Interim-tittelit

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja AndyS
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Eiköhän tää suunsoitto oo enemmänkin kamppailijoiden juttu. Ei pahemmin esimerkiksi Sidney Crosby, Tiger Woods, Teemu Selänne, Michael Schumacher tai vaikkapa Usain Bolt kanssakilpailijoilleen julkisesti huutele/huudellut.
 
Schumacher nyt ainakin oli tunnettu hyvänä esiintyjänä ja valovoimaisena persoonana. Ero siis vakka Räikköseen oli aika selkeä.

Joukkuepelit varsinkin ovat sen uhoamisen kannalta aika erilaisia, kun niissä ei samlla tavalla olla mies miestä vastaan, eikä sanoja voi kohdistaa tietylle henkilölle. Samoin monessa muussakin urheilussa on monta vastustajaa eikä vain yksi ja se muuttaa asetelmaa aika paljon.
 
No ei ne tenniksen tai shakinpelaajatkaan uhoa ja heittele toisiaan virvoitusjuomatölkeillä, vaikka kilpailutilanteet ovat mies miestä vastaan. Eikä sitä kyllä tapahdu juurikaan perinteisissä olympia-kamppailulajeissakaan, kuten judossa ja painissa. Eli kyllä tämä pelleily rajoittuu aika pitkälti ammattinyrkkeilyyn ja vapaaotteluun, ja juurikin siitä syystä että tavoitellaan tietyntyyppistä yleisöä, eli väkivaltaa ihannoivia idiootteja joihin tuollainen pelleily vetoaa. Ja tietysti lyhyellä tähtäimellä, kun lajit ovat tällä tavalla profiloituneet, niin tämä lieneekin järkevää. Mutta jos tuosta imagosta haluaisi joskus eroon, niin että laji otettaisiin valtamediassakin vakavasti salonkikelpoisena urheiluna, niin tämä ei ole oikea tapa toimia.
 
No ei ne tenniksen tai shakinpelaajatkaan uhoa ja heittele toisiaan virvoitusjuomatölkeillä, vaikka kilpailutilanteet ovat mies miestä vastaan. Eikä sitä kyllä tapahdu juurikaan perinteisissä olympia-kamppailulajeissakaan, kuten judossa ja painissa. Eli kyllä tämä pelleily rajoittuu aika pitkälti ammattinyrkkeilyyn ja vapaaotteluun, ja juurikin siitä syystä että tavoitellaan tietyntyyppistä yleisöä, eli väkivaltaa ihannoivia idiootteja joihin tuollainen pelleily vetoaa. Ja tietysti lyhyellä tähtäimellä, kun lajit ovat tällä tavalla profiloituneet, niin tämä lieneekin järkevää. Mutta jos tuosta imagosta haluaisi joskus eroon, niin että laji otettaisiin valtamediassakin vakavasti salonkikelpoisena urheiluna, niin tämä ei ole oikea tapa toimia.
Samaa mieltä muuten, mutta en usko että tuo hirveän negatiivisesti vaikuttaa imagoon. Kyllä ne valtamediatkin seuraa ihmisiä kiinnostavia ilmiöitä ja ei tainnut Cassius Clayn posketon uhoaminen hirveästi haittaa tehdä nyrkkeilylle loppujen lopuksi kun sai nyrkkeilyä inhoavatkin kiinnostumaan touhusta.
Tämän kaltaisiin kamppailulajeihin kuuluu kuitenkin aivan erilainen jännite kuin muihin urheilulajeihin. Toki sellainen täysin teennäinen suunsoitto ihmisiltä jotka eivät sitä vain yksinkertaisesti osaa, on kovin vaivaannuttavaa. Yleisesti kuitenkin väitän, että esimerkiksi Ali, Tyson ja nyt McGregor tekevät oikeasti hyvää lajille. Onko lajit sitten salonkikelpoisia, niin siitä en tiedä, mutta haluavatko ne ollakkaan mitään curlingiin, salibandyyn ja golfiin rinnastettavia lajeja? Kovien tyyppien kovia lajeja, joissa välillä rapatessa roiskuu.
 
