Jalkapöydän rasitusmurtuman hoito

[pumppis]

Moi! Onko kellään kokemuksia kroonistuneesta rasitusmurtumasta tai pikemminkin sen hoidosta? Aloin tässä laskeskella, että itse olen ollut jalkapöydän ulkosyrjän rasitusmurtuman takia nyt n. 10 viikkoa liikuntakiellossa, ja voin kertoa, että pälli alkaa vähitellen levetä. :itku: Kontrolliröntgenkuvassa murtumarako oli vain kasvanut ja selkeytynyt kuukauden takaiseen kuvaan verrattuna, mitä en voi käsittää; hurjin rasitus mitä jalka on todella tänä aikana saanut, on ollut muutama shoppailureissu kaupungilla kävellen. Muuten liikun joka paikkaan pyörällä, autoton opiskelija kun olen. (Lääkäri suositteli pyöräilyä.) Lisäksi oon tehnyt salilla yläkroppaa (istuen) ja jalkojakin sen verran, mitä nyt voi nitkutinlaitteissa tehdä lastaamatta jalkapöydän varaan yhtään painoa.

YTHS:n "apu" on ollut aika vähäistä ja lääkärien apu lähinnä sellaista henkistä tasoa. Jalasta otetaan röntgenkuvia n. 4 viikon välein ja kysellään, olenko malttanut levätä. Rasitusmurtumia ei kuulemma yleensä kipsata, mutta alkaa vähän epäilyttää, onko tämäkään nyt ihan standardihoito, kun murtuma on jalkapöydässä juuri siinä kohtaa, mistä jalkapöytä joka askeleella taittuu. Eli MAALAISJÄRJELLÄ ajatellen jalkapöydän stabilisointi muutamaksi hetkeksi vois tehdä hyvää, et luut ei pääsis koko ajan heilumaan, mutta en toki mikään lääkäri ole.. Ajattelin seuraavalla kerralla ehdottaa jalan hoidoksi kävelyortoosia, eli jotain tällaista KIR-FIX OY * Walker kipsisaappaat ja kevennyskengät * . Mistähän muusta tuollaiset luutumisongelmat voi johtua, ei ymmärrä..

 

[alekei]

Itselläni oli muutama vuosia takaperin tasan sama vamma, joka lopulta ratkaistiin leikkaushoidossa. Lääkäreiden ohje oli aina olla välttämättä rasitusta n 5 viikkoa, jolla pitäisi parantua. Täydellinen rasituksen välttäminen ei kuitenkaan ole niin vaivaton homma kuin miltä se kuullostaa. Omalla kohdalla ainakin huomasin että jos löi jalkapöydän esim pöydänjalkaan, astui kerrankin vähän huonommin kengillä tai vaikkapa vain käveli tavallista enemmän, mentiin hommassa aina viikko pari takaperin. Kipsiä ei ilmeisesti suosita sen takia että ei se lopulta kyseisen vaivan hoidossa auta muuten kuin estämällä tehokkaasti kävelyä(koska eihän kukaan nyt lähde urheilemaan kipsi jalassa)(lue: se ei varsinaisesti tue jalkapöydän luita(korjatkaa jos olen väärässä)). Jos olet vähänkään liikkuvampi henkilö, etkä ENSIMMÄISELLÄ "murtumakierroksella" malta olla paikallasi, "tylsyvät" terävät murtumakohdat ilmeisesti ja parantuminen vaikeutuu kierros kierrokselta.

Yksi lääkäreistäni suosittelu puukenkien käyttöä, sillä ne poistavat täysin taivutuksen jalkapöydältä, mutta kukapa nyt kehtaisi sellaisia käyttää ?

Omalla kohdalla tosiaankin kierre päättyi leikkaukseen, joka oli mielestäni erittäin onnistunut operaatio. Kävelin itse ulos sairaalasta ilman keppejä tukikenkä jalassa, ja parin kuukauden kuluttua lenkkipolulla ja siitä lähtien jalka ollut täysin oireeton.

