Isänmaallisuus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja pååtta
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
28.7.2003
Viestejä
4 903
Millaisena näette suhteenne isänmaallisuuteen? Mitä se merkitsee teille? Itse olin joskus aikoinaan kovinkin isänmaallinen ihminen, mutta asioita ajatellessa on vain miettinyt, että onko isänmaallisuudessa kuitenkaan lopulta mitään järkeä. Isänmaallisuus saa ihmiset tappamaan toisiaan, se luo eripuraa ihmisten välille, jotka ovat saman isän jälkeläisiä vaikkapa vain 10 sukupolven takaa.

Mitä isänmaallisuus lopulta edes on? Ryhmä ihmisiä, jotka ovat muuttaneet maa-alueelle x, nyt muutaman sadan vuoden jälkeen näiden samojen ihmisten jälkeläiset ovat perustaneet yhteiskunnan, johon minunkin on pakko kuulua. Voin tietty vaihtaa maisemaa, mutta samat velvollisuudet seuraavat minua kuitenkin eri isänmaan muodossa. Yhteiskunta vaatii, että minun täytyy puolustaa sitä tarvittaessa hengelläni ja jos kieltäydyn tästä, niin se voi viedä henkeni.

Loppujen lopuksi voidaanko ajatella, että isänmaallisuus ei ole varsinaisesti hyve vaan pikemminkin kirous, joka voi viedä hengen ja terveyden, joka mielummin rikkoo kuin rakentaa sopua eri ihmisten välille? Onko isänmaallisuus oikeastaan vain laillinen jengivala, jonka rikkomisesta seuraa katkera rangaistus.

Tälläistä tajunnanvirtaa:) toivottavasti mua heti lynkata:)
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Itse en aikoinaan ollut kovinkaan isänmaallinen, kunnes tajusin isänmaan todellisen arvon ja kaikki ne uhraukset joita aiemmat sukupolvet on tehnyt meidän hyvinvoinnin eteen. Mielestäni isänmaa on erittäin tärkeä asia, etenkin kun meillä on vielä paras mahdollinen isänmaa. Isänmaallisuus saa ihmisiä tappamaan toisiaan? Okei, joskus varmasti näin, mutta kyllä se syy on yleensä muualla. Tai siis ainakin tappamisen aloittamisen syy on yleensä jokin muu kuin isänmaa. Isänmaata yleensä puolustetaan. Ja kyllä, mielestäni isänmaallisuus on hyve ja tapa turvata myös omille jälkeläisille turvallinen elinympäristö.
 
Isänmaallisuudessahan ei ole mitään järkeä, tulee sotia jne. mutta jos alkaa miettimään niin onko monissa muissa meille tärkeissä asioissa järkeä?

Mitä tunnen Suomea kohtaan ja miksi kutsun tätä isänmaaksi? Ottaahan täällä välillä monikin asia päähän mutta tunnen kuuluvani tänne ja haluan että lapseni kuuluvat myös tänne. Ehkä juuri se tunne että kuulun johonkin, ja halu kuulua johonkin "tiettyyn porukkaan" on sitä isänmaallisuutta perinpohjiltaan, esim. sodassa oman maan puolesta kuoleminen.
 
Noh.. osa suomestahan on vaan ihan käsittämätön kasa paskaa kuten suuri osa poliitikoista, politiikasta, laeista ja veroista. Mutta oma suku asuu täälä ja suomen luonto on todella kaunis ja suomalainen kulttuuri on mielestäni yksi hienoimpia asioita. Mulle isänmaallisuus merkitsee näiden asioiden puolustamista ja isieni sotien saavutusten kunnioittamista. Niiden takia olen valmis marssimaan itärajalle ja kuolemaan itärajalla jos niikseen tulee.

Ah juu ja suomen kieli tietenkin.
 
Tätä mä en nyt vaan käsitä. Miten niin isänmaallisuus aiheuttaa sotia?

Maa X haluaa Suomen itselleen ja aloittaa sodan tavoitteenaan miehittää maa. Suomi-poika alkaa itseänsä puolustamaan ettei maata viedä ja kuolee sodassa "maansa puolesta". Elikkäs ei kait se "isänmaallisuus" pohjimmiltaan aiheuta niitä sotia. En oikein nytten osaa ilmaista itseäni sanoilla, mutta jospa tuosta tummennetusta kohdasta se tulee ilmi...