Samaa mieltä muuten, mutta en usko että tuo hirveän negatiivisesti vaikuttaa imagoon. Kyllä ne valtamediatkin seuraa ihmisiä kiinnostavia ilmiöitä ja ei tainnut Cassius Clayn posketon uhoaminen hirveästi haittaa tehdä nyrkkeilylle loppujen lopuksi kun sai nyrkkeilyä inhoavatkin kiinnostumaan touhusta.
Tämän kaltaisiin kamppailulajeihin kuuluu kuitenkin aivan erilainen jännite kuin muihin urheilulajeihin. Toki sellainen täysin teennäinen suunsoitto ihmisiltä jotka eivät sitä vain yksinkertaisesti osaa, on kovin vaivaannuttavaa. Yleisesti kuitenkin väitän, että esimerkiksi Ali, Tyson ja nyt McGregor tekevät oikeasti hyvää lajille. Onko lajit sitten salonkikelpoisia, niin siitä en tiedä, mutta haluavatko ne ollakkaan mitään curlingiin, salibandyyn ja golfiin rinnastettavia lajeja? Kovien tyyppien kovia lajeja, joissa välillä rapatessa roiskuu.
Niin, ihan kuin ne maailman huiput tenniksessä tai vaikkapa judossa olisivat vähemmän "kovia tyyppejä" kun eivät käyttäydy kuin 5-vuotiaat hiekkalaatikolla. Tuolla imagolla saavutetaan tietty yleisö tehokkaasti, ja yhtä tehokkaasti karkotetaan toinen osa potentiaalisista seuraajista. Maailman seuratuimmat ja kaupallisesti menestyneimmät lajit (esim futis, niin tylsää katsottavaa kuin se onkin) ovat sellaisia, joissa ainakin organisaatioiden tasolla kiinnitetään erittäin paljon huomiota lajin ja urheilijoiden imagoon, ja jatkuvasti järjestetään kaikenlaisia "respect" kampanjoita jne. Onko tämä sitten sattumaa, vai osoitus tuon tyyppisen imagonrakentamisen toimivuudesta pitkällä tähtäimellä? Olisiko nyrkkeily vielä suositumpaa ja rahakkaampaa, jos siinäkin olisi valittu erilainen tie? Itse uskon että olisi, mutta enpä minä tätä pysty sen ihmeellisemmin todistamaan. Itseäni vain häiritsee tuo lapsellinen markkinointi, enkä usko olevani ainoa. Jos kamppailulajit eivät lajina kiinnostaisi erityisen paljon, niin varmaankin seuraisin jotain muuta urheilua, jossa tällaista pelleilyä on vähemmän.
 
Niin, ihan kuin ne maailman huiput tenniksessä tai vaikkapa judossa olisivat vähemmän "kovia tyyppejä" kun eivät käyttäydy kuin 5-vuotiaat hiekkalaatikolla. Tuolla imagolla saavutetaan tietty yleisö tehokkaasti, ja yhtä tehokkaasti karkotetaan toinen osa potentiaalisista seuraajista. Maailman seuratuimmat ja kaupallisesti menestyneimmät lajit (esim futis, niin tylsää katsottavaa kuin se onkin) ovat sellaisia, joissa ainakin organisaatioiden tasolla kiinnitetään erittäin paljon huomiota lajin ja urheilijoiden imagoon, ja jatkuvasti järjestetään kaikenlaisia "respect" kampanjoita jne. Onko tämä sitten sattumaa, vai osoitus tuon tyyppisen imagonrakentamisen toimivuudesta pitkällä tähtäimellä? Olisiko nyrkkeily vielä suositumpaa ja rahakkaampaa, jos siinäkin olisi valittu erilainen tie? Itse uskon että olisi, mutta enpä minä tätä pysty sen ihmeellisemmin todistamaan. Itseäni vain häiritsee tuo lapsellinen markkinointi, enkä usko olevani ainoa. Jos kamppailulajit eivät lajina kiinnostaisi erityisen paljon, niin varmaankin seuraisin jotain muuta urheilua, jossa tällaista pelleilyä on vähemmän.
Tuo on aika veteenpiirretty viiva, että milloin markkinointi uhoamalla on toimivaa ja milloin se menee ihan pelleilyksi. Tämä tietysti on hirveän subjektiivinen näkemys. Itse seuraan ja fanitan kovasti amatööripainia, nyrkkeilyä ja judoa ja arvostan näitä urheilijoita todella korkealle. En myöskään kaipaa sinne mitään uhoamista. Pakko kuitenkin myöntää, että kyllä ammattilaispuolella ottelijoiden välillä oleva beeffi (olkoon joku oikea syy tai sitten toisen suunsoitosta syntynyt) on tehnyt monesta matsista ennalta huomattavasti kiinnostavamman. Mutta kuten aikaisemmassa postissa viittasin, niin niitä puhelahjoja olisi hyvä omata jonkun verran tai sitten oltava jotain aitoa "bad blood" tunnetta siellä taustalla, muuten on aika väkinäistä uhoamiset.
Väittäisin, ettei nyrkkeilystä saisi jalkapalloon verrattavaa lajia vaikka mitä tehtäisiin. Ei voi oikein montaa muutakaan lajia verrata mitenkään futikseen. Siinä on sellainen iso periaatteellinen ero, että ihmisten lyöminen jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan aika paljon kärkevämmin kuin pallopelit.
 