Eli: lopeta se hemmetin pyöräily, säätäminen, hyöriminen ja pyöriminen vähäksi aikaa ellet halua puukon alle. Jos nitkutat sitä murtumakohtaa vähänkin niin se ei yksinkertaisesti vaan pääse tervehtymään. Keskity 4-5 viikkoa ihan muuhun, niin sinun tuskin tarvitsee huolehtia asiasta sen enempää.

Ja viesti ortopedeille, lääkäreille ja asiaan vihkiyteneemmille: paskamyrsky alkakoon

 

[TJJ]

Rasitusmurtumia ei kuulemma yleensä kipsata, mutta alkaa vähän epäilyttää, onko tämäkään nyt ihan standardihoito

Ei semmosta asiaa olekkaan kuin standardihoito. Ja rasitusmurtumia ei yleensä kipsata, eikä jalkapöydän luiden murtumia muutenkaan, kuin ihan yksittäisissä tapauksissa.

Mistähän muusta tuollaiset luutumisongelmat voi johtua, ei ymmärrä..

Onko siinä sitten luutumisongelmaa? Rasitusmurtuma on aina hidas luutumaan, varsinkin jos sillä tehdään shoppailureissuja ja käydään salilla. Ellei sitten shoppailureissuja tehdä keppien kanssa. Myös murtuman normaaliin paranemiseen kuuluu vanhan huonon luun poistuminen (murtumarako leviää) alkuvaiheessa. RTG-kuvaa tärkeämpi kysymys melkein on "onko se kipeä?", jos on niin kevennystä ja lepoa pitää jatkaa, jos ei niin pikkuhiljaa lisää rasitusta. Ja tietenkin hyvä kysymys on, miksi se rasitusmurtuma on tullut?

 

[pumppis]

No niin, "kiva" kuulla että jollakin muullakin on kokemusta. Olen sitten tosiaan kai "vähän liikkuvampi henkilö", ja paikallaan pysyminen aiheuttaa pällin repeilyä. Ensimmäiset pari viikkoa makasin suurin piirtein sohvalla jalka kohti kattoa, sitten kun alkoi tuntua paremmalta, eksyin muutaman kerran salille, mutta tosiaan jalkaa varoin visusti rasittamasta. Nyt uusimman tuomion jälkeen olen taas palannut niin totaaliseen lepoon kuin tässä elämäntilanteessa on mahdollista. Siihen mainitsemaasi "hemmetin pyöräilyyn" kuuluvat vain ne pakolliset jokapäiväiset koulumatkat ja ruokakaupassa käynti n. kerran-kaksi viikossa. Jos on autoton, (rahaton :D) ja yksin asuva opiskelija, niin ruoka ei kävele kaupasta kotiin itsekseen, eikä taksi hae aamulla kotipihasta kouluun. (Valitettavasti.)

Ja juu, kipsi ei munkaan tietääkseni muuten auta, muuta kuin pitää sen jalkapöydän liikkumattomana. Mutta mielestäni se olisikin pointti tässä vaiheessa, kun murtuma on sellaisessa kohtaa, jossa se "nitkahtaa" joka ikisellä askeleella. Ja elämäntilanne kun on sellainen, että niitä askeleita on tietty määrä päivässä pakko ottaa, kun rullatuoliinkaan ei voi oikein heittäytyä. Mullekin on suositeltu tukevaa, jäykkäpohjaista ja keinukenkää. Ei se jalka niissä peruskengissä kuitenkaan ihan liikkumatta pysy.

 

[pumppis]

Ei semmosta asiaa olekkaan kuin standardihoito. Ja rasitusmurtumia ei yleensä kipsata, eikä jalkapöydän luiden murtumia muutenkaan, kuin ihan yksittäisissä tapauksissa.

Onko siinä sitten luutumisongelmaa? Rasitusmurtuma on aina hidas luutumaan, varsinkin jos sillä tehdään shoppailureissuja ja käydään salilla. Ellei sitten shoppailureissuja tehdä keppien kanssa. Myös murtuman normaaliin paranemiseen kuuluu vanhan huonon luun poistuminen (murtumarako leviää) alkuvaiheessa. RTG-kuvaa tärkeämpi kysymys melkein on "onko se kipeä?", jos on niin kevennystä ja lepoa pitää jatkaa, jos ei niin pikkuhiljaa lisää rasitusta. Ja tietenkin hyvä kysymys on, miksi se rasitusmurtuma on tullut?