E. jawhead, kuten jo sanoin en osaa ilmaista itseäni nytten(:rolleyes:), mutta luulen että se isänmaallinen halu puolusta suomea hyökkääjiltä tuli mm. juuri noista aiemmin mainitsemistasi asioista.
 
Niin miten se suomen poikien isänmaallinen halu puolustaa suomea hyökkääjältä aiheutti sen sodan?
 
Itseäni ei syletä mikään muu niin pahasti kuin kaikki kiihko isänmaaliset ym jotka vie asiat aina liian pitkälle. Suomen luonto on kaunis jne, mutta eipä toi isänmaalisuus mulle ole oikeestaan muuta kuin Suomen kannatusta kiekon mm-kisoissa. Mitä tulee noihin sotaveteraani ja muihin sota asioihin niin itsekkin heitä kunnioitan, mutta silti voin tehdä omat päätökseni.
 
Itseäni ei syletä mikään muu niin pahasti kuin kaikki kiihko isänmaaliset ym jotka vie asiat aina liian pitkälle. Suomen luonto on kaunis jne, mutta eipä toi isänmaalisuus mulle ole oikeestaan muuta kuin Suomen kannatusta kiekon mm-kisoissa. Mitä tulee noihin sotaveteraani ja muihin sota asioihin niin itsekkin heitä kunnioitan, mutta silti voin tehdä omat päätökseni.

Missä menee kiihkoisänmaallisuuden raja? Ja mitä toi viimenen lause tarkoittaa? Ei kai noi ole edes mitenkään toisiaan poissulkevia asioita?
 
Isänmaaidiootit ovat oma lukunsa, mutta isänmaallisuuden voi nähdä myös positiiviselta kannalta, arvostuksena sitä valtiota kohtaan jonka menneet ja nykyiset sukupolvet ovat rakentaneet yhteistyössä toisilleen, kooten kaikki ihmiset saman lipun alle. Samahan se on jenkeissä, siellä ollaan ylpeitä omasta maasta vaikka kaikki asukkaat on haalittu Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta.

Positiiviseksi tämän valtion tekee mielestäni se, että siihen on vielä lisätty päälle hienoja arvoja kuten sitä että kaikki ovat tasa-arvoisia, vähäosaisillakin tulee olla mahdollisuus toimeentuloon, kaikkien lapsien tulee päästä opiskelemaan ja kouluttautumaan jne - ja jopa alkuaikoina sellaisiakin omaperäisiä vetoja kuten että jopa naiset saavat äänestää vaaleissa.
 
Tollaset päättäjät (jep, kansa ne on valinnu, tyhmä kansa?) syö ainakin pienen palasen omasta "isänmaallisuudentunteesta". Sit tämmöset "hyvinvointivaltion" hinnat ei kauheesti kiinnosta meikäläistä. Ruuasta saa pulittaa puolet palkasta, bensa maksaa ihan älyttömästi jne. Lista on pitkä.
Minne ne älyttömät määrät verorahoja sitten menee, jaa-a. Vaikka minne. Ihan pelottaa koko ajatus siitä jos/että/kun niin suuret määrät rahaa menee ns. "turhuuksiin".
Suomi on nyt rikkaimmillaan, eikä minusta täällä kyllä olot yhtään sen enempää ole kohentuneet. Päinvastoin.

Termi suomalaisuus on niitä harvoja asioita, joiden puolesta voin sanoa olevani edes jotenkin isänmaallinen. Se suomalainen sisu, koko se perkele asenne.
Oli kerran suo, kuokka ja Jussi.
Juuria arvostan ja sitä miten tämän maan eteen jotkut ovat taistelleet. Siitä syvä kumarrus ja kunnioitukset.
Mutta se minkälainen yhteiskunta tämä nykyään on ja mihin tämä tästä pikkuhiljaa muuttuu, ei mielestäni ole positiivista ollenkaan.
En sano, että Suomi on paska maa, minulla ei ole varaa sitä sanoa, kun en ole asunut muualla, enkä tutustunut muun maailman meininkiin tarpeeksi kunnolla lainkaan. Joskus sen voin ehkä sanoa ja luulen, että niin käy mikäli sama meno jatkuu. Ei vaan kiinnosta tällänen systeemi oikeestaan paskanvertaa.
 
