PTVGYM Jooel Vatanen

Kokemuksen laatu riippuu hyvin paljon omasta asenteesta. Olihan siellä paljon niitä kenen mielestä joka päivä oli paskaa ja aamukampaa alettiin katkomaan jo ensimmäisen päivän jälkeen, itse olin sillä asenteella että tämä on tehtävä ja kun tehdään niin silloin tehdään kunnolla ja hymyssä suin. Tosi mageeta aikaa omalla kohdalla, kun pääsin palveluksesta sanoin kotiin tulessa ensimmäisenä että voisin vetää vaikka toisen kierroksen perään.
 
PT-Vatanen sanoi:
Kokemuksen laatu riippuu hyvin paljon omasta asenteesta. Olihan siellä paljon niitä kenen mielestä joka päivä oli paskaa ja aamukampaa alettiin katkomaan jo ensimmäisen päivän jälkeen, itse olin sillä asenteella että tämä on tehtävä ja kun tehdään niin silloin tehdään kunnolla ja hymyssä suin. Tosi mageeta aikaa omalla kohdalla, kun pääsin palveluksesta sanoin kotiin tulessa ensimmäisenä että voisin vetää vaikka toisen kierroksen perään.
Click to expand...

Tämä. Tulee melko pitkät päivät, jos lähtee sillä mielin, että onpa paskaa varmasti. Hyvällä asenteella ja sopivalla huumorilla kun hommaan lähtee niin hyvä tulee. Tekee asiat kuten sovitaan ja ei liikaa stressaa, niin saattaa jäädä jotain mukavia muistoja ja VOI jopa oppia jotakin.
 
Johnnie sanoi:
Laitetaan nyt omakin lusikka soppaan näiden inttikokemuksien suhteen näin harrastelevsn kehoilijan näkökulmasta. Itsellänihän kävi juurikin se jokaisen salimarkun pahin painajainen intissä: paino laski lähes 15kg puolessa vuodessa ja viimeiset 4kk olin treenaamatta kokonaan. P-kaudella sain vielä miten kuten treenailtua, tosin heikosti silloinkin kun olin 'baut puolet p-kauden ajasta sairaana. Satuin olemaan sellaisessa komppaniassa missä puoli vuotta oli keskimäärin aivan helvetisti raskaampi ja fyysisesti vaativampi kuin muilla, joten kun muutenkin treenaaminen oli vähän heikoilla kantimilla niin annoin tulla rytinällä alas. Eikä
PS. Jos Kajaaniin joutuu/pääsee inttiin ja haluaa pyhittää intinkin treenaamiselle, niin kannattaa hakea esikuntakomppaniaan/viestimieheksi. Siellä on alakerrassa sali, joka on parempi kuin prikaatin oma sali. Ja matkaa on kävellä tuvasta se 2 minuuttia.
Click to expand...
Johnnie sanoi:
Laitetaan nyt omakin lusikka soppaan näiden inttikokemuksien suhteen näin harrastelevsn kehoilijan näkökulmasta. Itsellänihän kävi juurikin se jokaisen salimarkun pahin painajainen intissä: paino laski lähes 15kg puolessa vuodessa ja viimeiset 4kk olin treenaamatta kokonaan. P-kaudella sain vielä miten kuten treenailtua, tosin heikosti silloinkin kun olin 'baut puolet p-kauden ajasta sairaana. Satuin olemaan sellaisessa komppaniassa missä puoli vuotta oli keskimäärin aivan helvetisti raskaampi ja fyysisesti vaativampi kuin muilla, joten kun muutenkin treenaaminen oli vähän heikoilla kantimilla niin annoin tulla rytinällä alas. Eikä ole vituttanut, mieluummin sen vähäisen vapaa-ajan tuolloin tuhlasi olemalla kavereitten kanssa. Totta kai se intistä päästessä vitutti kun kasarmin porteista lähti 70 kiloinen rimpula, mutta kun 3kk oli kulunut, sitä oltiin jo taas 85 kilogrammaa painavia, ympärysmittojen ollessa samoja kuin ennen inttiä. Voimatasot olivat tuossa kolmessa kuukaudessa menneet jopa edelle verrattuna siihen mitä ne oli ennen inttiä.

