Tässä on väärin se, että rajoitukset kohdistetaan koko ajan samoihin ihmisiin, jotka ovat kärsineet niistä jo kaksi vuotta, kun toisilla hommat jatkuu ilman mitään. Jotkut muutkin kuin liikunta-, ravintola-, tapahtuma- ja matkailuala voisivat välillä osallistua siihen koronatorjuntaan.
Mahdollisuuksia on vaikka miten paljon: Rakennusteollisuus, telakkateollisuus, muutkin teollisuusalat joissa ihmisiä on paljon yhdessä ja uskonnolliset kokoukset. Julkisiin kulkuneuvoihin maskipakko ja 2 m turvavälit. Asiakasmäärärajoitus kauppoihin, joka riippuisi kaupan pinta-alasta. Nämä nyt tulevat ensimmäisinä mieleen. Lähtökohtaisesti niitä rajoituksia pitäisi vuorotella niin että rajoitetaan ensin 4 viikkoa yhtä ja sitten 4 viikkoa toista alaa, eikä niin että yksiä ja samoja kaksi vuotta putkeen.
Esimerkki viime keväältä: Rauman telakalla neljännes työtekijöistä sai koronan, mutta ei sitä laitettu kiinni. Työt tosin keskeytyivät, kun melkein kaikki työntekijät oli asetettu karanteeniin. Nyt telakka pyörii taas kuin ei mitään. Tartuntoja oli noin 240 viikon aikana, kun esimerkiksi koko HUS:n alueella 6 viikon aikana kuntosaleilta tuli 82 tartuntaa. Silti kuntosalien asiakasmäärää rajoitettiin, telakan työntekijämäärää ei.
Telakkateollisuuden merkitys kansantaloudelle on tietysti suurempi kuin kuntosalien, mutta jos sulkuja tehdään taloudellisin eikä terveydellisin perustein, menetykset tulisi myös korvata täysimääräisesti kärsijöille.