Missä menee kiihkoisänmaallisuuden raja? Ja mitä toi viimenen lause tarkoittaa? Ei kai noi ole edes mitenkään toisiaan poissulkevia asioita?

Siis noilla kiihkoisänmaallisilla tarkotan niitä jotka jauhaa sodan veteraaneista joka asiassa, aina jankutetaan että ne tekivät tätä ja tuota ja että Suomessa ei saa olla muita kuin Suomalaisia. Suosi Suomalaisia, potki pakolaisia, nämä tyypit.
Ja tolla viimesellä lauseella tarkotan sitä, että jos ilmoitan esim. että en halua mennä armeijaan tai suorittaa asepalvelusta ollenkaan niin siinä ollaan sitte jauhamassa että en kunnioittaisi veteraaneja ja isänmaata. Eli voin tehdä omat päätökset ja olla nielemättä muiden ihmisten tekemiä säädöksiä, ja samaan aikaan kunnioittaa perinteitä.
Anteeksi jos olin kirjoittanut epäselvästi:)
 
Sit tämmöset "hyvinvointivaltion" hinnat ei kauheesti kiinnosta meikäläistä. Ruuasta saa pulittaa puolet palkasta, bensa maksaa ihan älyttömästi jne. Lista on pitkä.
Minne ne älyttömät määrät verorahoja sitten menee, jaa-a. Vaikka minne. Ihan pelottaa koko ajatus siitä jos/että/kun niin suuret määrät rahaa menee ns. "turhuuksiin".
Suomalaisilla menee tällä hetkellä 16% tuloista ruokaan. Ruoan hinnan sais samantien tuplata, että ihmiset tajuis mikä on oikeesti tärkeää.
 
En näköjään enää voi editoida tota viestiä joten kirjotan uuden. Eli nämä ihmiset jotka on tehny tälläsen säädöksen, että jokaisen suomalaisen miehen pitää suorittaa asepalvelus ja jos minä haluan tehdä toisin, ja en suorita asepalvelusta niin ne rankaisee minua siitä että mun aatteet ei vastaa heidän aatteitaan ja ne pistää mut istumaan. Ja tottakai mä elän omien aatteiden mukaan enkä anna muiden sanella miten pitäs elää. Eli minä voin elää omien moraalien mukaan ja olla hyväksymättä muiden säädöksiä (esim just toi juttu jonka selitin) ja silti kunnioittaa niitä perinteitä ja vaikka niitä sotaveteraaneja.

edit: jooh, tulee offtopiccia, vois lopettaa tän jauhamisen tähän.
 
En näköjään enää voi editoida tota viestiä joten kirjotan uuden. Eli nämä ihmiset jotka on tehny tälläsen säädöksen, että jokaisen suomalaisen miehen pitää suorittaa asepalvelus ja jos minä haluan tehdä toisin, ja en suorita asepalvelusta niin ne rankaisee minua siitä että mun aatteet ei vastaa heidän aatteitaan ja ne pistää mut istumaan. Ja tottakai mä elän omien aatteiden mukaan enkä anna muiden sanella miten pitäs elää. Eli minä voin elää omien moraalien mukaan ja olla hyväksymättä muiden säädöksiä (esim just toi juttu jonka selitin) ja silti kunnioittaa niitä perinteitä ja vaikka niitä sotaveteraaneja.

Otatko huomioon tässä että mistä ne lait ja säädökset ovat peräisin? Periaatteessahan sen voi ajatella niin, että kansan valitsemat edustajat ovat tälläisen lain säätämiseen osallistuneet, eli se on olemassa koska kansalaiset ovat ajatelleet että se on hyvä idea että Suomen kansalla on käytössä armeija joka sitä puolustaa tarpeen tullen.