Jos sulla on vain jotain lisätietoa noista "yksittäistapauksista", joissa rasitusmurtuma kipsataan niin kuulisin mielelläni lisää.

Toistan, etten ole mikään lääkäri, enkä tiedä noista paranemisajoista, mutta mielestäni tämä on parantunut (=eli luutunut) hitaasti, jos duodecimin sivuilla sanotaan näin: "Varhaisessa vaiheessa rasitusmurtuma paranee välttämällä rasitusta 2–4 viikon ajan, mutta pitkälle kehittynyt rasitusvaurio luussa voi vaatia yhtä pitkän hoidon kuin tavallinen murtumakin. Mitä suuremmassa luussa murtuma on, sitä kauemmin paraneminen kestää, reisiluun murtumat kauimmin, jopa yli 2 kuukautta." Rasitusmurtuma ("marssimurtuma") :: Terveyskirjasto

Murtuma sijaitsee siis jalkapöydän pienissä luissa, ja sitä on lepuutettu nyt n. 10 viikkoa, eli 2 kk 2 vkoa. Minusta se on aika kauan. Ja nuo "shoppailureissut" ja saleilut tapahtuivat tosiaan "lepoviikoilla" 8 ja 9, eli tosiaankaan kokoaikaa en ole kaupungilla tai salilla laukannut. Jalka oli n. 8 viikon levon jälkeen jo paljon parempi, ja en ajatellut, että rauhallinen kävely voisi pakittaa toipumista näin paljon. Ja vastaus vielä kysymykseen, kyllä, jalka on taas kipeä kävellessä ja kun murtumakohtaa tunnustelee.

 

[alekei]

Omalla kohdalla lääkäri selitti asian seuraavasti: Kun murtuma tapahtuu olet viikolla 0, josta toipuaksesi sinun tulee päästä viikkoon 5. Jokainen kerta kun liikut ja murtumakohta nitkahtaa "auki", palaat viikolle 0. Eli aivan sama kuinka monta viikkoa sitä on lepuutettu jos se joskus niksautetaan uudelleen rikki.

Muistuu mieleen hauska tapaus yhdestä niistä monista lääkärikäynneistä. Olin etukäteen laittanut sähkärin kautta herralle vähän tietoa että viisivikkoa sitten jalka oli röntgenissä murtunut ja nyt taas kipeytynyt. Kävelin sisään, pyydettin istumaan ja nostamaan jalka polvelle. Siitä sitten herra tiukalla otteella puristi niin että taisin vähän ärähtää. Lääkäri totesi: kyllä se murtunut on. Eli kipu hyvä indikaattori.

 

[TJJ]

Jos sulla on vain jotain lisätietoa noista "yksittäistapauksista", joissa rasitusmurtuma kipsataan niin kuulisin mielelläni lisää.

Ei, en muista yhtään rasitusmurtumaa mitä olis kipsattu, vaan "normaaleista" traumaattisista murtumistakaan ei juuri kipsata kuin yksittäisiä.

Eiku muistanhan. Itse olen joskus kipsannu jonku voimanostajan jalan, kun pitkään kipuillut rasitusmurtuma sitten napsahti "akuutisti" lopullisesti "poikki". Tosin se oli myös sellaisella paikalla, että olisin traumaattisenakin murtumana sen kipsannut.

