Johan se kovaa PURI/RAAPASI/ISKI... Kohtaamisiä eläinten kanssa

[Crrc]

Kaksi toisilleen vihaista narttukoiraa. siinä ei auttanu vesi, ei huuto eikä harjalla lyöminen. siihen oli pakko mennä itse väliin, kämmenet meni ilkeeseen kuntoon mut likat lopetti loppujen lopuksi kun itse päätyi keskelle kiroilemaan ja kaatuilemaan.
Sen jälkeen ne ei enää tullut koskaan toimeen keskenään, eikä siihen olis auttanu mitkään koirakuiskaajat.

Oon huomannu sen että jos koirat tappelee niin siihen voi mennä aika helposti ihminen väliin, ne jostain syystä tuppaa vaan tappelemaan keskenään ja ei ainakaan kertaakaan ole minun kimppuun käynyt. Edes se tuntematon koira.

 

[Daiina]

Joskus oon putoavan kissanpennun ottanut koppi ja tuloksena oli "ranteet auki" -fiilis.

 

[nahkahanska]

oha noit pikkujuttuja jokunen, kerran muksuna käveleskelin kaverin kaa metsässä ja tuli sitte astuttua maa ampiais pesän päälle, no eipä siinä kunnon parvi niitä hirviöitä nousee maasta ja meitsi ottaa jalat alleen, sain kuitenki vaan jotain 6 pistoa itseeni.

porukoilla oli sellainen pikkukoira jota tykkäsin aina leikkimielisesti vähä härnätä, se aina suuttui kyllä siitä ja yritti käydä päälle, aina välillä se pääsi puremaan sormeen tai käteen tai mihinvaan, kipeetähän se teki ja näin mut huvittavaa se aina oli.

kerran olin nukkumassa ja ihmettelin ku ojentajan kohdas tuntuu about samalta ku ampiainen pistäis, tai vähä kovempaa ja ei muutaku mikrosekunnissa jaloilleen sängystä ja katsoa että mitä vittua, niin sängyssäni on hirvikärpänen, en tienny että ne paskat ees puree, ja että noin kovaa yritti vissiin mennä mun ihon sisään tai jtn, no siinä sitte seuraavat 10 minuuttia yritin sitä hakata hengiltä sänkyyni ties millä esineillä kunnes se viimeinki kuoli.

ampiaisten ja hämähäkkien kaa ollu paljoki taisteluita, yleistrategiani on hämähäkkejä vastaan se että jos ne menee lattialla niin heitän äkkiä jonku lehden sen päälle ja valoaki nopeammin siirryn pelipaikalle pistämään nyrkkiä maihinpäin hämikselle lehti välissä. amppareita sit vaan sanomalehdillä piestään, jouduin muuten tappaan tos yhen suht ison hämähäkin tietokoneen näytöllä ku se paska väisti ekan yrityksen ku yritin lehdellä murhata sen. ja huvittava kohtaaminen oli kerran ampiaisen kaa ku olin päätyny porukoilleni koisaamaan kännissä ja aamulla krapulas kuuluu surinaa, saatan ampiainen samassa huoneessa ja avaan silmiäni ja huomaan että se saatanan mötkö lentää mua kohti niin ei muutaku 0.10 sekunnissa paiskasin sitä tyynylläni ja osuin, se lenti seinään sen tyynyn mukana mutta en löytäny sitä, aamuröökin jälkeen vasta huomasin että se oli raahautunu kitumaan keskelle lattiaa joten tapoin sen paskan sit siihen.

käärmeenki tossa murhasin pari kesää takaperin, kyy tais olla. pistin harjalla päähän ja stomppailin varmuudenvuoksi päähän vielä, ja nakkasin raadon muurhaispesään.

landella ku kasvoi niin aikalail kaikenlaiset hyönteiset ja ötökät on mua purru. elukat ei niin paljoo, mitä ny kissat raapinu ja koirat pureskellu. karhujen kaa ei oo viel tarvinnu painia.