No, voi myös sanoa että ajat muuttuvat ja lait eivät aina ole kovin hyvin ajan hengen mukaisia, mutta sitä varten on sitten politiikka minkä kautta jokainen voi pyrkiä vaikuttamaan lakeihin ihan jopa henkilökohtaisesti. Mun mielestä on aina vähän huono ajatusmalli että "joku säätää" ihmisiä koskevia lakeja, kun ihmiset itse voisivat hyvin osallistua siihen päätöksentekoon ja tuoda ilmi mielipiteen.
 
Mikä siinä nyt t.t.t ja kumppanit on niin perkeleen vaikeaa käydä sitä inttiä? Halu päättää omista asioista, omat mielipiteet on yhteiskuntaa tärkeämmät jne. Nämä jätkät ei sitten varmaan tarvitse eläkettä, terveydenhoitopalveluja, palokuntaa, poliisia, ambulanssia tai mitään muutakaan, mitä ylläpidetään yhteiskunnan varoilla? Nämä asiat nyt ei varmaan suoranaisesti isänmaallisuuteen liity, mutta kyllä tuo maanpuolustus kuuluu mielestäni velvollisuuksiin, jos aikoo tässä yhteiskunnassa taapertaa! Jos ihmisestä ei ole Suomelle mitään hyötyä niin miksi Suomestakaan olisi tälle ihmiselle. Ihan sama sitten onko pakolainen vai kotimainen....
 
Itse arvostan kotimaana Suomea hyvin paljon vaikka voisin kuvitella muuttavani muuallekin. Voinkin sanoa olevani isänmaallinen. Suomalaisten saavutusten seuraaminen urheilun saralla ei kiinnosta mutta minusta täällä on paljon asioita joista saa olla ylpeä: koulutusjärjestelmä, sosiaalietuudet, terveydenhuolto, korruptio minimissä ja sananvapaus. Kun käy vierailemassa joissain "paskamaissa" niin saa vähän kontrastia siihen kuinka hyvin täällä onkaan asiat ja kyllä minä ainakin olisin valmis tekemään oman osuuteni sen eteen, että asiat on näin myös tulevilla sukupolvilla. Viimeiseen asti puolustaminen sotatilanteessa ei olisi ongelma, tosin ilman sotaakin puolustaisin tarvittaessa vaikka veljeäni viimeiseen asti.
 
Mikä siinä nyt t.t.t ja kumppanit on niin perkeleen vaikeaa käydä sitä inttiä? Halu päättää omista asioista, omat mielipiteet on yhteiskuntaa tärkeämmät jne. Nämä jätkät ei sitten varmaan tarvitse eläkettä, terveydenhoitopalveluja, palokuntaa, poliisia, ambulanssia tai mitään muutakaan, mitä ylläpidetään yhteiskunnan varoilla? Nämä asiat nyt ei varmaan suoranaisesti isänmaallisuuteen liity, mutta kyllä tuo maanpuolustus kuuluu mielestäni velvollisuuksiin, jos aikoo tässä yhteiskunnassa taapertaa! Jos ihmisestä ei ole Suomelle mitään hyötyä niin miksi Suomestakaan olisi tälle ihmiselle. Ihan sama sitten onko pakolainen vai kotimainen....
Se on juuri sitä kun halutaan olla jotain omaa mieltä asioista :D Henkilökohtaisesti olin ennen armeijaa 16vuotiaana juuri samaa mieltä. No jostain syystä tai toisesta valitsin kuitenkin armeijan koska se oli nopein tapa käydä vankilan ohella :D Ja mikäs sen mukavampaa kuin pyssyleikit aikuisiällä :rolleyes:

Mitä tuohon isänmaallisuuden merkitykseen tulee niin kyllä itse ainakin henkilökohtaisesti luotan alkuperäisväestöön enemmän esimerkiksi kaupankäynnissä kuin muihin. Näen myös aina punaista kun afrikkalaissyntyinen bambumajasta kotoisin oleva mustamies on raiskannut suomalaissyntyisen naisen :curs: Kunnioitan myös sotaveteraaneja joilla on ollut munaa lähtee taistelemaan 5kertaa isompaa armeijaa vastaan. Isänmaallisuus tulee myös aina mieleen kun kaikenmaailman allahin lapset koittavat kulttuuriaan tuoda suomeen ja vielä kaiken hyvän lisäksi heille annetaan omia käyttöaikoja uimahalliin jotta ollaan lähempänä ihmistenvälistä tasa-arvoa...
 