Niin, ihan kuin ne maailman huiput tenniksessä tai vaikkapa judossa olisivat vähemmän "kovia tyyppejä" kun eivät käyttäydy kuin 5-vuotiaat hiekkalaatikolla.
Onko se nyt tosiaan niin hirveän kamalaa, kun toisiaan vastaan nyrkein, potkuin ja erilaisin voimankäyttöottein kamppailevat miehet uhoavat itsevarmasti tekevänsä toisilleen kyseisiä temppuja ja voittavansa? Vähän sama kuin tennispelaaja sanoisi, että aikoo hakata palloa useammin hänen kenttäpuoliskolleen kuin mitä hän pystyy hakkaamaan takaisin – voi kamala.

Jalkapallosta ja "respektistä" samassa lauseessa puhuminen nyt on ihan vitsi, kun laji rakentuu huipputasollakin vahvasti siihen kuka pystyy kusettamaan tuomaria parhaiten "loukkaantumisillaan" ja epäurheilijamainen käytös on muutenkin ihan arkipäivää tuomareilla huutamisineen.

Tuo Hollawayn ja Pettisin matsin väliaikainen mestaruusvyö on pakon edessä tehty markkinointikikka. PPV-kortti kuivui pahasti, kun DC taas hajotti itsensä ja jotain oli pakko keksiä. Eikä Aldon urasuunnitelmista ehkä ollut ihan täyttä varmuutta, kun juuri uhkaili lopettavansa koko lajin.
 
Onko se nyt tosiaan niin hirveän kamalaa, kun toisiaan vastaan nyrkein, potkuin ja erilaisin voimankäyttöottein kamppailevat miehet uhoavat itsevarmasti tekevänsä toisilleen kyseisiä temppuja ja voittavansa? Vähän sama kuin tennispelaaja sanoisi, että aikoo hakata palloa useammin hänen kenttäpuoliskolleen kuin mitä hän pystyy hakkaamaan takaisin – voi kamala.
Ei se ongelma olekaan siinä, jos uhotaan voittavansa ottelu ja olevansa parempi urheilija. Mutta kun tämä ei ole ollenkaan se pointti näissä lehdistötilaisuuksissa yms tempauksissa, vaan se täysin urheiluun liittymätön "tappeleminen", töniminen, esineiden heittely, tappouhkaukset jne lapsellinen riehuminen. Juuri tämä on sellaista käytöstä jota monessa muussa urheilussa pyritään kitkemään, ja johon näissä muutamissa lajeissa taas kannustetaan organisaation puolelta vähintään puoliavoimesti.

Jalkapalloa en itsekään jaksa juurikaan seurata juurikin tuon epäurheilijamaisen loukkaantumisten filmaamisen yms pelleilyn takia, mutta selkeä ero onkin, että tuota aspektia lajista ei ikinä korosteta markkinointimielessä. (Joskaan sitä ei jostain minulle käsittämättömästä syystä pyritä myöskään kitkemään pois esim videotuomareiden avulla, mutta tämä on eri keskustelu). Sen sijaan kamppailu-urheilijoiden "epäurheilijamainen" ja lapsellinen uhoaminen on nimenomaan tärkein ja keskeisin markkinointiväline joka määrittelee koko lajin kuvan mediassa.
 
