla osalla tutkijoista on riittävä looginen ajattelukyky sekä argumentointi- ja päättelyvirheiden tuntemus tehdä havannoistaan oikeita johtopäätöksiä. Suurimmat ongelmat tällä hetkellä ovat puutteellinen määrä tutkimuksia pitkään treenanneilla ja useasti pienet koeryhmien koot, mutta tulokset analysoidaan tilastotieteellä ja mikäli koeryhmät tai muutokset ovat liian pieniä johtopäätöksien tekemiseksi, niitä ei tehdä.
Käsittääkseni uusimman tiedon valossa suuremman lihasvaurion aiheuttava treenityyli aikaansaa suuremman kasvuärsykkeen, mutta tämä menee vain kyseisen lihasvaurion korjaamiseen joten nettohyöty on nolla. Optimaalista olisi siis keskittyä lihaskohtaisen volyymin maksimoimiseen oman MRV:n puitteissa ja vaikkapa silloin tällöin vetää "varmuuden vuoksi" esimerkiksi liikkeiden viimeinen sarja failureen:
Professorit eivät tosiaankaan tee näitä tutkimuksia omissa työhuoneissaan paperilla, vaan ne suoritetaan ihan oikeilla ihmisillä käytännössä, kontrolloiduissa olosuhteissa. Ja toisinkuin keskiverto bodarilla, suurimmalla osalla tutkijoista on riittävä looginen ajattelukyky sekä argumentointi- ja päättelyvirheiden tuntemus tehdä havannoistaan oikeita johtopäätöksiä. Suurimmat ongelmat tällä hetkellä ovat puutteellinen määrä tutkimuksia pitkään treenanneilla ja useasti pienet koeryhmien koot, mutta tulokset analysoidaan tilastotieteellä ja mikäli koeryhmät tai muutokset ovat liian pieniä johtopäätöksien tekemiseksi, niitä ei tehdä.