Johan se kovaa PURI/RAAPASI/ISKI... Kohtaamisiä eläinten kanssa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Garion
  • Aloitettu Aloitettu
Pitäs varmaan itsekin ottaa jäykkäkouristus-rokote on meenyt jo vanhaksi vuosia sitten.

Minä sain viimeks jäykkäkouristusrokotteen, kun vein lapsen neuvolaan 4-vuotistarkastukseen, niillä oli joku kampanja äitienkin rokottamiseksi, otin sit kun edelliskerrasta oli jo pitkästi yli 10 vuotta :)

Viime keväänä/kesänä muuten jouduin jonkun hullu räkättirastaan hyökkäyksen kohteeksi, kävelin metsäpolkua pitkin pitkät hiukset epämääräisellä sutturalla takaraivolla, niin eikö se saatanan tirppa lentäny ja napannu kiinni pehkosta, ei se varmaan saalista saanut ku parin haituvan verran, mutta ei hyvää päivää kun mä säikähdin :D
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kissojen kanssa on tullut otettua yhteen jonkun kerran. Omien kanssa tasaisesti jotain pieniä raapimia, mut ne on arkipäivää. Pahin oli näyttelyssä assaroidessani, kun vieras kissa poksahti eikä sitä tietenkään voinut vapaaksi päästää. Sitkeästi pidin raivostunutta kissaa käsissäni, kunnes toinen assari toi boksin, mihin elikon sai sullottua. Kädet oli kuin silppurin jäljiltä, lähes parikymmentä tikkiä pitkin käsiä kyynerpäistä alaspäin ja seuraavina päivinä helvetillinen turvotus ja kipu, kun molemmat kädet tulehtui.

Hevosten kanssa olen saanut kaviosta ja hampaista niin monta kertaa, etten osaa laskea. Murtumia, luita poikki, ruhjeita, tikkejä, aivotärähdyksiä, venähdyksiä ym, ym... hevonen on kaatunut päälle, hyppinyt niskaan, huitonut etusilla, tallonut milloin varpaille ja jopa pään päälle... Oi niitä aikoja. :D Ja jopa jalka nilkasta lonkkaan kipsattuna on pitänyt kiivetä takaisin selkään. :haart:
 
Voiko kissan kiintymystä omistajaansa testata jotenkin? Esim. että tuleeko kissa pelastamaan tai auttamaan omistajaa, jos omistaja on hädässä?
 
Asuin viime kesänä 2kk mökissä, vedet ja sähköt toimi kuitenkin eli hyvin pystyi asustelemaan. Oli muuten ihana paikka, rakastuin siihen tunnelmaan ja oli hyvää vaihtelua kaupunkiasumiselle. Kävin kuitenkin koko ajan töissä joten seinätkään ei päässyt kaatumaan päälle :)
Ihanaa siis kaikin puolin, lukuunottamatta niitä helkkarin ötököitä.. Hyttyset/kärpäset lähinnä ärsytti, käärmeitä en nähnyt ja puput oli söpöjä. Mutta yks aamu kun olin töihin lähdössä, menin kylppäriin, ja muutaman sekunnin päästä huomasin siellä ampiaisen. En oo ikinä liikkunut niin nopeesti :lol2: Telkesin sen paholaisen sinne ja työpäivän aikana mietin että mitä sille teen. Takas tullessa amppari oli kadonnut, mutta tarkemman tutkimisen jälkeen saunassa kuului surinaa, jota en ollut aikasemmin tajunnut. Tällä tutkimusretkellä löysin saunan lattialta pari kuollutta mehiläistä ja tajusin että ei onneksi ollut amppari, mutta yhtä kauheita ne on kaikki :D Laskin yhteen 1+1 ja tajusin että jossain siinä on pakko olla pesä.
Loppujen lopuksi siinä kävi niin, että pyysin apujoukot paikalle ja löydettiin sitten saunan seinän välistä mehiläispesä, osa oli ihan pökerryksissä ja loput kuolleet. Niitä vaan tippuili lattialle sitä mukaa kun seinää avattiin, hyi saakeli. Kaikki saatiin hävitettyä mutta oli se vaan vähän turhan jännää loput viikot käydä suihkussa ihan saunan vieressä.

Mä oon myös taistellut aika mielikuvituksellisin keinoin hämähäkkejä vastaan.. kerran aseina toimi hiuslakka, leivinpaperiputkilo, kihveli ja halko :D Pelossa ja pakokauhussa keksii keinot.
 