Tuo Hollawayn ja Pettisin matsin väliaikainen mestaruusvyö on pakon edessä tehty markkinointikikka. PPV-kortti kuivui pahasti, kun DC taas hajotti itsensä ja jotain oli pakko keksiä. Eikä Aldon urasuunnitelmista ehkä ollut ihan täyttä varmuutta, kun juuri uhkaili lopettavansa koko lajin.
Ariel Helwanilla oli hyvä pointti tähän markkinointikikan toteuttamiseen liittyen MMA Hourissa. Hyvin harva ottaa interim vyöt tosissaan eivätkä satunnaisfanit edes välttämättä ymmärrä näitä kuvioita. UFC:n olisi pitänyt pistää oikea titteli jakoon Holloway vs Pettis -ottelussa ja jättää Aldolle interim vyö. Oikeaa titteliä on paljon helpompi markkinoida erityisesti, kun kyseessä on Conorin seuraaja ja potentiaalinen tuleva vastustaja. Aldoa kohtaan tämä olisi vähän kylmää, mutta toisaalta oikeutettua huomioidessa hänen eläköitymispuheet ja uhkailun taputtaa suoraan seuraavassa ottelussaan.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Sen sijaan kamppailu-urheilijoiden "epäurheilijamainen" ja lapsellinen uhoaminen on nimenomaan tärkein ja keskeisin markkinointiväline joka määrittelee koko lajin kuvan mediassa.
Mikä sitten olisi se parempi keskeinen markkinointiväline? Kohteliaisuuksien vaihtaminen hyvässä urheiluhengessä ja hymyssä suin? Ei sellainen herätä kuin korkeintaan lajiniilojen kiinnostuksen, media ja suuri yleisö haukottelee ja menee seuraamaan ruohon kasvua tai golfia. Tietynlainen vihamielisyys ottelijoiden välillä on ymmärrettävää ja suotavaa, kun tarkoituksena on kuitenkin saattaa vastustaja voimakeinoin vähintäänkin tajuttomuuden rajamaille.
 
Mikä sitten olisi se parempi keskeinen markkinointiväline? Kohteliaisuuksien vaihtaminen hyvässä urheiluhengessä ja hymyssä suin? Ei sellainen herätä kuin korkeintaan lajiniilojen kiinnostuksen, media ja suuri yleisö haukottelee ja menee seuraamaan ruohon kasvua tai golfia. Tietynlainen vihamielisyys ottelijoiden välillä on ymmärrettävää ja suotavaa, kun tarkoituksena on kuitenkin saattaa vastustaja voimakeinoin vähintäänkin tajuttomuuden rajamaille.
Miksi se sama urheiluhengen korostaminen sitten toimii vaikkapa sen futiksen markkinoinnissa, niin että katsojia on useita kertaluokkia enemmän kuin kaikella kamppailu-urheilulla yhteensä? Vai onko vain niin, että yli miljardi ihmistä sattuu vain olemaan jalkapallon suhteen "lajiniiloja"?

Miksi ihmeessä kamppailu-urheilijoiden pitäisi suhtautua toisiinsa vihamielisesti? Tuo asenne kertoo siitä, että ei osata erottaa kamppailussa kilpailemista tosielämän väkivallasta, vaikka nämä ovat täysin eri asiat. Kamppailu-urheilussa yritetään voittaa toinen ottelija annettujen sääntöjen puitteissa, aivan samalla tavalla kuin missä tahansa muussakin pelissä. Moni muukin urheilulaji on syntynyt taistelu- tai sotataitojen simuloimisesta, mutta ei esim keihään- tai kiekonheittäjät uhoa tappavansa vastustajiaan näillä välineillä, vaikka näidenkin lajien juuret ovat nimenomaan antiikinaikaisten sota-aseiden käytössä, vastaavasti kun kamppailu-urheilun juuret ovat kaksintaistelussa tarvittavien taitojen harjoittelussa.

Tämä väkivaltaa ihannoiva markkinointi vetoaa ihmisiin, jotka ovat liian yksinkertaisia tätä eroa hahmottamaan, ja jotka muutenkin ihannoivat tällaista äärimmäistä macho-kulttuuria, mutta olen melko varma että tämä on aika pieni vähemmistö koko maailman väestöstä. Ja tämän puolesta mielestäni puhuu myös se, että "puhtaammalla" imagolla ratsastavat lajit myös menestyvät paremmin.

Tämä nyt siis vain näkökulmana, kun täällä aina hehkutetaan kuinka kaikki nuo lapselliset pelleilyt ovat hyväksi lajille. Mielestäni se ei ole ollenkaan itsestäänselvää että näin on pitkällä tähtäimellä.
 
Miksi se sama urheiluhengen korostaminen sitten toimii vaikkapa sen futiksen markkinoinnissa, niin että katsojia on useita kertaluokkia enemmän kuin kaikella kamppailu-urheilulla yhteensä? Vai onko vain niin, että yli miljardi ihmistä sattuu vain olemaan jalkapallon suhteen "lajiniiloja"?
No kun ei se vain toimi. Jos toimisi, niin tottakai joku olisi sillä tavalla jo homman hoitanut. Muita ideoita?