Mikä siinä nyt t.t.t ja kumppanit on niin perkeleen vaikeaa käydä sitä inttiä? Halu päättää omista asioista, omat mielipiteet on yhteiskuntaa tärkeämmät jne. Nämä jätkät ei sitten varmaan tarvitse eläkettä, terveydenhoitopalveluja, palokuntaa, poliisia, ambulanssia tai mitään muutakaan, mitä ylläpidetään yhteiskunnan varoilla? Nämä asiat nyt ei varmaan suoranaisesti isänmaallisuuteen liity, mutta kyllä tuo maanpuolustus kuuluu mielestäni velvollisuuksiin, jos aikoo tässä yhteiskunnassa taapertaa! Jos ihmisestä ei ole Suomelle mitään hyötyä niin miksi Suomestakaan olisi tälle ihmiselle. Ihan sama sitten onko pakolainen vai kotimainen....

Mä en nyt oikein käsitä tätä logiikkaa. Jos mielipide on se, että pakollinen asevelvollisuus on yhteiskunnan ja yksilön kannalta huono juttu, haluaa erota koko yhteiskunnasta ja kaikista sen instituutioista? En tajua miten se intti voi olla joillekin niin saatanan kova egobuusteri, aivan kuin ei olisi muita tapoja suojella reviiriään ja opetella petaamaan oma sänky. Jos mielipide perustuu muihin seikkoihin kuin "en jaksa" tai "en halua leikata hiuksiani" voisi kuvitella, että sitä inttiä ei sitten käydä "kun se vaan on helpompaa". Jos johonkin haluaa vaikuttaa, voi vähintään seistä sanojensa takana eikä mennä sen valtavirran mukana. Useimmille se intti on vain keino boostata sitä omaa kunniantuntoa kun on niin kova isän maan puollustaja, toisin kuin kaikki sivarit ja muut homot. Kyllä se isänmaallisuus voi olla esillä muutenkin kuin noudattamalla orjallisesti epäkelvoiksi mieltämiään tapoja.

Heti perään ammun itseäni jalkaan ja totean, että en ole isänmaallinen sanan siinä merkityksessä, kuin se yleensä mielletään. En koe erityistä yhteenkuuluvuutta suomalaisten kanssa sinänsä, eikä "Suomen" menestyminen missään kiinnosta pätkääkään. Sotaveteraaneja on helppo glorifioida jälkeenpäin, mutta kuva sodista tuntuu olevan todella kummallinen monella. Kyllä se Tuntematon on hyvä kirja, mutta sodan arki on käsittääkseni ollut hieman toisenlainen kuin tämä yleisesti hyväksytty kultaisten sankarien linja, joka rinta paisuen seisoo rajalla pitämässä maailmaa kasassa. Jokainen on tehnyt mitä on tehnyt, ja useimmat ovat siihen ajautuneet kun oli pakko samalla tavalla, kuin moni ajautuu lukioon kun ei oikein tiedä mitä haluaisi tehdä.

Mitä taas tulee kieleen ja kulttuuriin, olen hyvinkin ylpeä omistani. Kulttuurin en tosin katso rajautuvan Suomen sisäpuolelle, mutta ylläolevasta ei todellakaan pidä tulkita, että kannattaisin mitään kulttuurien sulatusuunia vai mikä kattila se olikaan. Voisin asua muuallakin, vaalimani kulttuuri ei ole missään maapläntissä kiinni.

edit. lisättäköön tuosta kielellisestä ja kirjallisesta kulttuurista vielä, että se kertoo mielestäni kansasta hyvin paljon. Sekä sisältö että se, että sitä ylipäänsä on. Toki on erittäin hienoa, että Suomi on onnistunut paitsi itsenäistymään myös pysymään itsenäisenä. Oma "arvostukseni" menee kuitenkin enemmän sinne kielen ja kirjallisen perinteen yllpitämisen ja kehittämisen historiaan.
 
Back
Ylös Bottom