 

[JuusoJ]

Kerran silitin kaverin kissaa sohvalla. Rupes kuulumaan grrrr grrrr ääntä, sen silmät meni kiinni ja selvästi kissa valmistautui hyökkäämään.
En ole tämän jälkeen kissoihin koskenut.

se vaan kehräs ja nautti ;)

kaiken laisten ötököitten kanssa ollu onkelmia.. millon koira näykkässy jne.. mutta mitään pahempaa ei oo..

mutta ärsyttävää.. emännän kissa joka asu ennen koirien tuloa meijän kanssa ja nukku sängyssä.. joku tarve sillä oli aina yöllä käydä kiinni meikäläisen isovarpaaseen.. kertaakanan ei menny kyllä ihosta läpi, mutta kyllä se sai ne terävät hampaat tuntumaan vittumaisilta.. sen lisäksi kesäisin sillä on tapana väijyä paljaita nilkkoja tossa mettänlaidalla ja hyökätä kengännauhoihin kiinni.. ihme pirulainen..

 

[skullcandy]

Joskus ihan pienenä tyttönä leikin serkun kanssa pihalla ja saksanpaimenkoira lähti jahtaamaan meitä. Juoksin niin kovaa karkuun kun jaloista lähti. Se nappasi mua hihastakin yhdessä vaiheessa, mut puremilta vältyttiin. Oli joidenkin alkoholistejen koira ja kuulemma lopetettiin kun puri jotain lasta myöhemmin. Muistan vaan, että tosi laiha rimpula se oli.

Joskus kaverin kanssa käveltiin rannalle ja tiellä oli rantakäärme(?). No joku musta käärme kuitenkin. Kaveri sanoi mulle "kato käärme". En uskonut, kun luulin että se on joku roska vaan ja koitin ottaa käteen. Just ennen kun mun käsi osui käärmeeseen niin se lähti luikertelemaan karkuun. Hyi saatana :D

Lintuja pelkään ihan älyttömästi, kun ne tekee äkkiliikkeitä ja näyttää että on tulossa kimppuun ..

 

[sommar]

Vanhimman nartun pentuesisko oli aikanaan hoidossa, kun omistajien mukaan oli "tappanut" perheen toisen koiran (ilmeisesti kalauttanut hampaalla väärään kohtaan päätä liian kovaa, kyseessä pieni koira) ja halusin itse nähdä, onko luonnevikainen.

Molemmat aikuisia narttuja, vahvaluontoisia. Heräsin kesken unien siihen, että mun päällä tapellaan. Supernopea ponkaisu istumaan, molemmat kädet koirien niskaan ja helvetinmoinen kiroilu ja sadattelu. Ymmärsivät lopettaa siihen, jatkettiin unia. Vasta useampi tunti heräämisen jälkeen Tampereella Pirkkahallissa ihmettelin, ku oikeaa rannetta kirvelee. Ranteen ulkosyrjästä löytyi n. 7 cm pituinen haava / naarmu, josta veri oli jo kuivunut. Arpi on jo haalistunut, mutta sai siinä jonkin aikaa naureskelle "epäonnistunutta ranteet auki-tulosta". :D

Mustelmia ja naarmuja löytyy jatkuvasti, eikä useimmiten mitään tietoa, mistä ovat tulleet. Mä olen kylläkin erikoistunut telomaan itse itseäni mitä ihmeellisemmillä tavoilla, joista tuloksena arpia, eläinten kanssa en niinkään.

 

[kaiveli82]

Kyllä noi kohtaamiset rajoittuu aikalailla noihin hyönteisten puremiin ja pistoksiin, vittumaisia paskiaisia ovat. Joskus ala-asteella ollessani saatiin päähämme mennä juoksemaan laitumelle missä olis useampi hevonen hengailemassa. No minä tietysti yritin juosta koko laitumen läpi mutta hevonen perkele saavutti ja minä melkeen laskin alleni huutaessa poru kurkussa että jätä mut rauhaan.:itku:

 

[proileri]

Mun mielenkiintoisin kohtaaminen oli yksi amppari joka puri - nimenomaan puri - mua suupielestä. Olin vissiin jotain makeaa juonut, ja yhtäkkiä pamahti amppari naamalle. Ajattelin että en uskalla huitoa ettei pistä kasvoihin, että kyllä se siitä häipyy. Mönki hetken naamalla, sitten asettui suupielen kohdalle ja nipisti leuoillaan, luuli lie syötäväksi kelpaavaksi. Mutta ei sitten vissiin kelevannut ja läksi pois. Sekunnin olin ihan varma että oli pistänyt huuleen, mutta ei minkäänlaista pistojälkeä.