Kakarana sain lievät traumat koirista pariin otteeseen. Meillä ei niitä kotona ollut joten mulla ei lapsena ollut hajuakaan miten niiden kanssa käyttäytyä. Ensimmäinen tapaus oli kun istahdin vahingossa isohkon koiran etukäpälien päälle ja sain purasun ranteeseen. No tassut ja hännät on sen jälkeen kierretty pepun kanssa kaukaa ja tarkistettu moneen kertaan alusta ennen istumista :oops:

Toisessa tapauksessa kyseessä oli suht agressiivinen koira, joka ei todellakaan tykännyt musta. Se oli äitini miesystävän koira joten se oli usein meillä. Se jäi usein vahtimaan yhtä kohtaa, vaikkapa sohvan ja oven väliä. Yritin mennä joskus sellaisen kohdan ohi päästäkseni toiseen huoneeseen ja herranjestas mikä haukkuminen ja ärinä. Itkien juoksin äkkiä ohi ja koira ehti näykätä hihasta. Toisaalta sama koira paljasti sen että oon lievästi allerginen koirille tai ainakin niiden syljelle, tykkäsi nuoleskella naamaa ja käsiä. Aika omituinen koira, kuullemma lopetettiin juuri tuon arvaamattoman käytöksen takia kun puraisi omistajaansa kasvoihin nuoleskellessaan. Voi olla että omistajassa/kasvattajassa vika, en tiedä.

Jatketaan allergioista, olen siis allerginen kaikelle mikä pistää. Ala-asteella menimme metsäretkelle ja eräs luokan poika tökkäsi kepin maa-ampiaispesään. Muutama joutui tämän ampiasparven hyökkäyksen kohteeksi ja itse olin täysin paniikissa itku kurkussa. Juoksin kiljuen terkkarille tarkistamaan ettei varmasti ehtinyt pistämään, varmuuden vuoksi kyytabletti nassuun. Itse osaan olla amppareiden läheisyydessä niin etten ärsytä niitä pistämään enkä houkuttele luokse, inhottaa kun muut menevät paniikkiin ja huitovat, ärsyttäen pampparia. Musta on myös tullut oiva hyttysten metsästäjä, ninjailen ja nirhailen niitä mielummin kuin hoidan nyrkin kokoisia paukamia.

Yhden hevosenpureman olen saanut. Sekin oli varsalta. Hevosilla on siis tapa, että kun sitä rapsuttaa kunnolla niin hevonen haluaa rapsuttaa takaisin. Tämä varsa oli innokas rapsuttamaan kaikkia ja päätti rapsuttaa kämmentäni hampaillaan :D Pieni mustelma vain. Varpaat ovat joutuneet kavioiden alle useammin kuin jaksan laskea. Onneksi ei oo mustelmaa pahempaa tullut.
 
Yhden hevosenpureman olen saanut. Sekin oli varsalta. Hevosilla on siis tapa, että kun sitä rapsuttaa kunnolla niin hevonen haluaa rapsuttaa takaisin. Tämä varsa oli innokas rapsuttamaan kaikkia ja päätti rapsuttaa kämmentäni hampaillaan :D Pieni mustelma vain. Varpaat ovat joutuneet kavioiden alle useammin kuin jaksan laskea. Onneksi ei oo mustelmaa pahempaa tullut.
Varsat tykkää koettaa hampaitaan kaikkeen, mistä saavat kiinni. Alle kahden viikon vanhoina on kivaa, kun niillä on lähinnä ikenet, mutta sitten alkaa jo tuntua näpeissä. Mua on hevonen purru monet kerrat. Varmaan saman verran oon vastaanottanu potkuja pukittelun seurauksena päähän, munille, rintaan ja käteen. Onneks oli vielä maitovarsat ja juuri vieroitetut kyseessä. Muuten en varmaan olis hengissä.

Täyskasvuiset on yhtä lailla pöhköjä. Jos sattuu seisomaan pään puolella ja joku rupsuttaa sen persettä tai säkän aluetta, saattaa kaakki napata hampaillaan edessä seisovan hartiasta. Niinku on käyny omalle kohdalle.
 
Naapuri kerto eilen että niiden möksänaapuri pitää vapaana japanilaista taistelukoiraa (tosa inu kaiketi). Oli sitten hyökännyt suoraan heidän koiransa kimppuun täysin varottamatta, vaan juossu täysii kohti ja samantien kiinni, onneks vatsan/selän alueelle, ei kurkkuun/niskaan. Useampi eläinlääkärikäynti ja täpärästi selvis. Kuulemma harvinaisen fiksuja koiranpitäjiä nämä mökkinaapurit. 150kg äijä ulkoiluttaa koiria siten että ajaa autolla ja koira menee edessä tai tulee perässä. Nainen romaani, et ihmiset ei uskaltanu hirveesti moittia, kun ei tiedä mitä skitsoilua saa päälle, mutta nyt olivat sitten laittaneet korvausvaatimukset, hakeneet eläintenpitokieltoa ja lopetusta. Kaikki mahdollinen vetämään oikeusteitse. Ollu muitakin tilanteita kuulemma aikaisemman koiran kanssa ja pikkupiski ollut vielä sitä ennen, niin sekin saanut juoksennella pitkin rantoja räksyttämässä. Ns. vapaa kasvatus ollu ilmeisesti kaikilla koirilla...o_O
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom