Kun täällä lienee juosta hyvin perillä olevia, niin Pariisin kisojen perusteella heräsi joukko kysymyksiä. Korostan, että näkemykseni on puhtaasti penkkiurheilija, en ole lajia kokeillut. Mutta olen lajia seurannut olympialaisissa kuitenkin sen verran pitempään, että silloin olivat käytössä myös juko ja koka ja ne lipputuomarit tatamilla.
1. Miksi nykyjudossa käsiotteet jaloista on kielletty pystypainissa? Jossain luin väitteitä turvallisuussyistä, mutta kun huomio, että esimerkiksi vapaapainissa sattui vakava loukkaantuminen sille romanialaiselle sallitusta heitosta ja ainakin osa judon "käsijalkaotteista" on youtuben esimerkkivideoiden perusteella paljonkin turvallisempia,niin perustelu haisee.
2. Miksi judossa ei ole valmentajan haastoa? Painissa ja taekwondossakin on ja jälkimmäisessä aivan ehdoton. Ei voi olla lajin etu, että tuomarointi ratkaisee niin paljon.
3. Säännöissä tai niitten tulkinnassa on todella paljon pielessä, kun niin moni ottelu ratkesi varoituksilla hyvin mitättömistä asioista. Pahimpia esimerkkejä oli Tara Babulfathin kohtelu välierässä japanilaista vastaan. Minun silmiini Babulfath oli selvästi aktiivisempi ottelija, silti hänet masinoitiin häviämään varoituksilla. Taekwondossa ja painissa on paljon tolkullisempi tuo varoitussysteemi.
Yritän vastata sen mukaan, mitä tiedän ja mitä arvelen. Nämä sääntöasiat kun ovat puhututtaneet aika paljon judopiireissäkin.
1. Jaloista kiinni ottamisen kieltäminen alkoi vaiheittain muistaakseni vuoden 2010 tienoilla. Ensin kielettiin suorat hyökkäykset jalkoihin, mutta vastaheitoissa ja heiton jatkoisss jalasta sai ottaa kiinni. Tästä tuli niin paljon tulkintaerimielisyyksiä, että Lontoon olympialaisten jälkeen jaloista tarttuminen kiellettiin kokonaan.
Syynä tälle on käsittääkseni se, että otteluasennosta haluttiin tehdä pystympi. Joidenkin mielestä judossa kytättiin liikaa paikkaa tarttua jaloista ja homma vaikutti passiiviselta. Joidenkin mukaan judopäättäjien huolena oli sekin, että judo muistutti liikaa vapaapainia ja olympialajin status olisi ollut vaarassa. Tämä lienee spekulaatiota.
Yleinen väite on, että japanilaiset halusivat kieltää jaloista tarttumisen, koska eivät enää pärjänneet ryssille ja heidän historian saatossa alistamilleen Kaukasian kansoille. Tälle väitteelle tuskin on mitään totuuspohjaa, koska Japanilla ei ole mitään veto-oikeutta tms. IJF:ssä.
2. Valmentajan haastosta en osaa sanoa mitään. Sellaista ei ole koskaan ollut. Liittyykö sitten japanilaisperäiseen auktoriteettien kunnioittamiseen, mene ja tiedä. Nykyään valmentaja saa antaa ohjeitakin ainoastaan maten eli keskeytyksen aikana. Kun kello käy, valmentaja ei saa huutaa ottelijalle ohjeita. Tuomarit huomauttavat asiasta tämän tästä.
3. Varoitukset ovat saaneet minustakin aivan liian suuren painoarvon judossa, enkä enää itsekään oikein pysy perässä, mistä niitä tulee. Aikaisemmin neljästä varoituksesta hävisi ottelun, nykyään kolmesta. Se on johtanut siihen, että valitettavan moni näyttää tiukoissa matseissa ajavan vain varoituksia vastustajalleen. Se on todella huono juttu judon kannalta, mutta ei tietenkään ottelijoiden vika. Ongelma on myös siinä, että jatkoajalla varoituksia ei enää tulekaan samaan malliin, varsinkin jos kyseessä on nimimies tai -nainen. Juttelin taannoin leirillä erään maajoukkuejudokan kanssa, ja hän piti suurimpana ongelmana sitä, että sääntölinjaukset muuttuvat välillä kisojen aikana. Tässä on IJF:llä paljon petraamista. Olen lukenut myös suomalaisen tuomarin kisaraportista, että alkuun heille oli painotettu, että passiivisuudesta jne. pitää varoittaa nopeasti, mutta kesken kisojen johtoporras ilmoittikin, että mitaliotteluissa matsit pitäisi ratketa judolla, ei varoituksilla. Olen samaa mieltä, mutta tuomarilinja ei voi muuttua kesken kaiken.
Vielä yksi mieleeni tuleva ongelma nykyjudossa on pistelaskusysteemi. Vuodesta 2017 lähtien ainoa ipponia alempi piste on ollut waza-ari. Tällä hetkellä kaksi waza-aria vastaa ipponia. Waza-areja saa nykyään onnettomista kyljen kastumisista, kun taas ennen sen sai kovasta heitosta, jossa vastustaja ei tullut täysin selälleen. Vielä 2016 käytössä oli myös waza-aria alempi piste eli yuko. Sen soisin palaavan takaisin, että waza-ari olisi taas arvoisensa pistesuoritus.