Toinen mulkku amppari tuli kun olin terassilla aamukahvilla pari kesää sitten. Aloin ottamaan kinkkuvoileipää lautaselta, ni eiköhän laskeutunu amppari suoraan siihen, vaikka oli voileipä kädessä. Sitten kaikessa rauhassa jyrsi kinkun reunasta muutaman millin siivun ja lähti sitä kantamaan kohti kotipesää. Olen kuullut että huuhkajat kaupunkilaistuvat, mutta että vielä hyönteisetkin..

Meillä muuten ei tapeta ku hyttysiä ja kärpäsiä, ja ehkä sinnikkäitä ampiaisia jotka eivät tajua lähteä ulos. Hämähäkit pitää nakata kesällä parvekkeelle ja talvella rappukäytävään. Hyötyeläimiä näet :D

 

[Jassu^]

emännän kissa joka asu ennen koirien tuloa meijän kanssa ja nukku sängyssä.. joku tarve sillä oli aina yöllä käydä kiinni meikäläisen isovarpaaseen.. kertaakanan ei menny kyllä ihosta läpi, mutta kyllä se sai ne terävät hampaat tuntumaan vittumaisilta..

Tuo on juuri se syy, miksi en enää suostu nukkumaan kissan kanssa saman katon alla. Kissa, joka roikkuu kynsillä reidessä kiinni piinaa painajaisissakin käärmeitten ohella.

Ihmettelen toisaalta, ettei mitää pahempaa ole itselle ikinä käynyt, vaikka on puuhaillut pienen ikänsä hevosten kanssa. Vähän hampaita on tietty saanut nähdä ja kevyttä osumaa kaviosta pariin kertaan muistaakseni. Koira on näykkäissyt ja kissakin monta kertaa raapinut. Ilman traumaa olen selvinnyt kohtaamisista ampiaistenkin kanssa, vaikka ainekset suurempaankin olisi ollut. Kerran pienenä luulin, että se (amppari) olisi ollut kuollut ja otin sen käteen. Haha, eipä ollut kuollut vaan pökrännyt tms. ja se katala meni ja pisti minua peukaloon. :itku:

 

[Timba79]

Eipä onneksi itsellekeen isoja ole sattunut, tässä muutamaan pientä kohtaamista.

Pentuna mentiin mökille. Meidän kissa mukaan ja serkku otti kissansa mukaan. Mulla oli kissa sylissä ja lämmin kesäpäivä, niin ilman paitaa toki. Serkku toi kissansa siihen lähelle ja mun katti päätti lähteä nelivedolla sylistä pois. Mahassa oli sen jälkeen 6 tai 7 kynnenreikää. Saatana että sattui vaikka pieniä reikiä olikin.

Toinen kissaepisodi, paljon pienempi, sattui pari viikkoa sitten. Meidän pentukissan kanssa päätin leikkiä ruuan kanssa. Pidin naksuja sormien välissä ja aattelin että se sieltä kaivaa. Paskat kun paskiainen puri sormesta läpi. Saatana että taas pieni onneton reikä voi sattua niin perkeleesti.

Viimekesänä oli pikku ampiaisepisodi. Kuormalavoja oli pressun alla pinossa. Pistettiin notskia ja rupesin kaivaan paria pientä lavaa poltettavaski. Ampparinpesähän se siellä ja saatanan moinen pörinä vaikkei niitä paskiaisia ollut kukin varmaan 10 kpl. Jalat alle tietysti vaistoimaisesti ja se yksi paskiaine lensi varmaan 100 metriä perässä ja pisti käteen.

Työkaveri muuten kertoi hyvän tarinan noista maa-amppareista. Se harrastaa metsästystä ja muutenkin tykkää metsässä liikkua. Kerrankin oli itsekseen liikkeellä ja astui kanssa jossain helvetin korvessa maa-ampparipesään. Jalat alle kun järjetön pörinä perässä. Tajusi että sillä oli sadeviitta päällä, sitten vaan munat turpeeseen ja viitta pään yli. Sanoi että saatanallinen ropse kävi kun ne hyökki siihen viittaan. Sanoi että yksi pääsi jostain pistämään mutta että ilman sitä viittaa olisi voinut käydä todella huonosti.