PS. Jos Kajaaniin joutuu/pääsee inttiin ja haluaa pyhittää intinkin treenaamiselle, niin kannattaa hakea esikuntakomppaniaan/viestimieheksi. Siellä on alakerrassa sali, joka on parempi kuin prikaatin oma sali. Ja matkaa on kävellä tuvasta se 2 minuuttia.
Click to expand...
Ei nyt sentään parempi ku prikaatin oma sali, ellei kovasti ole muuttunut sitten vuosien 2011 ja 2012.. mutta kyllähän tuolla mielellään treenas.

Ite olin Kajaanissa 9kk spollena 2011/2012, paino laski intin aikana kokomaisuudessaan muutaman kilon mutta lihas ei kyllä pienentynyt, päin vastoin. Tuli kyllä hyvin treenattua ja välillä viikonloppuvapailla ehti juopotella silti.
 
Nyybi sanoi:
No voi ei. Varmaan pitäis koko armeija lakkauttaa ja pyytää muitakin maita tekemään niin? :( söpösti teekupposten ääressä sitten ratkottaisiin eri ongelmia siten, miten sivistyneelle kansalle kuuluukin.
Click to expand...

En kritisoinut pv:n olemassaoloa, vaan sitä meininkiä mikä siellä vallitsee. Itse en ole edes katkera, sillä pääsin tekemään asioita, joita moni ei ole suomessa päässyt tekemään. Mutta silti jäi paska maku suuhun joistakin asioista. Ja jos nyt täällä keskusteltuun aiheeseen ottaisin osaa, laihduin intissä 20kg, eikä vituttanut yhtään tämä "menetys", tuntui oikeastaan aika hienolta kun se paino tuli takaisin todella kovaa tahtia päästyäni pois.
 
Nojoo ei se nyt aina kivaa ole mutta asenteesta usein johtuu. Mun mielipide on kuitenkin se että bodaus ei saa vaikuttaa liikaa omaan elämään, ei voi tehdä sitä eikä tätä , joutuu olemaan ilman ruokaa 4 tuntia, ei pääse reenamaan viikkoon jne. Jotkut pystyy yhdistämään bodymunkkielämän normielämän kanssa jotkut taas elää sitä bodylaiffia , olen nähnyt semmoisia tapauksia kuin porukka on jättänyt koulun kesken ja ottanut jonkun paskaduunin että olis varaa bodylaiffiin ja jättänyt työtarjouksia koska ne vaikuttaisivat reenirutiineihin. Suurin osa ei edes treenaa enää. Jättäkää vaikka toi treenaaminen kuin armeijaan menette älkää ottako stressiä sen takia ainakaan, koska se on ihan idioottitouhua
 
Bådieinari sanoi:
Nojoo ei se nyt aina kivaa ole mutta asenteesta usein johtuu. Mun mielipide on kuitenkin se että bodaus ei saa vaikuttaa liikaa omaan elämään, ei voi tehdä sitä eikä tätä , joutuu olemaan ilman ruokaa 4 tuntia, ei pääse reenamaan viikkoon jne. Jotkut pystyy yhdistämään bodymunkkielämän normielämän kanssa jotkut taas elää sitä bodylaiffia , olen nähnyt semmoisia tapauksia kuin porukka on jättänyt koulun kesken ja ottanut jonkun paskaduunin että olis varaa bodylaiffiin ja jättänyt työtarjouksia koska ne vaikuttaisivat reenirutiineihin. Suurin osa ei edes treenaa enää. Jättäkää vaikka toi treenaaminen kuin armeijaan menette älkää ottako stressiä sen takia ainakaan, koska se on ihan idioottitouhua
Click to expand...
Eräs paikkakuntalainen tapaus jätti koulut kesken ja alkoi nostamaan tukia heti kun täytti 18. Nykyisin bodaa kaiket päivät ja samalla valittaa sitä, miten vähän rahaa hän saa. Suomi ei häneen mukaansa ole hyvinvointivaltio, koska se ei tue hänen harrastustaan riittävästi...
 