Kamppailusta ja oikeasta kilpailusta vieraantuneiden on helpompi fanittaa pehmeiden arvojen mukaisia leppoisia pallopelejä tai jotain muuta harmitonta. Ei kamppailu-urheilusta voi koskaan tulla niin hyväksyttyä kuin vaikkapa jalkapallosta.

Tuo ajatusmalli joka rinnastaa kamppailu-urheilun ja sen ulkopuolisen harmittoman suunsoiton oikeaan väkivaltaan kertoo, että henkilö ei ole oikein perillä asioista ja haluaa vain paheksua epäkohteliaasti käyttäytyviä kamppailijoita. Eikä siinä mitään, kyllä niin voi tehdä. Väkivalta on vain ihan eri asia kuin kahden vapaaehtoisen kamppailu-urheilijan välienselvittely jonkin sääntökokoelman puitteissa, eikä niitä rinnasta kuin tietämätön.
 
Moni muukin urheilulaji on syntynyt taistelu- tai sotataitojen simuloimisesta, mutta ei esim keihään- tai kiekonheittäjät uhoa tappavansa vastustajiaan näillä välineillä, vaikka näidenkin lajien juuret ovat nimenomaan antiikinaikaisten sota-aseiden käytössä, vastaavasti kun kamppailu-urheilun juuret ovat kaksintaistelussa tarvittavien taitojen harjoittelussa.

Tämä analogia ei ontuisi läheskään niin pahasti jos MMA olisi sarja suoritettavia katoja, joita sitten arvosteltaisiin. Tai jos keihään- ja kiekonheitossa kilpakumppanit laitettaisiin heittosektorille juoksentelemaan ja kilpailun voisi myös ratkaista heittämällä välinettä kuolettavasti vastustajaan.
 
Ei se suunsoitto aina toimi.



Minusta tärkeintä on ottelijoille luoda draamaa ja tarinaa otteluiden taustalle. Conorilla se on ollut tuo uhoaminen ja uusien haasteiden hakeminen. Conor on myös saanut markkinoitua itsensä Irlannin omana poikana. GSP ei myöskään koskaan soittanut suuta, mutta oli ns. Kanadan oma poika ja siksi suosittu.
 
Miksi se sama urheiluhengen korostaminen sitten toimii vaikkapa sen futiksen markkinoinnissa, niin että katsojia on useita kertaluokkia enemmän kuin kaikella kamppailu-urheilulla yhteensä? Vai onko vain niin, että yli miljardi ihmistä sattuu vain olemaan jalkapallon suhteen "lajiniiloja"?

Jalkapallossa on vahvempi tarina. Suurseurat ovat isoja kaverikerhoja joihin liitytään lapsena ja josta ei lähdetä pois koskaan. Se matsien seuraaminen on melkein kuin uskonnollinen kokemus.
 
No kun ei se vain toimi. Jos toimisi, niin tottakai joku olisi sillä tavalla jo homman hoitanut. Muita ideoita?

Kamppailusta ja oikeasta kilpailusta vieraantuneiden on helpompi fanittaa pehmeiden arvojen mukaisia leppoisia pallopelejä tai jotain muuta harmitonta. Ei kamppailu-urheilusta voi koskaan tulla niin hyväksyttyä kuin vaikkapa jalkapallosta.

Tuo ajatusmalli joka rinnastaa kamppailu-urheilun ja sen ulkopuolisen harmittoman suunsoiton oikeaan väkivaltaan kertoo, että henkilö ei ole oikein perillä asioista ja haluaa vain paheksua epäkohteliaasti käyttäytyviä kamppailijoita. Eikä siinä mitään, kyllä niin voi tehdä. Väkivalta on vain ihan eri asia kuin kahden vapaaehtoisen kamppailu-urheilijan välienselvittely jonkin sääntökokoelman puitteissa, eikä niitä rinnasta kuin tietämätön.
Nyt mä en kyllä oikein saa tuosta sun viimeisestä pointista selvää? Siis nimenomaan tuotahan minä yritin sanoa, että ei ole mitään syytä olettaa että kamppailijoiden pitäisi suhtautua toisiinsa vihamielisesti, kun kamppailu-urheilu ei kuitenkaan ole väkivaltaa. Ja tämä siis vastauksena sinun viestiisi, jossa kirjoitit että vihamielisyys kamppailijoiden välillä on suotavaa. Eli miten se nyt menee? Miksi niitä tappouhkauksia (esim Jones vs Cormier) ja muuta lapsellista sekoilua pitää/kannattaa liittää tähän, kun kuitenkin kyseessä on puhdas urheilu?