 

[John R]

Kohtaaminen vartiokoiran kanssa:

Menin kerran töissä eräälle tuotantoalueelle suorittamaan työtehtävää, tuotantoalue oli puomin takana ja minulla tietysti avain siihen puomiin. Ajelin autolla perille ja katselin josko siellä olisi paikanpäällä joku joka neuvoisi minulle paikat. No, ketään ei näy vaikka siellä piti olla joku. Noin 30m päässä omasta autostani oli pakettiauto jonka takaovi oli auki ja olin näkevinäni jotain liikettä siellä, niinpä lompsin katsomaan että purkaako siellä joku jotain tavaraa tms. Kävelin pakettiauton luokse ja kurkkaan takaovesta sisään, samantien meinaan paskoa housuuni kun urosdobermanni pistää rähinän päälle!
Mielessä vilahtaa vain että "Vittu, vartiokoira! Nyt käy kusisesti!" No, en sen kummempia miettinyt vaan laitoin juoksuksi omaa autoa kohti, koira tulee perässä hirveän murinan ja haukunnan kanssa ja meikäläinen kiljuu tyttömäisesti jotain siinä.
Mun auton ja tuon pakettiauton välissä oli onneksi peräkärry joka pelasti mut, pääsin siihen kärryn luo sen verran nopeasti että pystyin välttelemään koiraa juuri ja juuri juoksemalla kärryä ympäri, ja vaihtamalla suuntaa aina kun koirakin vaihtoi suuntaa. Onneksi tyhmä rakki ei tajunnut hypätä kärryn yli mun kimppuun! Aikani siinä kärryn ympäri juostua, oli pakko tehdä päätös että nyt juostaan omalle autolle niin vitun kovaa ettei ikinä, ampaisin matkaan ja rakki eikun mun perään, hampaat louskui ihan lahkeissa loppumatkasta mutta pääsin kuin pääsinkin hyppäämään autoon ilman että koira sai otetta, ehkä pelastus oli se että olin jättänyt oven auki ja pääsin sukeltamaan nopeasti autoon. Sydän hakkas jonkin verran nopeasti tuossa vaiheessa.

Huonostihan tuossa olisi käynyt jos koira olisi saanut hampaat kiinni, onneksi olin vikkelä kintuistani! Ja epäilenpä että koirakaan ei ollut mikään kokenut vartiokoira kun ei minua saanut kiinni, mutta kova yritys sillä oli. Varmaan nykypäivänä erittäinkin kova vartiokoira. Annoin myöhemmin sitten hieman kovaäänistä palautetta sinne tuotantolaitokselle vartiokoirakylteistä ym. "pikku asioista" joita kannattaa kertoa kun on miehiä tulossa hommiin.

 

[BB0]

Joskus kakarana on tullu kyynpoikasta kämmenellä siliteltyä, luulin että joku mato se on :hyvä: Onneks ei päättäny purasta

 

[thetawaves]

Tyttöystävän 800-kilonen hevonen antoi mojovan potkun. Tähtäsi päähän, mutta sain kättä sen verran väliin, ettei ennestään ruma naama saanut lisää kauneutta. Tuloksena kahdesta kohtaa poikki oleva käsi ja aivotärähdys.

Koiria ollut ihan vauvasta lähtien ympärillä, mutta niiden kanssa ei ole ikinä ollut mitään ongelmia. Ja niitä tuli todellakin kiusattua silloin vaahtosammuttimen kokoisena. Milloin yritin ratsastaa korvista kiinni pitämällä ja milloin vein koiranruuat ja söin itse.

 

[japa]