Toistan, etten ole mikään lääkäri, enkä tiedä noista paranemisajoista, mutta mielestäni tämä on parantunut (=eli luutunut) hitaasti, jos duodecimin sivuilla sanotaan näin:
Murtuma sijaitsee siis jalkapöydän pienissä luissa, ja sitä on lepuutettu nyt n. 10 viikkoa, eli 2 kk 2 vkoa. Minusta se on aika kauan. Ja nuo "shoppailureissut" ja saleilut tapahtuivat tosiaan "lepoviikoilla" 8 ja 9, eli tosiaankaan kokoaikaa en ole kaupungilla tai salilla laukannut. Jalka oli n. 8 viikon levon jälkeen jo paljon parempi, ja en ajatellut, että rauhallinen kävely voisi pakittaa toipumista näin paljon. Ja vastaus vielä kysymykseen, kyllä, jalka on taas kipeä kävellessä ja kun murtumakohtaa tunnustelee.

No normaali jalkapöydän luun murtuma paranee sen 6-8 vkoa ja kipuilee helposti vielä toiset samanmoiset päälle. Jos se oli siinä 8vkon kohdalla jo parempi niin se oli jo paranemassa, mutta kävely (rauhallinenkin) taisi olla liikaa.

Ja kuten sanottu, kipsi on aika täysin turha, saman lopputuloksen saat sillä jäykällä, päkiärullaavalla lenkkarilla, ilman turhia iho-ongelmia tai muita kipsihoidon haittoja. Olennainen juttu näissä kumminkin on se että kävely ja muu rasittaminen siten ettei se murtumakohta kipeydy. Vaikka sitten keppien kanssa tai vain kantapäälle varaten.

 

[pumppis]

Juu, sain sitten eilen mukaan kepit ja ohjeeksi viikon ajan käppäillä niitten kans lastaamatta jalalle painoa. Sen jälkeen voi tuntemusten mukaan lisätä varausta. Lisäksi leekuri konsultoi keskussairaalan kirurgia, jolle oli laitettu näkymään jalan kuvat. Nyt syön särkylääkettä (not.. :D), lepäilen ja odottelen postiluukusta kolahtavaksi kutsua keskussairaalan traumapolille jalan tietokonekuvaukseen. En tiedä enää mitään, onko toi edellinen nyt hyvä vai huono juttu, mut koitan vaa relaa. Joo, olipa taas lisäarvoa tuottava posti tähän ketjuun mutta menköön.

 

[eve68]

Jäykät kengät olis hyvä valinta.

Syöthän muuten lisäravinteita, jotta luustosi voi hyvin?

Elii

C
D
K2
Magnesium

Jos luustosi on heikko, niin se ei ainakaan nopeuta paranemista.

Hyvä, että sait nuo kepit.

Outoo, että kuvitellaan jonkun makaavan 6 viikkoa, jos murtuma on juurikin sellasessa kohtaa, joka liikkuu heti, kun jalalla astuu yhdenkin askeleen.

 

[pumppis]

Vedän kyllä kaikkia mahdollisia nappeja, C- ja D-vitskuu, kalciumia, magnesiumia.. Ja kepeillä oon nyt köpötellyt pari viikkoa. Kohta ct-kuvaan, jippikayjee.

 

[eve68]

Hyvä.

Yhel tutul meni kinttu poikki, kun naisautoilja ajoi sen päälle, kun se ite ajoi prätkällä.

Sai jonku tulehduksen leikkauksessa ja kauna meni toipumisessa. Viime syksyn tapahtu ja nyt on toipunut vasta.

 

[pumppis]

Kun nyt kerran tarinankerronnan oon pistänyt vauhtiin, niin jatketaas. Tänään ortopedin vastaanotolla vaiva sai viimein nimen, Jonesin murtuma. Oli myös mielenkiintoista nähdä, kun ortopedi pyöritteli sitä ct-kuvaa siinä näytöllä, että miltä se elämää ankeuttanut vaiva siellä jalassa nyt oikein näytti. Leikkausjonossa oon nyt ykköskiirellisenä tapauksena, murtumarakoon/ sen alle(???) vuolaistaan ilmeisesti vähän jostain tueksi luuta ja ruuvataan koko komeus kiinni ruuvilla, joka jää jalkapöytään. Toipumisennuste leikkauksesta on n. 6 viikkoa, mikä alkaa kuulostaa armollisen lyhyeltä ajalta tän neljän kuukauden epätietoisuuden jälkeen..

 

[pumppis]

Ps. Kyselen viel tääl, et olisko kellään tietoa/ kokemusta/ mutua, et kummassakohan sairaalas leikkaus kannattais tehdä kun vaihtoehtoina olisivat siis Keski-Suomen ks tai Oys. Tai siis kun muutan nyt kesäksi sitten näillä näppäilyin kotiin, niin oyssi olis parisataa kilsaa lähempänä. Tosin oon kuullu ainaki vuos - pari takaperin, et oysis olis aika villit leikkausjonot, thl:n selvityksen mukaan maan kolmanneksi pisimmät.. En tiedä sitten nykypäivän tilannetta. Mut onkohan ton lisäksi kirurgien tasossa eroa tai kokemuksessa just jalkapöydän alueen opereissöneist..?

 

[TJJ]

A) Jos muutat pysyvästi oyssin alueelle, ts muutat kirjasi sinne, niin kuulut oyssin piiriin, eli oyssi hoitaa.
B) Oyssissa on suomen parasta jalkakirurgian osaamista.
C) vajaan 3 vuoden aikana Oyssissa en nähnyt yhtään leikattua Jonesia. (siellä mietitään miksi sait koko murtuman ja lähdetään korjaamaan sitä syytä)

 

[pumppis]

A) Jos muutat pysyvästi oyssin alueelle, ts muutat kirjasi sinne, niin kuulut oyssin piiriin, eli oyssi hoitaa.
B) Oyssissa on suomen parasta jalkakirurgian osaamista.
C) vajaan 3 vuoden aikana Oyssissa en nähnyt yhtään leikattua Jonesia. (siellä mietitään miksi sait koko murtuman ja lähdetään korjaamaan sitä syytä)

No hitto, sait oyssin just kuulostamaan kohdan B perusteella jotenkin "houkuttelevammalta" (jos nyt näin voi sairaalasta sanoa.. ) Mutta kohdasta A olen empiiristen havaintojeni pohjalta siinä määrin eri mieltä, että kirjat mulla on kyllä ollut koko kolmen vuoden Keski-Suomessa asumiseni ajan Pohjois-Pohjanmaalla entisessä kotikunnassani tiettyjen - krhm - siitä aiheutuvien taloudellisten etuuksien vuoksi, mutta Keski-Suomen keskussairaala mua täällä on silti auliisti hoitanut. :D Ja nyt vastahan tuli voimaan myös tää uus laki potilaan valinnanvapaudesta, eli käsitykseni mukaan tämä uusi laki mahdollistaa sen, että kotikunnasta riippumatta voin hoidattaa jalkaani vaikka Rovaniemellä jos hinku on. (Korjatkaa jos olen väärässä..)

Mutta sitten kohtaan C.. Mä oon nyt kohta viisi kuukautta kokeillut leikkauksettomia hoitomahdollisuuksia. Eli yyteehooässän ohjeiden mukaan syönyt särkylääkettä, levännyt, kävellyt kepeillä, ollut kävelemättä kepeillä, käyttänyt kovapohjaista kenkää ja ravannut erilaisissa kuvissa.. Ilman sen kummoisempia tuloksia. Mulla alkaa ainakin mielikuvitus loppua, mitä tälle voisi enää tehdä, kun tänä päivänä jalka on yhä kipeä, murtumarako on kuvien perusteella yhä vain kasvanut ja luutumisesta ei ole tietoakaan.

Pää nitisee jo niin kovaa liitoksistaan, että jo viikkojen ylimääräinen ja epätietoinen "kassellaas" -henkinen turha odottelu tuntuu ihan oikeasti tuhoisalta. :itku:

Edit. Mutta hei kiitos näkemyksistäsi! Mua ihan oikeasti ilahduttaa aina suuresti kun joku käy heittämässä kommenttia tän mun puuduttavan yksinpuhelun väliin. (Kun eihän mulla muuta tekemistä saikulla oo ku roikkua netissä päivät pitkät ruikuttamassa erinäisillä foorumeilla.. ;))

 

[pumppis]

Raportoin tänne oman ratkaisuni, jos jollakin pakkislaisella sattuis samanlaista vaivaa olemaan. Toki vaiva on varmasti aina aika yksilöllinen, mut mulla näin.. Jonesin murtuman nimellä kulkenut vaiva leikattiin siis perjantaina 13 päivä :D Keski-Suomen keskussairaalas. Nyt, vajaa kaksi vuorokautta myöhemmin jalka tuntuu ihan hyvältä. Haava ei vaikuttaisi pahemmin erittävän tai tulehtuvan. Kipujakaan ei oikeastaan ole paljon ollut leikkauksen jälkeen, ihan perus buranalla/ panadolilla on pärjäilty. Leikkauspäivä meni oikeastaan varmaan niissä kipulääkehuuruissa mitä lasareetissa sai. Leikkauspäivänä uusi ortopedi katsoi jalkaa ja se sai edellistä mukavamman ennusteen: luunsiirtoa ei tarvittaisi, vaan hänen näkemyksensä mukaan pelkkä poraus/ruuvaus ja porauksesta syntyvä luumuhju riittävät tukkimaan murtumarakoa ja aktivoimaan luutumista riittävästi. Kipsikenkä ja keppikävelyä jalalle puolella painolla varaten ennustettiin n. kahdeksi viikoksi eteenpäin, sen jälkeen kipsi tulisi vaihtaa ns. kävelyortoosiin ja käyttää keppejä apuna vain tarvittaessa. Jos kontrolliröntgen näyttää hyvältä, niin n. neljän viikon kuluttua leikkauksesta pitäis heittää kepit, ortoosit ym. pois ja palailla vähitellen rakkaiden liikuntaharrastusten pariin omien tuntemusten mukaan. Neljä viikkoa tuntuu enää pikku huikoselta tän puolen vuoden suossa tarpomisen jälkeen! Että omasta kokemuksestani voin kannustaa hankkiutumaan tuon viheliäisen murtuman kohdalla hoitoon mahdollisimman pian: itsekseen ei näytä paranevan.

 

[Ruteeni]

Joo, itsellä oli sama vaiva tosi kauan sitten eli 80-luvulla. Harrastin kolmiloikkaa ja pituushyppyä, joten jalkapöytään kohdistui melkoisia voimia. Lähes vuosi meni ihmetellessä, mutta leikkaukseen lopulta päädyttiin. Luuta siirrettiin ja toipuminen ok. Olin tuolloin parikymppinen ja hyppäsin ennätyksiäni vielä sen jälkeen, joten tsemppiä sinne!

 

[Vensteri]

Ajattelin tulla myös vuodattamaan oman tarinani.. Tosiaan joo kaatusin kännissä rappusissa illanistujaisten päätyttyä ja tuloksena oli murtunut luu jalkapöydän viidennessä luussa eli kyseessä on jonesin murtuma. Saapaskipsi määrättiin heti alkuun 4 viikoksi ja lääkärit kehottivat välttämään painon laittamista jalalle. No 4 viikon jälkeen murtuma oli luutunut todella hyvin ja lääkäri + yksityinen jalkalääkäri antoivat luvan vaihtaa saapaskipsin "geishan kenkäkipsiin" ja samalla tulisi käyttää kovaa muovista(?) kipsikenkää. Tämä geishan kenkäkipsi määrättiin 2 viikoksi siten että painoa saisi alkaa pikku hiljaa varaamaan jalalle. Olen siis kohta puolin 2 viikkoa elellyt tämän geishan kenkäkipsin kanssa ja ensi viikolla pitäisi kokonaan saada kipsi ja kepit pois. Eli 6 viikkoa olen kohta ollut jalka paketissa. Saa nähdä mitä ensi viikolla lääkärit sanoo.

 

[TJJ]

Mainittakoon nyt, että viidennessä jalkapöydän luussa on 3 käytännössä 3 sentin alueella 3 erilaista ja erityyppistä murtumaa. Kaikki viidennen jalkapöydänluun tyven murtumat eivät ole jonesin murtumia, joka on oikeasti kovin harvinainen.

 

[Vensteri]

TJJ, kiitos kun avasit hieman tota