Perjantai 17.6. Part Two
Takaisin hotelille palatessani Kouta on taas loihtinut Jarille herkullisen näköisen tankkaus-setin pekonista ja muffinseista? Tässä kohtaa täytyy kyllä oikeasti kiittää tätä body-ruoan Jamie Oliveria, joka on pitänyt huoltoryhmän jäätävän herkullisissa eväissä. Ollaan vedetty milloin ”Buffalo Billin ampumaa biisonia” ja milloin ”Chicken tonight by Koutajoki”. Toimii!
Ennen iltakisaa Jari vaikuttaa aika seesteiseltä, katsomon puolella sen sijaan istuu kaksi ukkoa, jotka tärisevät kuin haavanlehdet. Kimmo jännittää Minnan vaparia ja minä Bullin bullistelua. Toki itseäni arveluttaa myös Koutan terveydentila, epäilen vahvasti että miehellä on body-kuumetta. Sen verran sekainen seppä mies on tänään ollut. Koko automatkan hotellilta Metro Convention Centerille huoltaja hokee: ”Taivas varjele mitä sieltä tulee, taivas varjele mitä sieltä tulee.”
No mutta sieltähän tulee Bull, Sonni astelee lavalle numerolla kymmenen… Härkä tykittää anatomiset itsevarmasti puhisten ja pakolliset napsahtelevat kohdilleen paremmin kuin uskallettiin toivoa. Sitten onkin vertailujen vuoro. Jartsa hoitaa tämänkin osuuden mallikelpoisesti ja homma näyttää hyvältä. Kisan jälkeen koko ryhmällä on sellainen fiilis että kunto oli erinomainen ja poseeraukset sujuivat muutamaa asentoa lukuun ottamatta todella hyvin. Jarin tämän hetkisestä potentiaalista on saatu kaikki irti. Itse yritin kuvata still-kameralla ja vielä tarvitaessa korjata Jarin asentoja: ”Pakki!, jalat!, vatsa!, vähän eteen!, hyvä!, kippaa, kippaa! purista kylki!” Bullukka bullisteli kuin pahahenki ja lopulta pre-judging oli ohi reilussa puolessa tunnissa.
Puolet pisteistä on nyt jaettu, huomenna on uusi päivä ja pikkiriikkisen uudet kujeet. Nämä kujeet tosin aloitettiin jo tänään todellisella ruoan mättämisellä paikallisessa ravitsemusliikkeessä. Alkuruoaksi Härkä syö pari hampurilaista, club sandwichin sekä ranskalaisia. Pääruoan virkaa toimittaa pasta-ateria ja jälkkäriksi uppoaa vielä kunnon woffeli. Saadaan Bulleroon vähän painetta huomenna!
Tällä hetkellä emme vielä tiedä Minnan lopullista sijoitusta. Se täytyy kuitenkin todeta että omasta mielestäni Minnan vapaa-ohjelma erottui positiivisesti muista. Kaikki muut vapaa-ohjelmat olivat totta kai hienoa katsottavaa voltteineen ja vaativine voima-osineen mutta Minnan hieman synkemmän teeman omaava ohjelma tarjosi upeaa tunnelmaa.
Kello on Torontossa pikkasta vaille kaksi yöllä, joten on aika laittaa koneen kansi kiinni ja alkaa ladata pattereita huomiseen finaali päivään.