Nyybi sanoi:
Eräs paikkakuntalainen tapaus jätti koulut kesken ja alkoi nostamaan tukia heti kun täytti 18. Nykyisin bodaa kaiket päivät ja samalla valittaa sitä, miten vähän rahaa hän saa. Suomi ei häneen mukaansa ole hyvinvointivaltio, koska se ei tue hänen harrastustaan riittävästi...
Click to expand...

Juurikin tälläisten ihmisten takia meillä menee näin helvetin hyvin :D
 
Täällähän puhutaan aivan karseaa paskaa... Ihan kaikkea elämässä ei kannata rinnasta rahaan tai menestykseen, bodaaminen antaa mulle niin paljon että luopuisin aika monesta asiasta jos ne pitäisi rinnakkain lyödä. Mutta miksi pitäisi mistään luopua?? Armeijan voi käydä bodaten läpi, työelämässä voi bodata kovaa ja menestyä, perhe elämän voi hoitaa hyvin vaikka bodaisi yms yms... Jos bodaaminen on oikeasti todella lähellä sydäntä niin ei semmoisia asioita jätetä tuosta vain, tai jos jätetään niin sitten jää iso aukko sydämmeen ja elämän laatu varmasti kärsii. Nyt en siis tarkoittanut että on ok nostella tukia ja bodata muiden rahoilla vaan siis esim tätä armeija aikaa yms.
 
Inttihän on ihan hienoa aikaa... ainakin jos saa viettää aikaa "lajivalmennuksessa", joko aamu- tai iltapäivän. Ainakin itselläni toi joko aamu- tai iltapäivä treeniaikaa suunnistukseen riitti syyksi kieltätyä reserviupseerikoulusta. Nyt se on tietysti mietityttänyt, mutta samalla tavalla kannattaisi ajatella myös näiden 4 kiloa lihaa pois poikien, että muutaman vuoden päästä voi harmittaaa, jos sinänsä merkityksetön muutaman kilon lihaksen menetys on vaikuttanut päätöksiin armeijan suhteen. Nuorilla kavereilla ei ole mitään merkitystä, jos lihasmuisti tuo lihat takaisin muutamassa kuukaudessa.
 
PT-Vatanen sanoi:
Täällähän puhutaan aivan karseaa paskaa... Ihan kaikkea elämässä ei kannata rinnasta rahaan tai menestykseen, bodaaminen antaa mulle niin paljon että luopuisin aika monesta asiasta jos ne pitäisi rinnakkain lyödä. Mutta miksi pitäisi mistään luopua?? Armeijan voi käydä bodaten läpi, työelämässä voi bodata kovaa ja menestyä, perhe elämän voi hoitaa hyvin vaikka bodaisi yms yms... Jos bodaaminen on oikeasti todella lähellä sydäntä niin ei semmoisia asioita jätetä tuosta vain, tai jos jätetään niin sitten jää iso aukko sydämmeen ja elämän laatu varmasti kärsii. Nyt en siis tarkoittanut että on ok nostella tukia ja bodata muiden rahoilla vaan siis esim tätä armeija aikaa yms.
Click to expand...

Ei paljoa lisättävää. Ei ehkä joo ole ok nostella tukia vaan ja bodata. Kannattaako sitä lähtä vaihtamaan työtäkään '' parempaan'' tai '' hyväpalkkasempaan hommaan jos se omasta mielestä vaikuttaa treenaamiseen. Ei kantsi varmaan sitä rahaakaan nostaa millekkään jalustalle ja ylistää, saliharrastus kuitenkin useasti antaa muutakin kuin paremman peilikuvan ja voimaa.
 
No sali on useimmille harrastus jolla et tule tienaamaan senttiäkään. Se on helvetin hyvää että sali tuo iloa elämään mutta jos valitsee duunipaikkaa tai armeijakoulutusta treenimahdollisuuksien perusteella on se jo mennyt liian pitkälle. Ja aina joutuu luopumaan jostakin jos huipulle tähtää sen takia moni nuorukainen lopettaa esim jalkapallon tai lätkän, ei ole aikaa hengailla kavereiden kanssa ja joulukin pitää hoitaa vaikka olis pari matsia ja neljät treenit viikossa.
 
Miksi se on mennyt liian pitkälle jos siitä saa jotain tyydytystä ja sisältöä elämälleen? Ja vaikka miten paljon aikaa salille taikka muulle harrastukselle laittaa ja kuinka HC bodari oliskin niin kyllä ne tosi kaverit kyllä säilyy tallella, ja aikaa riittää niillekin. Mistään ei kannata luopua mistä saa ittelleen jotain hyvää elämään. Jos mä oon enemmän tyytyväinen että vedän vaikkapa 5 krt viikkoon treenit ja teen asiat kunnolla ja joudun jättään viikonloppu ryypiskelyt väliin kavereiden kanssa niin kyllä mä niin sitten kanssa teen.
+ Että jos pitää valita 2000e/kk työ vai 5000e/kk työ joka sitten vie multa asioita joista pidän, esimerkiksi tuo sali, niin ei kiitos.
 
Telaketju sanoi:
Vastaus on aika pitkälti tossa benchboyn viestissä. Eikö se ole jokaisen oma asia jos on valmia uhraamaan joitain prosentteja palkastaan että pääsee jumppaamaan?
Click to expand...
Tietenkin on. Mutta jos puhutaan siitä inttitouhusta niin mun mielestä on vitun tyhmää jos jättäisi menemättä paikkaan johon haluaa sen takia että ei saatreenata yhtä paljon. Puhutaan nyt korkeintaan vuodesta ja lihat saa nopeesti takaisin. Mun kouluesimerkki oli kanssa aika hyvä mut kaikki tekee niin kuin haluaa. Nuorena panostaisin kuitenkin ensisijaisesti kouluun koska duunia joutuu tekee 50 v ja bodausura on harvoin.niin pitkä
 
Mulla veis intistä motivaatiota aika paljonkin se nimenomaan jos ei pääse treenaamaan ym ym. Ois se varmaan monelle '' bodyjannulle'' mielekkäämpää touhua jos pystyy vetää treenit hyvin ja muut.
 
Pakko sanoa oma kokemukseni tähän intti ja bodaus aiheeseen. Itse olin treenannut muutaman vuoden ennen inttiä melko aktiivisesti mutta päätin "uhrata" vajaan vuoden pois bodauksesta ja keskityin täysin siihen että saisin 9 kuukaudesta parhaan kokemuksen irti stressaamatta ollenkaan treenaamisesta. Olin siis sen koko ajan treenaamatta salilla. Paino tippui P-kaudella muutamalla kilolla mutta kun aloitin E-kauden SPOL-joukkueessa, lähti paino pikkuhiljaa taas nousemaan. Kotiutuessa olin paria kiloa vaille lähtöpainossa taas. Ja ainakin kokemus ja muistot ovat positiivisia armeija-ajalta. Aika pian armeijan jälkeen aloin taas treenaamaan ja syömään hyvin ja paino on jo lähtenyt uuteen nousuun.

Ei kannata liikaa stressata treenaamista armeijassa. Jos se ei onnistu siellä niin sitten ei onnistu, yrittäkää ottaa kaikki ilo irti siellä muuten, erittäin paljon on hyviäkin juttuja siellä mitä et todennäköisesti pääse tekemään sen jälkeen, mm. aseet. Itse olin tarkka-ampujana SPOL-joukkueessa ja nautin eri aseilla ampumisesta, melkein kymmenellä eri käsiaseella pääsin ampumaan.
 
Jos bodaaminen on "se juttu" niin silloin sitä kannattaa tehdä ja sen mukaan tehdä myös valintoja elämässä, jos on perus punttijorma niin kannatta miettiä useamman kerran kannattaako elämää säädellä bodaamisen mukaan jos se ei ole se elämän virtalähde. Jos nauttii intistä ilman punttia niin silloin se varmaan kannattaa tehdä ilman punttia ja sitten saman homman päinvastoin. Mulle olisi jäänyt todella paska maku armeijasta jos en olisi pääsyt treenaamaan. Tästä aiheesta on varmaan turha tämän enempää keskustella. :)
 
Back
Ylös Bottom