Itse seuraan tätä lajia ihan urheiluna, eikä minua kiinnosta se lapsellinen pelleily mitä näissä pressitilaisuuksissa yms harrastetaan. Siltä onneksi välttyy kun ei näitä tilaisuuksia seuraa, mutta markkinoinnin kannalta en siis usko että tämä on paras strategia, ja sinun argumenttisi "ei se vaan toimi" ei nyt ole minua vakuuttanut.

Mutta eipä siinä mitään, sinä kuulut selvästi siihen kohderyhmään johon tämä nykyinen markkinointistrategia uppoaa, ja hyvä niin.
 
Eli kyllä tämä pelleily rajoittuu aika pitkälti ammattinyrkkeilyyn ja vapaaotteluun, ja juurikin siitä syystä että tavoitellaan tietyntyyppistä yleisöä, eli väkivaltaa ihannoivia idiootteja joihin tuollainen pelleily vetoaa.
Miksi se sama urheiluhengen korostaminen sitten toimii vaikkapa sen futiksen markkinoinnissa, niin että katsojia on useita kertaluokkia enemmän kuin kaikella kamppailu-urheilulla yhteensä?
Hassua miten puhut vapaaottelufaneista väkivaltaa ihannoivina idiootteina ja futisfaneista urheiluhengen ruumiillistumana. Kumman lajin fanit vetävät jatkuvasti toisiaan joukolla turpiin sen takia, että he kannattavat eri urheilijoita? https://en.wikipedia.org/wiki/Football_hooliganism

Kamppailulajien vertaaminen muihin urheilulajeihin, varsinkin maailman suosituimpaan lajiin eli jalkapalloon, on täysin toimimatonta. Ihmisten on paljon helpompi ymmärtää ja hyväksyä yleisurheilua tai pallolajeja kuin kamppailulajeja. Jalkapallon historia on niin pitkä ja asema niin vakiintunut, että sillä ei ole lähes mitään väliä miten sitä markkinoidaan. Erilaiset urheiluhenkeen ja kunnioitukseen perustuvat kampanjat ovat pitkälti nuorisotyötä. Huipputasolla filmataan ja valitetaan systemaattisesti, kuten aidan totesikin.

Siltä onneksi välttyy kun ei näitä tilaisuuksia seuraa, mutta markkinoinnin kannalta en siis usko että tämä on paras strategia, ja sinun argumenttisi "ei se vaan toimi" ei nyt ole minua vakuuttanut.
Kun verrataan kamppailulajeja keskenään, on päivänselvää mikä on paras markkinointistrategia. Sen ovat todistaneet Mike Tyson, Muhammad Ali, Floyd Mayweather Jr., Tito Ortiz, Conor McGregor ja monet muut katsojalukujen ja PPV-myyntien muodossa. Voit pohtia miksi juuri nyrkkeily ja vapaaottelu vetävät eniten katsojia ja maksavat parhaat palkat kamppailu-urheilijoille esimerkiksi painin, judon, potkunyrkkeilyn ja BJJ:n sijaan. Sinun mielipiteesi parhaasta markkinointistrategiasta on aika yhdentekevä, kun meillä on valtava määrä todellisuuteen perustuvaa dataa aiheesta.
 
Itse seuraan tätä lajia ihan urheiluna, eikä minua kiinnosta se lapsellinen pelleily mitä näissä pressitilaisuuksissa yms harrastetaan. Siltä onneksi välttyy kun ei näitä tilaisuuksia seuraa, mutta markkinoinnin kannalta en siis usko että tämä on paras strategia, ja sinun argumenttisi "ei se vaan toimi" ei nyt ole minua vakuuttanut.

Mutta eipä siinä mitään, sinä kuulut selvästi siihen kohderyhmään johon tämä nykyinen markkinointistrategia uppoaa, ja hyvä niin.

(Eli kyllä tämä pelleily rajoittuu aika pitkälti ammattinyrkkeilyyn ja vapaaotteluun, ja juurikin siitä syystä että tavoitellaan tietyntyyppistä yleisöä, eli väkivaltaa ihannoivia idiootteja joihin tuollainen pelleily vetoaa.)

Lapsellinen pelleily ei kiinnosta, mutta lapsellinen nimittely onnistuu.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom