Mutta pääasia oli, että yritysmaailma saneli koulutuspolitiikaan ja jätti sitten valtion maksamaan sen laskun. Mitähän jos olisi ollut vaikka liitto, joka olisi jonkun verran voinut hillitä sitä ylenpalttista koulutusintoa, joka siis kusi kintuille melko monille?
Koulutuspoliittisesti Suomessa on menty parin kolmen viimeisen hallituksen aikana metsään ihan lähtökohdiltaan. Vikaan ei mennä vain sisäänottomäärissä, vaan ihan peruslinjauksissa.
Sen sijaan, että rajattaisiin sisäänottoja, otettaisiin sisälle vain todella osaavia ja motivoituneita ihmisiä ja koulutettaisiin heistä laaja-alaisesti mukautumiskykyisiä osaajia, nyt otetaan massat sisälle ja annetaan heille äärimmäisen kapea-alainen koulutus, joka on tosiaan ehkä vanhentunutta tai työtilanteen kannalta tarpeetonta kun kaveri valmistuu 4-5 vuoden päästä. Mukana on edelleen sitä hyvää ainesta, mutta yritysten on varmasti vaikea löytää nämä mukautumiskykyiset kaverit.
Opetusministeriö toimii jotenkin sellaisen olettamuksen pohjalta, että tulevaisuutta voidaan ennustaa, ja että tekemällä akateemisia "viisivuotissuunnitelmia", voidaan jotenkin vastata markkinoiden tarpeisiin. Kyllähän suunnitelmia ja strategioita voi tehdä, mutta ei tarvitse olla yliopistotutkintoa tajutakseen, että parhaatkaan suunnitelmat ei kestä kontaktia todellisuuden kanssa. Siksi pitää varautua kaikkeen ja kouluttaa ihmisiä, joilla on valmiuksia tehdä muutakin kuin jotain kapea-alaista nappitehtävää.
Kyllä mäkin muistan, että fysiikan opiskelijana ei olisi aikoinaan voinut vähemmän kiinnostaa lukea pakollisina perusopintoina koneenpiirustusta, mittaustekniikkaa, ruotsia ja teollisuustaloutta, mutta kyllä noita kaikkia on tarvinnut työssään ihan oikeasti. Nytkin pitää tehdä ensi vuoden budjetti, uusiin kokonaiskustannusmallin mukaisiin projekteihin kuuluu tilinpäätös ja sen ymmärtäminen ja aikoinaan on esim. projektin laskuja tullut tiliöityä. Laitteistosuunnittelussa ja -rakennusprojekteissa on tullut tehtyä useampi CAD-piirustus, sähkökytkentä ja ihan rehellisiä putkitöitäkin. Olen itse ainakin hemmetin tyytyväinen siihen, että opintoihin kuului kaikkea tuollaista "turhaa", jota ei silloin osannut arvostaa.
Voin hyvin kuvitella, miten IT alalla on samanlainen tilanne.
Ja taas vastuuvapauslausetta varmuuden vuoksi, ettei kukaan pääse puukottamaan selkään: puhun omasta puolestani, en työnantajani puolesta.
(siis opiskeluissa)