Noita ampiaisten ja mehiläisten pistoksia nyt en edes laske miksikään.
Mutta koirien kanssa on muutama vekki tullut. Kun lasken niin 4 arpea taitaa olla niiden jäljiltä.
Karhun olen nähnyt luonnossa useasti ja kerran oli pelottava tilanne kun oli pentu viellä meidän edessä emon kanssa.
Mutta oikeastaan yksi selittämätön tilanne on jonkin hyönteisen kanssa. Eli joskus 95-97 tienoilla kesällä oltiin päivä harventamassa variksia/räksiä/harakoita jne marjatilalla sekä heinäpelloilla. Illalla huomasin 5kpl sellaisia hyönteisen puremaan kropassa joissa kaikissa oli sama oire. Ihon noin kämmenen alueelta turvonnut ja aivan punainen/kuuma turvotus. No seuravana päivänä nuo patit olivat turvonneet niin että ihon oli sellainen suomuinen ja näytti siltä että repeää. Sitten nousi kuume. Meni lekuriin ja kerroin että tälläiset oireet ja heikottaa. Ja siihen sitten tipuin. Seuraavaksi heräsin sängyltä tiputuksessa ja mulle tuikattiin muistaakseni atropiinia suoneen(en ole varma kun hieman hämärä tilanne) Ja kun sitten pääsin samana iltana kotiin niin sain mukaan kortisoni lääkityksen jota piti syödä 2viikkoa. En ole aivan varma että mikä nuo paukamat aiheutti mutta epäilen että paarma. Sillä se päivä oli helteinen ja kuljettiin noilla pelloilla farkkushortsit jalassa ilman paitaa ja muistan että paarmoja sai hätistellä yhtenään iholta.
Sitten muistui viellä yksi kohtaaminen eli huuhkaja meinasi tulla kimppuun kerran metsällä ja sen jälkeen yritti viellä napata 9kk ikäisen spanielin pennun.
No sitten viellä muistui yksi. Oltiin sorsa metsällä ja mentiin yhteen saareen. Ei tiedetty että sinne oli päästetty kesäksi laitumelle noin 20päinen sonnilauma. Niitä sai hieman juosta karkuun sillä ne tuli ihan suoraan päälle.

 

[Big Evil]

Joskus kakarana on tullu kyynpoikasta kämmenellä siliteltyä, luulin että joku mato se on :hyvä: Onneks ei päättäny purasta

Ohhoh, ilmeisesti tykkäsi.

Onko muuten jengiä kyyt purreet? Kuinka pahasti on heikottanut?

 

[MäcGaiver]

Tuleehan noita osumia viikottain kun tämä meidän "saksalainen täti" käy välillä vähän kuumana. Tänään forkku vereslihalla kun haukutin sitä niin, eikös päässyt taas nappaamaan.

 

[kaiveli82]

Ohhoh, ilmeisesti tykkäsi. Onko muuten jengiä kyyt purreet? Kuinka pahasti on heikottanut?

Muistaakseni tuo menee vielä niin että nuoret kyyt ovat vaarallisempia koska eivät osaa säännöstellä myrkyn määrää. Itse olen säästynyt vielä puremalta vaikka paljon liikuskelenkin metsissä jne. harvoin noita tulee edes nähtyä jos ei varta vasten etsi.

 

[Big Evil]

No mulla taas ei tunnu löytyvän vaikka kuinka katselisi. Silloin kun vähiten odottaa niin näkee aina jossain möllöttävän. Monta olen joutunut tappamaan pihoista, aina harmin paikka, ne hyökkäävät vasta kun lapio halkaisee :(

 

[Contra]

Parin sentin arpi kasvoissa muistona bullmastiffin puremasta ~ 3 vuoden iässä.

E: saatoin olla neljäkin.

 

[Alyssa]

Ponini oli pienena aikamoinen villikko ja silta olen saanut lukemattomia puremia ja pari kertaa on koittanut hyppia paalle. Kerran hengailin sen kanssa laitumella ja jostain syysta toiselle tuli kauhea kiukku paalle (varmaan siina vaiheessa kun tajusi ettei mulla ole taskuissa mitaan hyvyyksia). Yritti hyppia pystyyn ja mina roikuin riimussa kiinni ja komensin. Siina vaannettiin vahan aikaa, kunnes poni menetti tasapainonsa ja molemmat kaaduttiin maahan. Heppa kaatui kivasti mun jalkojen paalle ja jai siihen hetkeksi makaamaan ennen kuin nousi ylos. Ei pahemmin sattunut koska paino oli niin tasaisesti reisien paalla, mutta kyllahan se vahan pelastytti... Huonolla tuurilla tossa olisi voinut kayda pahasti.

Mina kammoan jostain syysta koiria aika paljon. Pidan niita sopoina ja tykkaan silitella, mutta yhtaan aggressiivisia tai muuten pelottavia koiria en voi sietaa. Pelkaan niita paljon enemman kuin taysikasvuista hevosta (itseasiassa sita hevosta en pelkaa oikeastaan ollenkaan koska olen niin tottunut hevosiin).